Juhani Suomi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhani Suomi Turun kirjamessuilla 2008.

Juhani Martti Kalervo Suomi (s. 15. helmikuuta 1943 Helsinki) on ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Presidentti Martti Ahtisaari myönsi Suomelle professorin arvonimen vuonna 1997.

Juhani Suomi väitteli valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1973. Samasta vuodesta alkaen hän on toiminut ulkoasiainministeriön virkamiehenä. Vuodesta 1979 Suomi on ollut ulkoasiainneuvos ja ministeriön neuvotteleva virkamies. Hän harjoittaa historiantutkimusta varsinaisen työnsä ohella ja toimii poliittisen historian dosenttina sekä Helsingin että Turun yliopistoissa.

Suomen historiatuotannon pääteos on massiivinen kahdeksanosainen elämäkertasarja presidentti Urho Kekkosesta. Sen ensimmäinen osa Myrrysmies julkaistiin Kekkosen kuolinvuonna 1986 ja viimeinen osa Umpeutuva latu neljätoista vuotta myöhemmin vuonna 2000. Tämän jälkeen Suomi toimitti kommentoiden Kekkosen päiväkirjat neliosaiseksi kirjasarjaksi. Suomen jättimäistä Kekkos-kirjasarjaa on kiitetty tärkeäksi perustutkimukseksi, mutta myös kritisoitu Kekkosen toimien liiallisesta kaunistelusta.

Kekkos-teostensa jatkoksi Suomi on aloittanut keskustelua herättäneen kirjasarjan, joka käsittelee Suomen poliittista ajankuvaa Mauno Koiviston presidenttikaudella. Sarjan ensimmäinen osa Pysähtyneisyyden vuodet – Mauno Koiviston aika 1981–84 ilmestyi vuonna 2005. Toinen osa Epävarmuuden vuodet – Mauno Koiviston aika 1984–1986 ilmestyi syyskuussa vuonna 2006. Epävarmuuden vuosien julkistamisen yhteydessä Suomi ilmoitti laittavansa ristiriitaisen vastaanoton saaneen kirjasarjansa ainakin toistaiseksi jäihin. Radiohaastattelussa hän piti ensimmäisen teoksen aiheuttamaa vastareaktiota "tavattoman ylimitoitettuna" ja kertoi julkisuudelta piilossa tapahtuneen asiaan liittyen vielä "paljon ikävämpiä" asioita.[1]

Joulukuussa 2007 Helsingin Sanomat kertoi, että Suomi jatkaa Koiviston presidenttikausia koskevaa kirjasarjaansa. Tieto on peräisin Otavan kevään 2008 uutuuskirjaluettelosta, jonka mukaan Suomelta ilmestyy maaliskuussa 2008 kirja Kohti sinipunaa. [2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kunto Kalpa

Juhani Suomi kirjoitti nimimerkillä Kunto Kalpa kolumneja Keskisuomalaiseen vuosina 1985-1993, yhteensä 65 kappaletta. Niistä useat herättivät laajaa huomiota, sillä Kalpa käsitteli kirjoituksissaan kriittisesti lähinnä Suomen ulkopolitiikkaa, kuten idänsuhteita ja Länsi-Euroopan integraatiota. Juhani Suomi työskenteli tuona aikana ulkoministeriössä.

Kunto Kalvan henkilöllisyys paljastuu Lasse Kankaan kirjoittamassa Keskisuomalaisen historiikissa,[3][4] joka julkaistiin 31.11.2007. Aiemmin Kunto Kalvaksi epäiltiin muun muassa Keijo Korhosta ja Alpo Rusia.

Elokuussa 2008, kansainvälisen tilanteen kiristyessä Etelä-Ossetian viiden päivän sodan seuraksena, nimimerkki palasi vielä yhdellä kolumnilla. Eläkkeelle siirtyvän päätoimittajan Erkki Laatikaisen kunniaksi tehdyssä erityisjulkaisussa ilmestyneessä kolumnissa Kalpa arvostelee rajusti Suomen Venäjä-politiikkaa. Kalvan mielestä Suomessa on nostanut päätään "henkinen suursuomalaisuus", jota hänen mielestään vaalii erityisen auliisti "oma Pravdamme" eli Helsingin Sanomat.[5]

[muokkaa] Teokset

  • Neljäkymmentä vuotta reserviupseerien toimintaa (1965)
  • Talvisodan tausta. Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937–1939 (väitöskirja, Otava 1973)
  • Myrrysmies. Urho Kekkonen 1936–1944 (Otava 1986)
  • Vonkamies. Urho Kekkonen 1944–1950 (Otava 1988)
  • Kohtalona yksinäisyys. Risto Rytin tie Suomen politiikan johtoon (Otava 1989)
  • Kuningastie. Urho Kekkonen 1950–1956 (Otava 1990)
  • Kriisien aika. Urho Kekkonen 1956–1962 (Otava 1992)
  • Presidentti. Urho Kekkonen 1962–1968 (Otava 1994)
  • Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968–1972 (Otava 1996)
  • Liennytyksen akanvirrassa. Urho Kekkonen 1972–1976 (Otava 1998)
  • Umpeutuva latu. Urho Kekkonen 1976–1981 (Otava 2000)
  • Vuoroin vieraissa. Suomen tasavallan presidentit matkalla ja isäntinä ennen toista maailmansotaa (SKS 2002)
  • Pysähtyneisyyden vuodet. Mauno Koiviston aika 1981–1984 (Otava 2005)
  • Epävarmuuden vuodet. Mauno Koiviston aika 1984–1986 (Otava 2006)
  • Kohti sinipunaa. Mauno Koiviston aika 1986–1987 (Otava 2008)

[muokkaa] Teokset joissa toimittajana

  • Näkökulmia Suomen turvallisuuspolitiikkaan 1980-luvulla (1980)
  • Urho Kekkonen. Vastavirtaan (1983)
  • Urho Kekkosen päiväkirjat 1 – 1958–1962 (Otava 2001)
  • Urho Kekkosen päiväkirjat 2 – 1963–1968 (Otava 2002)
  • Urho Kekkosen päiväkirjat 3 – 1969–1974 (Otava 2003)
  • Suomalainen diplomaatti: muotokuvia muistista ja arkistojen kätköistä (Arto Mansalan kanssa, SKS 2003)
  • Urho Kekkosen päiväkirjat 4 – 1975–1981 (Otava 2004)

[muokkaa] Lähteet

  1. Radiohaastattelu: Mauno Koiviston aika 1984 - 1986 13.11.2006. Yle Radio 1. Viitattu 13.5.2008.
  2. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Juhani+Suomi+jatkaa+Koivisto-sarjaansa/1135232415196 Helsingin Sanomat 8.12.2007
  3. Lasse Kangas: Painetun sanan elämää, 2007
  4. Juhani Suomi oli nimimerkki Kunto KalpaKeskisuomalainen, 30.11.2007
  5. Kohunimimerkki Kalpa: Tämä tie voi viedä sotaanKeskisuomalainen, 29.8.2008
Henkilökohtaiset työkalut