Jiří Dienstbier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jiří Dienstbier (2009)

Jiří Dienstbier (20. huhtikuuta 1937 Kladno, Tšekkoslovakia8. tammikuuta 2011[1] Praha, Tšekki) oli tšekkiläinen toimittaja ja Tšekkoslovakian kommunistivallan aikainen toisinajattelija, josta tuli vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen maan ensimmäinen demokraattinen ulkoministeri (1989–1992).[1]

Toimittajan uransa aikana Dienstbier työskenteli Tšekkoslovakian radiossa ja oli ulkomaanreportterina Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hänen uskonsa sosialismiin murtui Prahan kevään päättyessä Neuvostoliiton joukkojen tuloon elokuussa 1968. Kriittisyytensä vuoksi hän menetti työpaikkansa ja sai elantonsa erilaisista tilapäistöistä, mutta toimi samalla maanalaisessa liikkeessä. Ystävineen hän perusti uudelleen kommunistihallinnon 1950-luvulla lopettaman maan vanhimman sanomalehden Lidové novinyn. Dienstbier oli keskeisiä hahmoja Itä-Euroopan toisinajattelijoiden vastustaessa Neuvostoliiton valta-asemaa alueella. Hän kuului kansalaisvapausjulistuksen Peruskirja 77:n allekirjoittajiin. Aktivisminsa vuoksi hän joutui vankilaan vuosiksi 1979–1982. Vuonna 1898 hän johti yhdessä Václav Havelin kanssa samettivallankumousta.[2]

Dienstbier toimi vuonna 1992 Etyj:n puheenjohtajana.[3] Diestbier toimi YK:n ihmisoikeuskomission raportoijana entisen Jugoslavian alueella 1998–2001[2]. Hän vastusti 1999 Naton pommituksia Jugoslaviaa vastaan Kosovon tilanteen vuoksi sekä myöhemmin Kosovon julistautumista itsenäiseksi. Vuodesta 2008 Dienstbier toimi senaattorina Tšekin parlamentin ylähuoneessa.[1]

Vuoden 2013 Tšekin presidentinvaaleissa oli sosiaalidemokraattisen ČSSD-puolueen ehdokkaana Jiří Dienstbierin poika, juristi ja senaattori Jiří Dienstbier mladší (= junior). Hän on syntynyt 1969 Washingtonissa[4] Isä-Dienstbieriä taas nimitetään lisänimellä starší (=senior).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tshekkoslovakian ulkoministeri Dienstbier kuollut, Yle.fi, luettu 9.1.2011
  2. a b Pilvikki Kause, Toisinajattelija vaali sananvapautta. Kuolleita, Helsingin Sanomat, 14.1.2011 sivu C 8 Artikkelin verkkoversio
  3. Etyjin puheenjohtajat, OSCE, Archive.orgissa (englanniksi)
  4. Kandidáti na prezidenta České republiky 2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.