GOCE

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

GOCE oli ESA:n kaukokartoitussatelliitti, jolla mitataan maan painovoimaa ja valtamerien merivirtauksia. Nimi on akronyymi sanoista Gravity Field and Steady-State Ocean Circulation Explorer.

Satelliitti ja sen mittalaite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASAn GRACE-satelliitin laatima Maan painovoima-anomaliakartta (geoidi)

Satelliitin massa on 1 200 kg. Satelliitin kiertorata on vain 250 km korkea aurinkosynkroninen kiertorata. Satelliitin suunnitellaan toimivan vain 6–12 kuukautta noin 250 km:n korkeudella − rata ylläpidetään rakettimoottorin avulla ja sen ajoainevaranto on rajallinen. GOCE tuottaa runkoonsa kiinnitetyillä aurinkokennoilla 1500 W sähkötehoa. [1] Aurinkosähkö antaa sähkötehon englantilaisvalmisteiselle ionimoottorille, joka käyttää ajoaineena ksenonia (40 kg kaikkiaan) ja toimii radankorjausmoottorina. [2]

Satelliittissa on kolme instrumenttia, joista tärkein on Electrostatic Gravity Gradiometer (EGG). Tämä instrumentti mittaa painovoimagradienttia satelliitin paikalla avaruudessa. Mittauksista voidaan monimutkaisen inversiomenetelmän avulla rekonstruoida Maan painovoimakenttä. Tämän kentän eräs tasa-arvopinta taas on geoidi, joka pitäisi olla sama kuin keskimerenpinta, mutta mm. merivirtausten vuoksi näin ei ole. Pintojen välinen poikkeama on metrin luokkaa oleva. Meritopografia mahdollistaa merivirtausten mallittamisen.

Suomi ja GOCE[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Geodeettinen laitos on mukana GOCE-satelliittiin liittyvässä tutkimuksessa. Espoolainen Space Systems Finland -yhtiö toteutti satelliitin asennonsäädön tietokoneohjelmiston.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GOCEn välähdys. Alavasemmalla Andromedan galaksi.

Satelliitti laukaistiin 17. maaliskuuta 2009 Plesetskin kosmodromilta Venäjältä Rockot-kantoraketilla.[3][4]

Vuoden 2010 elokuun lopussa ESA ilmoitti, ettei GOCE ole toiminut kuukauteen tietokoneen laitevian takia. [5] Tietokoneessa oli ollut toimintahäiriö jo aiemmin. [6] Syyskuun alussa 2010 tietokoneen päätietokoneella ja varatietokoneella olleet viat kierrettiin niiden ohjelmistoja muuttamalla. [7][8]

Marraskuussa 2010 päätettiin jatkaa satelliitin toimintaa 18 kuukaudella vuoden 2012 loppuun asti tarkoituksena tarkentaa jo kerättyä tietoa. [9].[10]

2012 marraskuussa satelliitin rataa laskettiin 255 km:sta 235 km:iin tarkemman datan saamiseksi. Ajoainetta oli tällöin jäljellä 50 viikon ajaksi.[11]

Rataa laskettiin edelleen 229 km:iin toukokuussa 2013.

Ajoaineena käytetyn ksenonin loppumisen jälkeen aluksen laskettiin saapuvan yläilmakehään 2-3 viikon kuluessa.[12]

18. lokakuuta 2013 ESA ilmoitti ajoaineen paineen vähentyneen alle toimintarajan.[13] Virallisesti satelliitin toiminnan ilmoitettiin loppuneen 21. lokakuuta, kun sen ionimoottori lopetti toimintansa.[14]

GOCE-satelliitti tuhoutui maanantain vastaisen yönä kello 2.16 Suomen aikaa saavuttaessaan ilmakehän tiheämmät osat. ESA:n mukaan satelliitti putosi mereen Etelä-Atlantilla 400 kilometriä Falklandin saarista etelään lähellä Tulimaan kärkeä.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.