Japanin alahuone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japanin alahuone
衆議院
Chamber of the House of Representatives of Japan.jpg
Tyyppi Alahuone
Puhemies Takahiro Yokomichi
Edustajia 480
45th House of Representatives of Japan seat composition.svg
Puolueet
  DPJ/Sitoutumattomien ryhmä (306)
  LDP (118)
  Kōmeitō (21)
  JCP (9)
  SDP/Shimin Rengō (6)
  YP (5)
  PNP/NPN (4)
  SPJ (2)
  entinen "Hiranuma-ryhmä" (2)
  Sitoutumattomat (6)
  Tyhjä (1)
www.shugiin.go.jp Kotisivut
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vierailulla Japanin alahuoneessa.

Japanin alahuone tai edustajainhuone (jap. 衆議院, Shūgiin) on toinen Japanin parlamentin kamareista.

Alahuoneessa on 480 edustajaa, jotka valitaan nelivuotiskausiksi. Näistä 180 valitaan yhdestätoista vaalipiiristä suhteellisella vaalitavalla ja 300 yhden jäsenen vaalipiireistä. Alahuone on ylähuonetta voimakkaampi: se voi saattaa voimaan ylähuoneen kaataman lakiesityksen kahden kolmasosan enemmistöllä.[1] Japanin pääministeri voi hajottaa alahuoneen halutessaan, kuten Jun'ichirō Koizumi teki 8. elokuuta 2005 oman puolueensa jakautuman vuoksi. Japanin ylähuonetta ei pääministeri voi erottaa.

Alahuoneen vaaleissa voivat äänestää kaikki yli 20-vuotiaat Japanin kansalaiset, ja ehdolle voivat asettua yli 25-vuotiaat.[1]

Ala- ja ylähuoneen väliset erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alahuoneella on useita valtaoikeuksia, joita ylähuoneella ei ole. Jos alahuone hyväksyy lakiesityksen, mutta ylähuone hylkää sen, alahuone voi kaataa ylähuoneen päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Usein kuitenkaan hallituspuolue ei saa 2/3 enemmistöä alahuoneeseen, jolloin ylähuoneesta tulee vaikutusvaltaisempi kuin aikaisemmin.

Kun alahuone päättää sopimuksista, budjetista ja pääministerin valinnasta ylähuone voi vain viivyttää lakiesityksiä mutta ei estää niitä. Tämä vuoksi alahuonetta pidetään parlamentin kamareista voimakkaampana.[1]

Alahuoneen jäsenet valitaan virkaansa lyhyemmäksi aikaa kuin ylähuoneen jäsenet, jotka valitaan kuusivuotiskausiksi. Pääministeri voi myös hajottaa alahuoneen, tai se voi hajottaa itsensä epäluottamuslauseäänestyksellä, kun taas ylähuonetta ei voi hajottaa.[1] Niinpä alahuonetta pidetään herkempänä julkiselle mielipiteelle ja sitä kutsutaan "alahuoneeksi".

Termi "alahuone" (engl. lower house) on myös jäänne vuoden 1889 Meiji-perustuslaista, kun sen aikainen ylähuone Kizokuin (engl. House of Peers) toimi aristrokraattisena ylähuoneena, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords Westminster-järjestelmässä tai Reichsrat preussilaisessa Saksan hallintojärjestelmässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]