Suora demokratia
Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset. Ihanteena kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia, sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden, sekä tuomareiden valitseminen kansalaisten toimesta. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.
Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa, jos niissä ei valita edustajia päättämään asioista.
Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä. Suomessa suoraa demokratiaa ajavat Vihreä liitto,[1] Muutos 2011 -puolue,[2] Vapauspuolue[3] ja Itsenäisyyspuolue.[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Vihreiden demokratiaohjelma, vihreat.fi
- ↑ Suora demokratia, muutos2011.fi
- ↑ Puolueohjelma, vapauspuolue.fi
- ↑ Ohjelma: eduskuntavaalit 2011, ipu.fi
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Büchi, Rolf: Kohti osallistavaa demokratiaa: Kansanäänestykset demokratian välineenä. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2006. ISBN 952-471-638-0.
- Büchi, Rolf & Braun, Nadja & Kaufmann, Bruno: Opas suoraan demokratiaan. (Guidebook to Direct Democracy, 2007.) Suomentanut Irina Kyllönen. Into-pamfletti 08. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0221-0.
- Ilvessalo, Saara & Jaakkola, Henrik: Kansan valta. Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena. Helsinki: Into, 2011. ISBN 978-952-26-4027-7.
Sivulta puuttuu