Ohjattu demokratia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ohjattu demokratia (engl. guided democracy, managed democracy) tarkoittaa demokraattista maata, jonka hallinnossa on itsevaltaisia piirteitä. Vaikka maata hallitaan pääosin demokraattisesti, vallankäytössä esiintyy joskus totalitaarisia piirteitä. Tyypillisenä ohjattuna demokratiana voidaan pitää Sukarnon Indonesiaa vuosina 1957–1965 ja Jeltsinin/Putinin Venäjää[1] vuosina 2000–2008.

Venäjän ohjattu demokratia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Venäjän valtaapitävät monesti väittävät maan olevan demokraattinen, monet venäläiset ja läntiset tahot ovat toista mieltä. Venäjällä on demokraattiset instituutiot, mutta maata hallitaan perinteisesti keskuksesta käsin.[2]

Venäjällä ohjatun demokratian nimitystä on käyttänyt erityisesti Kremliä puolustava politiikan tutkija Gleb Pavlovski. Venäjää hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen pääideologina pidetyn Vladislav Surkovin mukaan ohjattu demokratia tarkoittaa ulkomaisten tahojen puuttumista jonkun toisen maan asioihin ja tämän vastapainona Venäjällä vallitsee suvereeni demokratia.[3]

Kriitikoiden mielestä jo Jeltsinin kauden demokratia oli näyteltyä. Venäjän presidentti Medvedevin mielestä parlamentaarinen demokratia on vaaraksi Venäjälle.[4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Krastev, Ivan: 'Sovereign democracy', Russian-style Opendemocracy.net. 16.11.2008. Viitattu 16.12.2013.
  2. Räikkä, Jyrki: HS-raadin mielestä Venäjä ei ole demokratia HS.fi. 8.5.2008. Viitattu 16.12.2013.
  3. Korteniemi, Eeva: Demokratia Putinin retoriikassa (s. 27) Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Syksy 2007. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.12.2013.
  4. Medvedev: Parlamentaarinen demokratia olisi Venäjän kuolema Uusi Suomi. 3.7.2008. Viitattu 16.12.2013.