Károly Huszár
| Károly Huszár | |
|---|---|
 Károly Huszár vuonna 1919. |
|
| Unkarin vt. valtionpäämies | |
| Edeltäjä | István Friedrich |
| Seuraaja | Miklós Horthy |
| Unkarin pääministeri | |
| Edeltäjä | István Friedrich |
| Seuraaja | Sándor Simonyi-Semadam |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. syyskuuta 1882 Nussdorf, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 29. lokakuuta 1941 (59 vuotta) Budapest, Unkari |
| Tiedot | |
| Puolue | Kristilliskansallinen liitto |
 Nimikirjoitus |
|
Károly Huszár (synt. Schorn; 10. syyskuuta 1882 Nussdorf, Itävalta-Unkari – 29. lokakuuta 1941 Budapest, Unkari)[1][2] oli unkarilainen poliitikko, joka toimi Unkarin pääministerinä marraskuusta 1919 maaliskuuhun 1920 hoitaen myös valtionpäämiehen tehtäviä.
Huszár oli koulutukseltaan opettaja, mutta ryhtyi vuonna 1902 lehtimieheksi. Hän oli yksi Unkarin kristillissosialistisen puolueen perustajista, ja toimi useissa kristillisissä talonpoikaispuolueissa. Hän oli vuosina 1910–1918 katolisen kansanpuolueen edustajana Unkarin parlamentissa ja toimi samalla puolueen äänenkannattajan Néppártin päätoimittajana.[1][2] Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan vapaaehtoisena Itävalta-Unkarin armeijassa. Huszár ehti olla hetken aikaa Unkarin opetusministerinä viimeisessä hallituksessa ennen lokakuun 1918 vallankumousta. Hänet vangittiin vuoden 1919 Unkarin neuvostotasavallan aikana, ja vapauduttuaan hän pakeni Wieniin.[2] Huszár tuki elokuun 1919 vastavallankumouksellista kaappausta ja toimi sen jälkeen opetusministerinä István Friedrichin toisessa hallituksessa.[2][1]
Huszár oli vuosina 1919–1922 Unkarin silloisen johtavan puolueen, Kristilliskansallisen liiton (Keresztény Nemzeti Egyesülés Pártja, KNEP) puheenjohtaja. Hän tuli pääministeriksi Friedrichin erottua 24. marraskuuta 1919.[2] Huszárin hallitus korvasi neuvostotasavallan aikana perustetut kilpailevat vastavallankumoukselliset hallitukset ja sai vallan pääosassa maata, kun Romanian miehitysjoukot vetäytyivät Tiszajoen itäpuolelle.[3] Huszár määräsi järjestettäviksi pääosin demokraattiset parlamenttivaalit ja hänen hallituksensa lähetti myös Unkarin valtuuskunnan Pariisin rauhankonferenssiin. Unkarin tulevaa valtionpäämiestä koskevassa kysymyksessä Huszár asettui lopulta tukemaan amiraali Miklós Horthyn valitsemista valtionhoitajaksi sen sijaan, että Habsburg-suku kutsuttaisiin takaisin valtaistuimelle.[2] Parlamenttivaalit pidettiin tammikuussa 1920, uusi parlamentti valitsi Horthyn valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920, ja Horthy nimitti 15. maaliskuuta Sándor Simonyi-Semadamin uudeksi pääministeriksi.[1][2][3]
Huszár oli vuosina 1920–1928 uudelleen parlamentin jäsenenä ja myös sen varapuhemiehenä, minkä jälkeen hän siirtyi parlamentin ylähuoneeseen. Hän oli vuosina 1928–1934 kansallisen sosiaaliturvainstituutin johtaja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Nordisk familjebok, täydennysosa (1924), s. 514 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 20.4.2020.
- ↑ a b c d e f g h Wojciech Roszkowski & Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 1911. Routledge 2016. Google Books (englanniksi)
- ↑ a b Hungary: History (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Károly Huszár Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
