Valtiomuoto

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Valtiot valtiomuodon mukaan vuonna 2006. Värit:
Punainen = perustuslaillinen monarkia, hallitsijalla vain edustustehtäviä.
Vaalea violetti = perustuslaillinen monarkia, hallitsijalla todellista valtaa.
Tumma violetti = absoluuttinen monarkia.
Sininen = tasavalta, presidentti riippumaton parlamentista.
Keltainen = tasavalta, presidentti riippumaton parlamentista, ministerien nautittava parlamentin luottamusta.
Oranssi = tasavalta, presidentillä vain edustustehtäviä, ministerien nautittava parlamentin luottamusta.
Sininen = tasavalta, presidenti ja ministerit riippumattomia parlamentista.
Vihreä = tasavalta, sekä presidentin että ministerien nautittava parlamentin luottamusta.
Ruskea = tasavalta, valta yhdellä poliittisella liikkeellä.

Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa. Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä ja määrittelemä. Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi monarkia voi todellisuudessa olla sotilaiden tukema totalitaristinen diktatuuri tai kansantasavalta muistuttaa enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista poliisivaltiota.

Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai tilapäinen siirtymäajan hallinto, jota ei voi nimittää valtiomuodoksi. Esimerkiksi itsenäistymisen aikaan Suomessa käytiin läpi siirtymävaihe, jolloin ei hetkittäin ollut varmuutta, tuleeko maasta edes itsenäinen vai Neuvostoliiton tai Saksan satelliitti. Valtiomuodoksi Suomeen tuli tasavalta, mutta historian kulkiessa eri reittiä se olisi voinut olla perustuslaillinen monarkia, sotilasdiktatuuri, kansandemokratia tai sosialistinen yksipuoluejärjestelmä. Nykyaikana siirtymäajan hallinto on voimassa esimerkiksi Mauritaniassa, jossa sotilaat kaappasivat vallan elokuussa 2005 ja julistivat kaksivuotisen siirtymäajan hallinnon - joskin tätä hallintoa nimitetään myös sotilasdiktatuuriksi. Siirtymäaikaa tai siirtymäajan hallintoa joskus kutsutaan virheellisesti anarkiaksi, vaikka anarkia on oma epähierarkkinen hallintomuotonsa.

[muokkaa] Nykyisiä valtiomuotoja

Demokratia - politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille

• Tasavalta - kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden
  • Liittotasavalta - liittotasavallan muodostaa valtioliitto ja sen osavaltioilla on oma kansanedustuslaitos
• Perustuslaillinen monarkia - Monarkki on valtion pää, mutta todellinen valta on demokraattisesti valitulla parlamentilla ja hallituksella, joka myös määrittää hallitsijan valtaoikeudet.

Diktatuuri - joko yksi henkilö, puolue tai ryhmä hallitsee valtiota

• Sotilasdiktatuuri - hallinnosta vastaavat sotilaat, jotka ovat kaapanneet vallan (myös sotilasjuntta)

Monarkia - Monarkki on valtion pää

• Kuningaskunta - Maan valtionpäämies on kuningas tai kuningatar
• Emiraatti - emiiri hallitsee maata tai aluetta, myös emiirikunta
  • Emiraattien liitto - emiraattien muodostama liittovaltio, myös emiirikuntien liitto
• Absoluuttinen monarkia - täysi ja rajaton valta kuuluu monarkille.
• Perustuslaillinen monarkia
• Sultanaatti - hallitsijana islamilainen sulttaani, jolla on myös merkittävä uskonnollinen asema
  • Perustuslaillinen sultanaatti - kuten sultanaatti, mutta valta jakautuu myös parlamentille ja hallitukselle
• Ruhtinaskunta - ruhtinaan hallitsema valtio tai itsehallinnollinen alue
• Suurherttuakunta - suurherttuan hallitsema valtio tai itsehallinnollinen alue
• Keisarikunta - Keisarin hallitsema valtio (usein vt. suurvalta)

Teokratia - suurin valta kuuluu uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille johtajille

• Kirkkovaltio - kirkko ja kirkon johto muodostaa uskonnollisen yhteisön ja sen hallinnon (katso Vatikaanivaltio)
• Islamilainen tasavalta - valtiomuoto on tasavalta ja maassa on parlamentti, mutta Islamin lailla saattaa olla merkittäväkin vaikutus hallintoon
  • Islamilainen kansantasavalta - sosialistinen tasavalta, jossa Islamin lailla on vaikutus hallintoon (voimassa Libyassa)

Yksipuoluejärjestelmä - yksi puolue, usein myös maan ainoa, käyttää valtaa

• Kansandemokratia - yleensä sama kuin kansantasavalta
• Kansantasavalta - maata johtaa puolue-eliitti, joka "kansan etua ajatellen" soveltaa hallinnossaan Marxilais-Leninististä teoriaa

Liittovaltio - liittovaltio eli federaatio on valtio, joka koostuu useista itsehallinnollisista osavaltioista, joilla voi teoriassa olla myös toisistaan eriävä itsehallinto (esimerkiksi tasavalta ja perustuslaillinen monarkia)

[muokkaa] Historiallisia valtiomuotoja

Totalitarismi - valtion johto hallitsee kansaa keskitetysti ja kaikilla elämän osa-alueilla

• Fasismi - totalitäärinen järjestelmä, jossa puoluejärjestelmä ja parlamentti korvataan ammattikunnista muodostettavalla korporaatiolaitoksella. Fasismissa hallitaan diktatuurin ottein. Benito Mussolinin johtama Italia oli ensimmäinen fasistinen valtio.
• Kansallissosialismi - Natsi-Saksassa toiminut äärinationalistinen, populistinen ja johtajakeskeinen absolutistinen diktatuuri, joka lainasi fasismilta jotain piirteitä ja käytäntöjä ja sosialismilta komentotalouden, todellisuudessa jääden hallintomuotona sekavaksi ja keskeneräiseksi johtajanpalvontakultiksi.^[1]

Kalifaatti - kalifin johtama islamilainen teokraattinen valtio

[muokkaa] Lähteet

• Joseph W. Bendersky: A history of Nazi Germany. Rowman & Littlefield, 2000. ISBN 083041567X.

[muokkaa] Viitteet

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.