Unkarin kansantasavalta
Sivulta puuttuu | Magyar Népköztársaság Unkarin kansantasavalta |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1949 – 1989 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
| Valtiomuoto | kansandemokratia, kommunistinen valtio | ||||||
| Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri | Mátyás Rákosi(1945 – 1956) Ernő Gerő(1956) János Kádár (1956 –1988) Károly Grósz (1988 – 1989) |
||||||
| Pääkaupunki | Budapest | ||||||
| Pinta-ala | 93 030 km² | ||||||
| Väkiluku –väestötiheys |
10 397 959 111,8 / km² |
||||||
| Historia –perustettu –kommunistihallinnon kaatuminen |
18. elokuuta, 1949]] 23. lokakuuta,1989 |
||||||
| Virallinen kieli | unkari | ||||||
| Valuutta | Unkarin forintti | ||||||
| Edeltäjä(t) |  Unkarin kuningaskunta |
||||||
| Seuraaja(t) |  Unkari |
||||||
| Kansallislaulu | Himnusz | ||||||
.svg)
Unkarin kansantasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema. Unkarin kansantasavalta oli Varsovan liiton jäsenvaltio, ja sen ulkopolitiikka oli Neuvostoliitolle myönteistä. Unkarin kansantasavalta oli siis nukkevaltio. Maa kuului lisäksi SEV:iin osallistuen näin sosialististen maiden taloudelliseen työnjakoon clearing-kaupan kautta.
Vuonna 1956 tapahtui Unkarin kansannousu, jonka Varsovan liiton maat Romanian kansantasavaltaa lukuun ottamatta kukistivat Neuvostoliiton johdolla estääkseen Unkaria irtautumasta Neuvostoliiton ulkopolitiikan ja Itä-Euroopan sosialististen maiden piiristä. Unkarin valtio muutti luonnettaan tavanomaiseksi tasavallaksi Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton suoran vaikutuksen heikennyttyä.
