Itäinen Zhou-dynastia
Itäinen Zhou-dynastia (東周 [dong Zhou] (东周)) hallitsi Kiinassa 770–256 eaa. Tämä oli osa Zhou-dynastiaa.
Itäisen Zhou-dynastian aikana Zhoun valta mureni. Kausi jaetaan kahteen osaan:
- Kevättä ja syksyä 770–476 eaa.
- Taistelevat läänitysvaltiot 476–221 eaa.
Taistelevien läänitysvaltioiden kaudella Zhou-kuninkaiden kunnioitus väheni olemattomiin, siksi muutamia kauden viimeisiä vuosia ei enää lasketa Itäiseen Zhou-dynastiaan kuuluviksi.
Kevättä ja syksyä -kaudella sekä Taistelevien läänitysvaltioiden alkuosan aikana syntyi niin monia uusia filosofioita, että siitä käytetään myös nimitystä "sata koulukuntaa" (諸子百家 [zhuzibaijia] (诸子百家)). Tältä kaudelta on peräisin suuri osa Kiinan kirjallisuuden klassikoista. Monet näistä filosofeista ja ajattelijoista toimivat joidenkin aikakauden valtioiden virkamiehinä vaihtelevissa tehtävissä. Erityisen tunnettuja aikakaudella syntyneitä filosofioita ovat kungfutselaisuus ja taolaisuus.
Lisäksi kauppa kukoisti aikakaudella ja yhdenmukaisia kolikoita tuotettiin. Rauta tuli yleiseen käyttöön, siitä valmistettiin aseita ja maataloustyökaluja. Kaudella toteutettiin myös suuria julkisia rakennusprojekteja kuten tulvienhallintaa, rakennettiin kanavia ja paksuja muureja kaupunkien ympärille sekä pohjoiselle rajalle.
