Japanin alahuone

Japanin alahuone 衆議院 Shūgiin
Tyyppi
Tyyppi	Alahuone
Johto
Puhemies	Tadamori Oshima (LDP)
Varapuhemies	Hirotaka Akamatsu (CDP)
Kokoonpano
Edustajia	465
Puolueet	Hallitus (312)      Liberaalidemokraattinen puolue (283)      Kōmeitō (29) Oppositio (153)      Perustuslaillinen demokraattinen puolue (68)      Demokraattinen puolue kansalle (40)      Kommunistinen puolue (12)      Innovaatiopuolue (12)      Sitoutumattomien ryhmä (6)      Sosiaalidemokraattinen puolue (2)      Kibō no Tō (2)      Sitoutumattomat (11)
Vaalit
Valintatapa	Enemmistövaali (289 paikkaa) Listavaali (176 paikkaa)
Viimeisimmät vaalit	Japanin parlamenttivaalit 2017
Kokouspaikka
Kotisivut
http://www.shugiin.go.jp/index.nsf/html/index_e.htm www.shugiin.go.jp

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vierailulla Japanin alahuoneessa.

Japanin alahuone tai edustajainhuone (jap. 衆議院, Shūgiin) on toinen Japanin parlamentin kamareista.

Alahuoneessa on 465 edustajaa, jotka valitaan nelivuotiskausiksi. Alahuoneella on ylähuonetta enemmän valtaa; se voi saattaa voimaan ylähuoneen kaataman lakiesityksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Japanin pääministeri voi hajottaa alahuoneen halutessaan, kuten Jun'ichirō Koizumi teki 8. elokuuta 2005 oman puolueensa jakautuman vuoksi. Japanin ylähuonetta ei pääministeri kuitenkaan voi hajottaa.

Alahuoneen vaaleissa voivat äänestää kaikki yli 20-vuotiaat Japanin kansalaiset, ja ehdolle voivat asettua yli 25-vuotiaat.

Ala- ja ylähuoneen väliset erot

Alahuoneella on useita valtaoikeuksia, joita ylähuoneella ei ole. Jos alahuone hyväksyy lakiesityksen, mutta ylähuone hylkää sen, alahuone voi kaataa ylähuoneen päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Usein kuitenkaan hallituspuolue ei saa 2/3 enemmistöä alahuoneeseen, jolloin ylähuoneesta tulee vaikutusvaltaisempi kuin aikaisemmin.

Kun alahuone päättää sopimuksista, budjetista ja pääministerin valinnasta ylähuone voi vain viivyttää lakiesityksiä mutta ei estää niitä. Tämä vuoksi alahuonetta pidetään parlamentin kamareista voimakkaampana.

Alahuoneen jäsenet valitaan virkaansa lyhyemmäksi aikaa kuin ylähuoneen jäsenet, jotka valitaan kuusivuotiskausiksi. Pääministeri voi myös hajottaa alahuoneen, tai se voi hajottaa itsensä epäluottamuslauseäänestyksellä, kun taas ylähuonetta ei voi hajottaa. Niinpä alahuonetta pidetään herkempänä julkiselle mielipiteelle ja sitä kutsutaan "alahuoneeksi".

Termi "alahuone" (engl. lower house) on myös jäänne vuoden 1889 Meiji-perustuslaista, kun sen aikainen ylähuone Kizokuin (engl. House of Peers) toimi aristrokraattisena ylähuoneena, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords Westminster-järjestelmässä tai Reichsrat preussilaisessa Saksan hallintojärjestelmässä.

Aiheesta muualla

• Japanin alahuone (japaniksi) (englanniksi)