Pär Stenbäck
Sivulta puuttuu | Pär Stenbäck | |
|---|---|
 Stenbäck Göteborgin kirjamessuilla 2009 |
|
| Suomen opetusministeri | |
|
26.5.1979–18.2.1982 |
|
| Edeltäjä | Jaakko Itälä |
| Seuraaja | Kalevi Kivistö |
| Suomen ulkoasiainministeri | |
|
19.2.1982–5.5.1983 |
|
| Edeltäjä | Paavo Väyrynen |
| Seuraaja | Paavo Väyrynen |
| Kansanedustaja | |
|
|
|
| Ryhmä/puolue | Ruotsalainen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1941 (ikä 71) Porvoo |
| Puolue | RKP |
| Ammatti | valtiotieteiden maisteri (1973) |
| Puoliso | Liv Sissel Lund (1970–) |
| Arvonimet | kunniatohtori (1999) ministeri (1999) |
Pär Olav Mikael Stenbäck (s. 12. elokuuta 1941 Porvoo) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut myös pitkään sekä Suomen että kansainvälisessä Punaisessa Ristissä. Nykyisin Stenbäck on Espoon kaupunginvaltuutettu, ja lisäksi hän toimii International Youth Foundationin varapuheenjohtajana. Stenbäck edustaa Ruotsalaista kansanpuoluetta. Hän toimi puolueensa puheenjohtajana vuosina 1977–1985.
Sisällysluettelo |
Tausta [muokkaa]
Stenbäckin ura kansanedustajana alkoi vuonna 1970 ja jatkui aina vuoteen 1985, jolloin Stenbäck jätti eduskunnan siirtyessään Suomen Punaiseen Ristiin.
Ministerinä Stenbäck toimi kahdesti: vuosina 1979–1982 opetusministerinä ja vuosina 1982–1983 ulkoministerinä. Vuosina 1988−1992 Stenbäck toimi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton pääsihteerinä Genevessä ja vuosina 1992−1996 Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä Kööpenhaminassa. Stenbäck on myös vaikuttanut Svenska kulturfondenin puheenjohtajana 1996−2002. Vuonna 2009 hänelle myönnettin Punaisen Ristin Henri Dunant -mitali.[1]
Ennen poliittista uraansa Stenbäck toimi toimittajana Yleisradiossa ja Studentbladetissa.
Stenbäck on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1960 ja valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1973.[2] Presidentti Martti Ahtisaari myönsi Stenbäckille ministerin arvonimen vuonna 1999. Samana vuonna hänet promovoitiin valtiotieteiden kunniatohtoriksi.
Muistelmateos [muokkaa]
Stenbäck julkaisi syksyllä 2009 muistelmateoksen Kriisejä ja katastrofeja (Kriser och katastrofer, Schildts). Kirjan sisällöstä herätti eniten huomiota tieto, jonka mukaan ”eräs tunnettu suomalainen” oli huhtikuussa 2007 pyrkinyt Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle lähettämällään kirjeellä estämään Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen presidentti Martti Ahtisaarelle. Kirjeessä oli ollut lukuisia kielteisiä arvioita Ahtisaaresta.
Stenbäck sai kirjeestä tiedon tuoreeltaan Nobel-komitean sihteeriltä Geir Lundestadilta, joka ei kuitenkaan paljastanut kirjeen lähettäjän henkilöllisyyttä. Stenbäck kirjoitti tämän jälkeen oma-aloitteisesti ja Ahtisaaren tietämättä Nobel-komitealle kirjeen, jossa hän osoitti Ahtisaarta vastaan esitetyt väitteet perättömiksi. Ahtisaari sai rauhanpalkinnon seuraavana vuonna, 2008.[3] Muistelmateoksen julkistamisen jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb vaati Ahtisaarta vastaan suunnatun kirjeen kirjoittajaa ilmoittautumaan.[4]
Kannanottoja [muokkaa]
Syyskuussa 2010 Stenbäck kertoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa harmistuneensa Suomen Kuvalehden kansikuvasta, jossa väitettiin hänen mukaansa suomenruotsalaisilla olevan liikaa valtaa. Stenbäck vastasi, että "suomenruotsalaisilla kollektiivina ei ole mitään etuoikeuksia" ja hän vertasi tilannetta juutalaisten leimaamiseen samoin perustein 1930-luvun Saksassa.[5][6] Ainakin Suomen Kuvalehti ja Iltalehti arvostelivat Stenbäckin tulkintaa.[6][7]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pär Stenbäck sai Punaisen Ristin korkeimman kunniamerkin HS.fi. 23.11.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Pär Stenbäck Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Pär Stenbäck: Järkytyin syytöksistä HS.fi. 5.10.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Stubb toivoo Ahtisaaren mustamaalaajaa julkisuuteen HS.fi. 6.10.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Pär Stenbäck: Suomenruotsalaisilla ei ole mitään etuoikeuksia HS.fi. 13.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ a b Sharma, Leena: Viikon valopää: Pär Stenbäck Suomen Kuvalehti. 17.9.2010. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Pääkirjoitus: Kielihysteriaa ankkalammikolla Iltalehti. 17.9.2010. Viitattu 24.7.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pär Stenbäck Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
| Edeltäjä: Carl Olof Tallgren |
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja 1977–1985 |
Seuraaja: Christoffer Taxell |
| Edeltäjä: Jaakko Itälä |
Suomen opetusministeri 1979−1982 |
Seuraaja: Kalevi Kivistö |
| Edeltäjä: Paavo Väyrynen |
Suomen ulkoministeri 1982-1983 |
Seuraaja: Paavo Väyrynen |
