Viktor Orbán

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viktor Orbán
Viktor Orbán cropped.jpg
Unkarin pääministeri
29. toukokuuta 2010-
Presidentti László Sólyom
Pál Schmitt
László Kövér (vt.)
János Áder
Edeltäjä Gordon Bajnai
8. heinäkuuta 1998-27. toukokuuta 2002
Presidentti Árpád Göncz
Ferenc Mádl
Edeltäjä Gyula Horn
Seuraaja Péter Medgyessy
Tiedot
Syntynyt 31. toukokuuta 1963 (ikä 51)
Unkarin lippu Székesfehérvár, Unkari
Puolue Fidesz
Puoliso Anikó Lévai
Uskonto Kalvinismi
Allekirjoitus Accession Treaty 2011 Viktor Orbán signature.svg

Viktor Orbán (s. 31. toukokuuta 1963 Székesfehérvár, Unkari) on unkarilainen poliitikko (oikeistolainen Fidesz), joka oli Unkarin pääministeri vuosina 19982002 ja jälleen vuodesta 2010 alkaen.

Orbán vieraili Suomessa toukokuussa 2013, jolloin hän tapasi pääministeri Jyrki Kataisen ja presidentti Sauli Niinistön.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbánin isä kuului urasyistä kommunistiseen puolueeseen, mutta kotoa nuori Orbán ei saanut arvopohjaa.[2] Orbán opiskeli lakia Eötvös Lorándin yliopistossa Budapestissa ja valmistui 1987. Seuraavat kaksi vuotta hän työskenteli sosiologina elintarvike- ja maatalousministeriössä. Vuonna 1989 Orbán sai Soros-säätiön stipendin ja vietti vuoden Oxfordissa opiskellen Pembroke Collegessa.

Orbánista on sanottu, että hän oli vaatimattomista lähtökohdista sosiaaliseen nousuun pyrkinyt maalaispoika. Hänen poliittista uraansa ovat leimanneet kunnianhimo, uutteruus ja peräänantamattomuus. Häntä pidetään kuitenkin huonona häviäjänä.[2] Orbánia sanotaan karismaattiseksi johtajaksi, joka vie tahtonsa läpi kulissien takana. Häntä pidetään myös poliittisena selviytyjänä ja siten tuulenhaistelijana.[3]

Orbán on naimisissa juristi Anikó Lévain kanssa. Heillä on viisi lasta[3]: Ráhel, Gáspár, Sára, Róza ja Flóra. Orbán tunnetaan erityisesti jalkapallofanina, ja hän on Felcsútin joukkueen jäsen.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktor Orbán (keskellä) parlamentissa vuonna 1997.

Orbán oli perustamassa 30. maaliskuuta 1988 Fidesz-puoluetta (alun perin lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége - Nuordemokraattien liitto, myös latinan fidēs - uskollisuus). Hän puhui 16. kesäkuuta 1989 sankareiden aukiolla Budapestissa Imre Nagy'n uudelleenhautauksen yhteydessä ja vaati vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen vetäytymistä. Hänen voimakasta, poliittista esiintymistään myös paheksuttiin, vaikka suosionosoitukset olivat raikuvat[3]. Orbán osallistui pyöreän pöydän neuvotteluihin kommunistipuolueen kanssa.

Vuonna 1990 hänestä tuli parlamentin jäsen ja Fideszin ryhmän johtaja. Syyskuussa 1992 hänet valittiin Liberal Internationalin varapuheenjohtajaksi Mainzin kokouksessa ja puolueensa johtajaksi toukokuussa 1993. Puolue muuttui kuitenkin liberaalipuolueesta perinteisempään konservatiiviseen oikeistolaiseen suuntaan kansallisoikeiston liittyessä siihen 1994 huonon vaalituloksen jälkeen, ja se muutti nimekseen huhtikuussa 1995 Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (Fides – Unkarin kansallispuolue). Samassa puoluekokouksessa se luopui "thatcherismista". Fidesz erosi vuonna 2000 Liberal Internationalista ja liittyi konservatiivipuolueiden ja kristillisdemokraattien Euroopan kansanpuolueeseen (EPP).

Ensimmäinen pääministerikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-MPP voitti vuoden 1998 vaalit liitossa demokraattisen foorumin (MDF) kanssa, jolloin Orbánista tuli pääministeri. Hallitukseen otettiin mukaan pienviljelijöiden puolue FKGP. Lupausten mukaan hyvinvointivaltion etuja laajennettiin, yliopistojen lukukausimaksut poistettiin ja isyysraha otettiin taas käyttöön. Edellinen hallitus oli lähes suorittanut valtionyhtiöiden yksityistämisen, ja Unkari liittyi NATO:on maaliskuussa 1999.

Unkari ei kuitenkaan osallistunut NATO:n Kosovon operaatioon 1999, vaikka se olikin ainut NATO-maa, jolla oli yhteistä rajaa Jugoslavian kanssa. Opposition ankarasta vastustuksesta huolimatta hallitus ajoi läpi muutoksen, jonka mukaan parlamentti kokoontuisi vain kolmen viikon välein. Tämän nähtiin heikentävän parlamentin mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Maaliskuussa korkein oikeus tuomitsi perustuslain vastaiseksi hallituksen yritykset korvata parlamentissa vaadittava 2/3 enemmistö yksinkertaisella enemmistöllä. Orbán jatkoi edelleen yrityksiään luoda Saksan mallin mukainen vahvan kanslerin hallitsema hallintojärjestelmä parlamentaarisen sijaan, johon oli päädytty 1990.

Kaksi Orbánin hallituksen ministeriä erosi yhdysvaltalaisen Lockheed-yhtiön hävittäjäkauppoihin liittyneen lahjonnan vuoksi. Taloudessa inflaatio putosi vuoden 1998 15 prosentista kymmeneen 1999 ja vain 9,5 prosenttiin 2000 ja lopulta 7 prosenttiin keskuspankin tiukan rahapolitiikan ansiosta. Työttömyys väheni yhdeksästä kuuteen prosenttiin ja reaalipalkat kasvoivat neljässä vuodessa 17 prosenttia. Kaikkiaan Unkarin talous oli Keski-Euroopan parhaimmin kehittyviä.

Vuoden 2001 kuluessa paljastui lukuisia poliittisia skandaaleja, jotka johtivat hallituskoalition hajoamiseen. Hallitusta arvosteltiin myös poliittisesta vaikuttamisesta mediaan.

Unkari herätti kansainvälistä huomiota, kun parlamentti hyväksyi kesällä 2001 lain, jolla naapurimaiden 3,5 miljoonaa etnisesti unkarilaista saivat laajennetut oikeudet koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työluvan Unkarissa. Naapurimaiden, etenkin Romanian, mukaan laki oli sekaantumista niiden sisäisiin asioihin. Romanialla on suuri unkarilaisvähemmistö Transilvaniassa,. Unkari, Tšekki, Slovakia ja Puola riitaantuivat pahoin vuoden 2002 alussa toisen maailmansodan aikaisten tapahtumien tulkinnoista. Vastustajat ovat syyttäneet Orbánia nationalistiksi ja populistiksi, mutta hänen kannattajansa pitävät häntä isänmaanystävänä.

Ensimmäisen pääministerikauden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 vaalikamppailusta tuli kovin vuosikymmeneen, ja se jakoi maan kahtia. Orbánin koalitio hävisi MSZP-sosialistipuolueelle, joka liittoutui liberaalien kanssa. Pienviljelijöiden puolue ja äärioikeistolainen "oikeuden- ja elämän puolue" menettivät kaikki paikkansa. Äänestysvilkkaus oli ennätykselliset 73,5 %. ETYJ arvosteli valtion mediaa Fideszin puolelle asettumisesta.

Orbán oli vuodet 2003–2010 opposition johtajana. Vuoden 2006 vaaleissa hän ei onnistunut saamaan voittoa, mikä asetti jatkon puoluejohtajana harkinnan alle.

Orbánin johtama Fidesz johti syksyllä 2006 pääministeri Ferenc Gyurcsányn vastaisia protesteja, kun Gyurcsány tunnusti suljetussa kokouksessa valehdelleensa äänestäjille. Hallituksen kaatamiseksi Orbán ja Fidesziä käynnistivät väkivaltaisiksi yltyneet lietsomisesta katumielenosoitukset.[2]

Maaliskuussa 2008 puolue keräsi nimilistat kansanäänestyksen järjestämisestä hallituksen säätämisen terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksujen kumoamiseksi.[4]

Toukokuussa 2009 Orbánin kommentit eurovaalien vaalitilaisuudessa herättivät kummastusta, kun hän sanoi naapurimaista valittavien unkarilaisten edustajien edustavan Unkarin kansakuntaa Brysselissä. Orbánin kommenttien mukaan kansalaisuus ei ole tulevaisuudessa niin tärkeää kuin kansallisuus. Slovakian hallituspuolueet nimittivät Orbánia uusfasistiksi.[5]

Toinen pääministerikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz sai murskavoiton, ja näin Orbánista tuli uudelleen pääministeri. Puolueen saavuttamalla 2/3:n enemmistöllä se voi muuttaa yksin maan perustuslakia.

Uusi hallitus aloitti työskentelyn heti ennen varsinaista virkaanastumistaan ja toi parlamentille lain, joka myönsi kaksoiskansalaisuuden Slovakian unkarilaisvähemmistölle.

Vuoden 2011 alussa, Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkaessa, tuli voimaan uusi tiukka medialaki, joka antoi viestintävirastolle ja medianeuvostolle oikeuden valvoa sanomalehtiä ja sähköistä mediaa sekä asettaa rajoituksia ja rangaista loukkaavaksi katsotusta sisällöstä ja poliittisen tasapuolisuuden puutteesta. Lakia arvostelivat oppositio, ETYJ, Amnesty International ja media sekä monet ulkomaat.[6][7][8]

Hallitus jätti huomiotta Euroopan komission vaatimukset budjettialijäämätavoitteista ja ryhtyi toimiin talouskriisiä vastaan kansallistamalla maan yksityisen eläkerahaston, sekä laskemalla keskuspankin johtajien palkkoja.[9]

18. huhtikuuta 2011 Unkarin parlamentti hyväksyi uuden Fideszin kirjoittaman perustuslain. Siinä korostetaan Unkarin kristillisiä juuria ja kielletään abortti ja homoavioliitot, sekä rajoitetaan valtion lainan määrää.[10] Perustuslain mukaan kolmejäseninen budjettikomissio voi hajottaa parlamentin, jos se ei suostu hyväksymään perustuslain mukaista talousarviota.[11] Oikeuslaitosta valvomaan perustetaan uusi instituutio, jonka johtajan nimittää parlamentti. Perustuslakituomioistuin menettää lain myötä valtaansa.[12]

Unkarissa on käynnistetty mielenosoituksia niin Orbánia vastaan kuin tammikuussa 2012 hänen kannatuksekseenkin. Mielipidekyselyissä hänen kansansuosionsa on kuitenkin rapautunut, ja 84 prosenttia unkarilaisista on ollut sitä mieltä, että maan asiat ovat menossa huonoon suuntaan. Samoin muissa EU-maissa hän on joutunut ankaran arvostelun kohteeksi demokratiaa jäytävien uudistusten vuoksi, ja EU:n komissio on vaatinut muutoksia tuoreeseen perustuslakiin, jonka katsotaan olevan EU-sääntöjen vastainen.[3][13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle.fi, uutiset, viitattu 13.5.2013
  2. a b c Kaija Virta, Niin äkkiä mustuu pienen maan maine, Helsingin Sanomat, 7.1.2011 sivu A 2 Artikkelin verkkoversio
  3. a b c d Olavi Koistinen: Euroopan kauhukakakara, HS 22.1.2012 s. B 1
  4. Budapesttimes.hu
  5. Prime Minister says Orbán not neo-fascist, The Budapest Times, 9.6.2009
  6. Roisit sanoitukset Unkarin viranomaisten hampaissa, Yle
  7. Unkari vaarantaa lehdistönvapauden, Yle
  8. Unkari hyväksyi kiistellyn medialain, Yle
  9. Euobserver.com
  10. http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-13122745
  11. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Unkarin+kiistanalainen+perustuslaki+menossa+l%C3%A4pi/1135265487714
  12. http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/04/1315005/unkarin-kohuttu-perustuslaki-lapi---yk-huolissaan
  13. Yle viitattu 22.1.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Unkarin lippu Unkarin kolmannen tasavallan pääministerit (1989–)
József Antall (1990–1993) | Péter Boross (1993–1994) | Gyula Horn (1994–1998) | Viktor Orbán (1998–2002) | Péter Medgyessy (2002–2004) | Ferenc Gyurcsány (2004–2009) | Gordon Bajnai (2009–2010) | Viktor Orbán (29.5.2010–)