Mátyás Rákosi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mátyás Rákosi

Mátyás Rákosi [ˈmaːcaːʃ ˈraːkoʃi] (14. maaliskuuta 1892, Ada, Itävalta-Unkari5. helmikuuta 1971, Gorki, Neuvostoliitto) oli unkarilainen poliitikko ja Unkarin johtaja 1945–1956, Unkarin kommunistipuolueen pääsihteeri.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rákosi syntyi Adassa juutalaisen kauppiaan poikana. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Itävalta-Unkarin armeijassa itärintamalla. Hänestä tuli kommunisti, ja palattuaan Unkariin hän osallistui Béla Kunin hallitukseen ja sen kaaduttua hän pakeni väliaikaisesti Neuvostoliittoon. Tultuaan takaisin Unkariin vuonna 1924 hänet vangittiin. Vapauduttuaan hän lähti takaisin Neuvostoliittoon vuonna 1940. Hänestä tuli Kominternin johtaja. Hän palasi Unkariin Puna-armeijan mukana.

Unkarin yksinvaltiaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rákosi valittiin Unkarin kommunistipuolueen pääsihteeriksi kommunistihallituksen perustamisen yhteydessä. Rákosi oli nyt Unkarin yksinvaltias. Hän käytti rikollisia menetelmiä tukenaan salainen poliisi AVO. Hän on käyttänyt nimitystä salamitaktiikka tuhotessaan poliittisia vastustajia "pala palaltaan". Tässä hän noudatti täsmällisesti Stalinin menetelmiä. Rákosi toimi ensin varapääministerinä ja sitten pääministerinä. Neuvostoliiton johto päätti vaihtaa Imre Nagyn pääministerin paikalle kesäkuussa 1953. Rákosin oli erottava pääministerin virasta Neuvostoliiton painostuksen vuoksi heinäkuussa 1953.

Uudelleen valtaan Nagyn tilalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rákosi painosti ja häiritsi Nagyn toimintaa pääministerinä. Nagy sai sydänkohtauksen alkuvuodesta 1955. Rákosi tuli uudelleen valtaa huhtikuussa 1955, kun Nagy erotettiin puolueviroista ja pääministerin tehtävästä sekä pakotettiin kotiarestiin. 1956 keväällä Rákosi joutui myöntämään Unkarin ulkoministeri László Rajkin pidätyksen, kuolemantuomion näytösoikeudenkäynnissä ja teloitoituksen lokakuussa 1949 poliittiseksi vaikka yrittikin siirtää vastuuta ÁVHn johdolle. Tämän jälkeen hänellä oli enää Moskovan tuki valtaansa [1]

Vallan mureneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin puoluejohdon toimet kommunistisen älymystönuorison vapaaksi keskusteluforumiksi syntyneen Petőfi-klubin hiljentämiseksi sekä samaan aikaan Poznańin työläisten mielenosoitusten tukahduttaminen Puolassa väkivallalla jolloi satakunta työläistä sai surmansa ja lukuisampi joukko haavoittui, nosti tyytymättömyyden ja suuttumuksen Unkarissa huippuunsa. Rákosi asema kävi kestämättömäksi. Silti hän ei luopunut vallasta vaan Mikojanin oli matkustettava Unkariin tuomaan esiin Neuvostoliiton kanta. Vasta sitten Rákosi erosi "terveydellisistä syistä" ja matkusti Neuvostoliittoon koskaan palaamatta. [1] Hänet korvattiin Ernő Gerőlla. Rajkin maineen palauttaminen ja uudelleen hautajaiset valtion menoin 6. lokakuuta 1956 muodostuivat opposition mielenosoitukseksi ja Unkarin kansannousun alkutapahtumaksi.

Rákosi kuoli Gorkissa vuonna 1971 ja on haudattuna budapestilaisen hautausmaan muuriin. Paikalla on vain pieni muistotaulu, jossa kirjaimet "R. M." eikä mitään muuta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Unkarinkansannousu 1956, A. Halmevirta ja H. Nyyssönen s. 29-30