Liberaali demokratia
Sivulta puuttuu Liberaali demokratia on valtiomuoto, eräs poliittinen järjestelmä.[1] Se on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.[2]
Freedom House määrittelee liberaalin demokratian tarkoittavan demokraattista maata, jossa on taattu kansalaisoikeudet eli yksilönvapauden suoja valtiovaltaa vastaan:
- ilmaisun- ja uskonnonvapaus,
- kokoontumis- ja yhdistymisvapaus,
- laillisuusperiaate ja
- yksilön itsemääräämisoikeus, jota valtio ei saa kaventaa.[3]
Sana "liberaali" käsitteessä "liberaali demokratia" kertoo poliittisen liberalismin määrittämien kriteerien täyttymisestä.[4]
Liberaaliin demokratiaan kuuluvat monipuoluevaalit ja poliittinen päätöksenteko itsenäisen lainsäädäntöelimen välityksellä. Liberaalin demokratian tunnusmerkkejä on myös itsenäinen tuomiovalta lainvalvonnan valtion monopolilla.[2]
Liberaaleja demokratioita [muokkaa]
Yleensä katsotaan, että liberaaleja demokratioita ovat mm. Euroopan Unionin maat, Norja, Islanti, Sveitsi, Japani, Etelä-Korea, Yhdysvallat, Kanada, Intia ja Israel[5][6][7][8][9] Meksiko, Etelä-Afrikka, Australia ja Uusi-Seelanti[10].
Tarkempi määritelmä [muokkaa]
Freedom House käyttää mm. seuraavia kriteerejä tutkiessaan, mitkä maat ovat liberaaleja demokratioita:
Demokratia:
- vaalisalaisuus, luotettava ääntenlasku, äänten samanarvoisuus, yleinen äänioikeus,
- puolueiden perustamisen edellytykset ja toiminnan rajoitukset ovat vähäisiä näiden poliittisista (rauhanomaisista) mielipiteistä riippumatta,
- opposition kimppuun ei hyökätä eikä heitä vangita rauhanomaisesta poliittisesta toiminnasta
Korruptio:
- julkisen vallan käyttäjien ja virkamiesten korruptio on kriminalisoitua ja valvottua
- korruptiolle tilaisuuksia luova byrokraattinen sääntely on vähäistä
- toimittajat, antikorruptioaktivistit, vuotajat ja muuta korruption paljastajat eivät joudu pelkäämään turvallisuutensa puolesta
- valtion sopimukset kilpailutetaan avoimesti
- vainoaako tai pakkosiirtääkö valtio jotakin vähemmistöä
Ilmaisun- ja uskonnonvapaus:
- onko vapaata ja riippumatonta mediaa (tosin valtion kontrolloima media (kuten Yle) saa täydet pisteet, jos sen anti on monipuolista)
- sensuroiko valtio suoraan tai epäsuoraan painotuotteita, Internetiä, TV:tä, radiota tai taideteoksia
- onko presidentin tai korkeimpien vallankäyttäjien kunnian ja arvovallan loukkaaminen sallittua
- käyttääkö valtio tukiaisia viestimille lisätäkseen mieleistään journalismia tai ehkäistäkseen vastakkaista
- rajoitetaanko uskontokuntien toimintaa rekisteröintivaatimuksilla
- vainotaanko uskonnonharjoittajia tai toimittajia; valitseeko hallitus uskonnollisia johtajia
- vaikuttaako valtio vahvasti opetusohjelmiin poliittisin tarkoitusperin
- uskaltavatko ihmiset keskustella keskenään vapaasti, myös politiikasta, ilman pelkoa viranomaisten sanktioista
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:
- rajoitetaanko rauhanomaisia mielenosoituksia vakavasti
- rajoittaako tai vaikeuttaako valtio ammattiliittoja tai yhdistystoimintaa tai sen rahoitusta paljon tai pitääkö toimijoiden tai rahoittajien pelätä valtiota
- painostetaanko ihmisiä liittymään tai olemaan liittymättä ammattiliittoihin
Laillisuusperiaate:
- riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
- paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
- onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
- ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
- onko poliisilaitos siviilien vallan alla
- rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia
- kärsivätkö kansalaiset sodasta tai sisäisestä selkkauksesta
- onko etnisillä, seksuaalisilla ja uskonnollisilla vähemmistöillä ja naisilla samat oikeudet kuin muillakin ja tuomitaanko heitä vastaan väkivaltaa tekevät
Yksilön itsemääräämisoikeus:
- tuomitaanko vaimon raiskauksesta tai hakkaamisesta
- sorretaanko naisia perintölaeissa tai huoltajuus- ja avioerolaeissa
- onko puolison valinta vapaata ja lapsiavioliitot kiellettyjä
- rajoittaako valtio ulkomaanmatkoja
- saavatko ihmiset riittävän vapaasti ostaa ja myydä maata ja muuta omaisuutta sekä perustaa yrityksiä ja valita työpaikkansa
- kontrolloiko valtio taloutta vahvasti esimerkiksi omistamalla paljon yrityksiä, sääntelemällä hintoja tai asettamalla tuotantokiintiöitä
- estetäänkö jotain etnistä ryhmää tekemästä tiettyjä töitä
- onko maassa pakkotyötä
- tukeeko valtio laajalti uskonnollista, etnistä tai kulttuurista propagandaa (indoktrinaatiota).[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Compare in Australianpolitics.com: Liberal Democracy is a phrase often used to describe Western democratic political systems, such as Australia, the United States, Britain, New Zealand, Canada and other nations.
- ↑ a b vrt. Encarta dictionary.
- ↑ a b Freedom House: Methodology, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)
- ↑ Kwasi Wiredu, William E. Abraham, Abiola Irele, Ifeanyi. "Fellowship Associations as a Foundation For Liberal Democracy in Africa." A Companion to African Philosophy. Blackwell Publishing, 2006. s. 451
- ↑ Seyla Benhabib, Democracy and difference: contesting the boundaries of the political
- ↑ Alain Gagnon,Intellectuals in liberal democracies: political influence and social involvement
- ↑ Yvonne Schmidt, Foundations of Civil and Political Rights in Israel and the Occupied Territories
- ↑ William S. Livingston, A Prospect of liberal democracy
- ↑ Steven V. Mazie,Israel's higher law: religion and liberal democracy in the Jewish state
- ↑ Mulgan, Richard; Peter Aimer (2004). "chapter 1, page 17", Politics in New Zealand, 3rd (in English), Auckland University Press, 344 pages. ISBN 1869403185. Viitattu 2009-06-26.
