Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
| Organization for Security and Co-operation in Europe | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1973 |
| Päämaja |  Wien, Itävalta |
| Jäsenet | 57 jäsenvaltiota |
| Puheenjohtaja | Eamon Gilmore ( Irlanti) |
| Sivusto | www.osce.org |
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ[1]) (engl. OSCE – Organization for Security and Cooperation in Europe) on 57 Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valtion muodostama järjestö. Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille (ETYK), josta muodostui 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö vuoden 1992 seurantakonferenssin pohjalta. ETYJ:n päämaja sjaitsee Wienissä, Itävallassa. ETYJ käsittelee laajasti kolmeen eri pääryhmään liittyviä turvallisuuskysymyksiä:
- poliittis-sotilaalliset kysymykset
- talous- ja ympäristökysymykset
- nk. inhimillisen ulottuvuuden (ihmisoikeus) kysymykset.
ETYJ:llä on toimintaa lähinnä Itä-Euroopassa missä kansainvälisen läsnäolon katsotaan vahvistavan turvallisuutta. Esimerkkejä tästä ovat Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Georgia. Näissä hankkeissa isäntävaltioita pyritään opastamaan lähinnä maan demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, mm. vaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.
ETYJin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokoukset julkaisevat loppuasiakirjan, jossa määritetään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa.
Sisällysluettelo |
ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävä toiminta [muokkaa]
ETYJin tärkein asiakirja on säännöllisesti uusittu Wienin asiakirja. Se on sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Asiakirjaa täydennetään aika ajoin järjestön elimien päätöksellä. Wienin asiakirjan tärkeimmät tekijät ovat:
- vuotuinen tiedonvaihto koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia
- em. tiedon verifiointi tarkastuksin tai arviointikäynnein
- sotaharjoitusten ja joukkojen siirron ennaltailmoitusvelvoite
- vierailujen ja uuden kaluston esittelyn järjestämisvelvoite
- asevoimien demokraattinen käyttäytymissäännöstö ja sen koulutusvelvoite
- vaarallisten, luonteeltaan sotilaallisten tapahtumien ennaltailmoitusvelvoite sekä mahdollisuus selvitysten pyyntöön em. tapauksissa
Open Skies [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Avoin taivas
ETYJin yhteydessä on vuonna 1992 solmittu Avoin taivas -sopimus, jonka on allekirjoittanut 28 maata. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2002, kun 20 sopimusvaltiota oli ratifioinut sen. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sallivat tarkkailu- ja ilmakuvauslentojen suorittamisen toistensa ilmatilassa vastavuoroisuusperiaatteella.
Puheenjohtajat [muokkaa]
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja johtaa järjestön toimintaa. Puheenjohtajamaa valitaan järjestön jäsenmaista vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajamaan ulkoministeri toimii järjestön puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi 2008. Seuraavat puheenjohtajamaat ovat:
Luopunut puheenjohtajamaa, puheenjohtajamaa ja vastaanottava puheenjohtajamaa toimivat myös troikaksi kutsuttuna ETYJ:n kolmikkona jatkuvuuden turvaamiseksi.
Osanottajavaltiot [muokkaa]
ETYJ:llä on 57 osanottajavaltiota Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- ETYJ (englanniksi)
- Suomen Puolustusministeriö: ETYJ
