Monarkia
Wikipedia
| Valtiomuodot |
|---|
|
Tämä artikkeli on osa |
|
| muokkaa |
Monarkia (kreik. μοναρχία, monarkhía = yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa monarkki on valtion pää. Tyypillisenä erona tasavaltaan on se, että monarkiassa valta on elinikäistä, kun tasavallassa presidentit valitaan vain tietyksi kaudeksi. Maailmassa on tällä hetkellä 29 monarkiaa.
Monarkiaksi kutsutaan joskus myös itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa.
Useissa eurooppalaisissa kuningaskunnissa kuningas valittiin vaaleilla. Äänioikeutettuja olivat lähinnä mahtavimpien sukujen edustajat. Kuninkaiden asema muuttui myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa perinnölliseksi ja kruununperimysjärjestys määräsi tarkoin kuninkuuden perinnöllisyydestä. Eri maissa kuningassuvut muodostivat dynastioita, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia.
Periytyvä valta ei kuulu demokratiaan. Demokratian omaksuneissa maissa monarkiat ovat siksi joko kaatuneet tai muuttuneet seremoniallisiksi (esimerkiksi lähes kaikki Euroopan monarkiat ja Japani). Demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemia valtioita, joissa kuningas on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetään perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kruununperimys
Kruununperimys vaihtelee kuningaskunnasta toiseen. Perustuslaillisissa kuningaskunnissa se on yleensä kirjattu parlamentin säätämään perustuslakiin. Perinteinen kruununperimysjärjestys on alkanut vanhimmasta pojasta ja jatkunut sitten nuoremmille, ja vasta sitten tyttärille, ikäjärjestyksessä. Ennen epäselvyydet kruununperimyksessä johtivat usein sotiin eri kruununtavoittelijoiden kesken. Nykyisin mm. Ruotsissa on tasa-arvon nimissä kruununperimystä muutettu siten, että kruununperijä on vanhin perillinen sukupuolestaan riippumatta. Joissain maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on yhä voimassa kruununperimys, joka määrää monarkin tunnustamaan tiettyä uskoa ja kieltää avioliiton väärän uskontokunnan edustajan kanssa. Myös Ruotsin kuninkaan tulee olla Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.
[muokkaa] Monarkioita, joissa miesperilliset ohittavat naisperilliset:
- Espanja
- Monaco
- Tanska (vuoteen 1953 nainen ei voinut periä kruunua)
- Yhdistynyt kuningaskunta
[muokkaa] Monarkioita, joiden kruununperimys ei katso sukupuolta:
- Alankomaat (vuoteen 1983 miespuoliset perilliset ohittivat naispuoliset)
- Belgia (vuodesta 1990)
- Norja (vuodesta 1991)
- Ruotsi (vuodesta 1980)
[muokkaa] Monarkioita, joissa nainen ei voi periä kruunua:
[muokkaa] Monarkioita, joissa monarkki valitaan vaalilla:
[muokkaa] Nykyiset kuningaskunnat
[muokkaa] Erikoisuuksia
Liittovaltion osat voivat olla kuningaskuntia, vaikka itse valtio ei ole. Esimerkkinä Yhdistyneet arabiemiraatit.
Malesiassa kansan kuningas valitaan viiden vuoden kaudelle yhdeksän sulttaanin toimesta (ja joukosta), jotka ovat Malesian niemimaan kuningaskuntien perinnöllisiä hallitsijoita.
Paavi on uskonnollisen asemansa katolisen kirkon päänä lisäksi Vatikaanivaltion monarkki. Hänet valitaan yleensä kardinaalien joukosta, eikä kruununperimystä ole käytössä. 1400–1500-luvuilla joillain paaveilla oli lapsia, joille he jättivät paavin viran.
Andorrassa on kaksi ruhtinaskumppania, joista toinen on Espanjan Urgellin piispa ja toinen Ranskan hallitsija – nykyisin presidentti Nicolas Sarkozy. Tapa jossa itsenäisen valtion pää on toisen valtion demokraattisesti valittu edustaja lienee ainutlaatuinen historiassa.
