Suomen presidentinvaali 1994
Wikipedia
Suomen presidentinvaali 1994 oli ensimmäinen uudistetun valtiosäännön mukainen suora kansanvaali ja järjestettiin tammi-helmikuussa. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella 16. tammikuuta vaadittua yli puolta annetuista äänistä, järjestettiin 6. helmikuuta toinen kierros Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin välillä. Vaalissa tasavallan presidentiksi valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdokas, valtiosihteeri Martti Oiva Kalevi Ahtisaari.
Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yksitoista: seitsemän puolueiden nimeämää ja neljä vaalioikeutettujen henkilöiden muodostamien valitsijayhdistysten nimeämää ehdokasta. Puolueiden nimeämät ehdokkaat olivat Martti Ahtisaari, Sulo Aittoniemi, Claes Andersson, Raimo Ilaskivi, Elisabeth Rehn, Toimi Kankaanniemi ja Paavo Väyrynen. Valitsijayhdistysten ehdokkaat olivat Keijo Korhonen, Eeva Kuuskoski, Pekka Tiainen ja Pertti Virtanen.
Vaalien toiselle kierrokselle Ahtisaari ja Rehn lähtivät suunnilleen tasaveroisina. Heidän keskinäistä kamppailuaan pidettiin kuitenkin melko värittömänä ja laimeana, koska molemmat olivat monista keskeisistä asioista samaa mieltä. Kumpikin oli mm. Euroopan yhdentymisen voimakas kannattaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tulokset
[muokkaa] Ensimmäinen kierros
| ehdokas | puolue | äänet | |
|---|---|---|---|
| lukumäärä | osuus | ||
| Martti Ahtisaari | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 828 038 | 25,9% |
| Elisabeth Rehn | Ruotsalainen Kansanpuolue | 702 211 | 22,0% |
| Paavo Väyrynen | Suomen Keskusta | 623 415 | 19,5% |
| Raimo Ilaskivi | Kansallinen Kokoomus | 485 035 | 15,2% |
| Keijo Korhonen | 186 936 | 5,8% | |
| Claes Andersson | Vasemmistoliitto | 122 820 | 3,8% |
| Pertti Virtanen | 95 650 | 3,0% | |
| Eeva Kuuskoski | 82 453 | 2,6% | |
| Toimi Kankaanniemi | Suomen Kristillinen Liitto | 31 453 | 1,0% |
| Sulo Aittoniemi | Suomen Maaseudun Puolue | 30 622 | 1,0% |
| Pekka Tiainen | 7 320 | 0,2% | |
| Yhteensä | 3 195 953 | 100% | |
| Lähde: Tilastokeskus[1] | |||
Äänestysprosentti oli 78,4.
[muokkaa] Toinen kierros
| ehdokas | puolue | äänet | |
|---|---|---|---|
| lukumäärä | osuus | ||
| Martti Ahtisaari | SDP | 1 723 485 | 53,9% |
| Elisabeth Rehn | RKP | 1 476 294 | 46,1% |
| Yhteensä | 3 199 779 | 100% | |
| Lähde: Tilastokeskus[1] | |||
Äänestysprosentti oli 78,7.
[muokkaa] Ehdokasasetelma
Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yksitoista: seitsemän puolueiden asettamaa ja neljä vaalioikeutettujen henkilöiden muodostamien valitsijayhdistysten asettamaa ehdokasta.
Ehdokkaiden valinnassa oli poikkeuksellista se, että puolueiden järjestämiin esivaaleihin saivat ensimmäisen ja toistaiseksi myös viimeisen kerran osallistua muutkin kuin puolueen jäsenet. Tämä toi ehdokasasetteluun yllättäviä ja ennakoimattomia piirteitä. Näkyvintä tämä oli SDP:n esivaalissa, jossa politiikan ulkopuolelta tullut valtiosihteeri Martti Ahtisaari voitti yllättäen puolueen entisen puheenjohtajan ja moninkertaisen pääministerin Kalevi Sorsan. SDP:n ulkopuolisten äänestäjien uskottiin auttaneen Ahtisaaren voittoon. Samankaltainen tilanne koettiin Kansallisessa Kokoomuksessa, jossa puolueen puheenjohtaja ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen hävisi eläkkeelle jääneelle Helsingin ylipormestarille Raimo Ilaskivelle.
Suomen Keskustan ehdokas oli entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen, Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustaja Sulo Aittoniemi, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson, Suomen Kristillisen Liiton puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen puolustusministeri Elisabeth Rehn. Valitsijayhdistysten ehdokkaina olivat entiset keskustalaiset ministerit Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski, tutkija Pekka Tiainen sekä psykologi ja taiteilija Pertti Virtanen.
[muokkaa] Muuta vuoden 1994 presidentinvaaliin liittyvää
- Vuoden 1994 presidentinvaalista lähtien tasavallan presidentti on voinut olla toimessaan vain kaksi peräkkäistä kautta. Koska laki muutettiin Mauno Koiviston toisella presidenttikaudella, hän olisi voinut halutessaan pyrkiä kolmannelle kaudelle. Koivistoa myös esitettiin ehdokkaaksi, mutta hän kieltäytyi ja esitti perusteluksi halun yhdenvertaisuuteen seuraajiensa kanssa.
- Pertti "Veltto" Virtanen kertoi jälkeenpäin, että hän halusi vain kokeilla, miltä tuntuu olla presidentinvaalissa ehdokkaana. Pitkälti presidentinvaalissa saamansa julkisuuden avulla hän nousi eduskuntaan 1995, mutta putosi sieltä seuraavissa vaaleissa.
- Pekka Tiainen on kaikkien aikojen vähiten ääniä saanut suomalainen presidenttiehdokas. Vaikka valitsijayhdistys oli ennen vaaleja kerännyt laissa vaadittavat 20 000 kannattajan nimet saadakseen hänet ehdokkaaksi, vaaleissa hän sai vain 7 320 ääntä.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 StatFin: Presidentin vaalit 1994 (Tilastokeskus 12.11.1999)
