Kansandemokratia

Valtiomuodot
Tämä artikkeli on osa Politiikka-luokkaa
Anarkia Aristokratia Autokratia Autoritarismi Demokratia Suora demokratia Edustuksellinen demokratia Despotismi Diktatuuri Feodalismi Itsevaltius Kleptokratia Korporatokratia Krytokratia Meritokratia Minarkismi Monarkia Absoluuttinen monarkia Perustuslaillinen monarkia Oklokratia Oligarkia Politeia Plutokratia Tasavalta Kapitalistinen tasavalta Parlamentaarinen tasavalta Perustuslaillinen tasavalta Sekahallitus Sosialistinen tasavalta Teknokratia Teodemokratia Teokratia Teonomia Thalassokratia Timokratia Totalitarismi Tyrannia Yksipuoluejärjestelmä

Kansantasavalta tai kansandemokratia on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa hallintomuodosta käytetty nimitys.

Nykyiset itseään kansantasavalloiksi nimittävät valtiot ovat:

• Laosin demokraattinen kansantasavalta
• Korean demokraattinen kansantasavalta
• Kiinan kansantasavalta

Entisiä kansantasavaltoja olivat:

• Jugoslavian liittokansantasavalta (1946-1963)
• Jugoslavian sosialistinen kansantasavalta (1963-1992)
• Unkarin kansantasavalta (1949–1989)
• Mongolian kansantasavalta (1924–1992)
• Albanian kansantasavalta (1946–1976)
• Bulgarian kansantasavalta (1946–1990)
• Buharan sosialistinen kansantasavalta (1920–1924)
• Romanian kansantasavalta (1947–1989)
• Puolan kansantasavalta (1952–1989)
• Etelä-Jemenin kansantasavalta (1967–1970)
• Beninin kansantasavalta (1975–1990)
• Kongon kansantasavalta (1970–1992)
• Mosambikin kansantasavalta (1975–1990)
• Angolan kansantasavalta (1975–1992)
• Kamputsean kansantasavalta (1979–1989) nyk. Kambodža

Yhteistä näille valtioille on, että ne olivat yksipuoluevaltioita ja valta oli kommunistisen puolueen käsissä ja vaaleissa ehdokkaat olivat kommunistisen puolueen jäseniä tai vähintään viranomaisten hyväksymiä. Itäblokin kansandemokratioiden kommunistihallitukset kaatuivat vuonna 1989. Lopullisesti itäblokki hajosi Neuvostoliiton hajottua 26.12.1991.

Kansandemokratioita nimitettiin kommunistisiksi tai sosialistisiksi valtioiksi. Nimitys tulee siitä, että näiden valtioiden mukaan valta oli työväenluokan eli ns. proletaarin.

Kansandemokratioissa hallintojärjestelmä kopioitiin Neuvostoliitosta. Alin taso oli neuvosto, johon yhden työpaikan, oppilaitoksen tai sotilasyksikön edustajat valitsevat edustajansa. Nämä neuvostot valitsivat edelleen ehdokkaat korkeampiin neuvostoihin. Yleensä ehdokkaat vahvistettiin kansanvaalilla, mutta neuvostot olivat valinneet heidät etukäteen ja ehdokkaita saattoi olla siis vain yksi. Vaalit olivat siis ns. kulissivaali. On kuitenkin syytä huomata, että myös monissa ei-kansandemokratioissa tietyt elimet luodaan ilman vaaleja, esimerkiksi Suomessa kunnallis- ja maakuntahallitukset. Äänestämiseen kuitenkin kannustettiin tekemällä vaalipäivästä juhlapäivä ja vaalitilaisuuden jälkeen saattoi olla juhlatilaisuus tarjoamisineen. Ehdokkaan tuli kuitenkin saada enemmistö äänistä, mikä ei suinkaan aina toteutunut. Siksi jo ehdokkaan valintaprosessi oli vaativa. Erityistä huomiota ja epäilyjä vaalien rehellisyyteen herättivät korkeat äänestysprosentit, usein yli 99%.