Fidesz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fidesz – Unkarin kansalaisliitto
Fidesz – Magyar Polgári Szövetség

Perustettu 30. maaliskuuta 1988
Puheenjohtaja Viktor Orbán
Varapuheenjohtajat Kinga Gál
Lajos Kósa
Gábor Kubatov
Szilárd Németh
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[2][3]
oikeisto[4]
Toimisto 1088 Budapest, VIII. Szentkirályi utca 18.
Värit oranssi
Unkarin parlamentti
133 / 199
(2018)
Euroopan parlamentti
11 / 21
(2014)
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue (jäsenyys jäädytetty)
International Democrat Union
Centrist Democrat International
Nuorisojärjestö Fidelitas
Kotisivu www.fidesz.hu

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (unk. Fidesz – Magyar Polgári Szövetség), lyhyemmin Fidesz, on unkarilainen keskusta-oikeistolainen puolue.[5] Puolueen puheenjohtajana on vuodesta 2003 lähtien toiminut Viktor Orbán.[6] Fideszillä on enemmistö Unkarin parlamentissa yhdessä KDNP:n kanssa,[7] ja puolueella on 11 edustajaa Euroopan parlamentissa.[8]

Fidesz perustettiin vuonna 1988 kommunisminvastaisena puolueena, joka puolusti markkinataloutta ja Euroopan yhdentymistä. Aluksi puolueen jäsenyys oli rajattu ainoastaan alle 35-vuotiaille, mutta rajoitus poistettiin vuonna 1993. Vuonna 1995 puolue lisäsi nimeensä liitteen Kansanpuolue, joka lyhennetiin vuonna 2003 nykyiseen muotoonsa.[5]

Fidesz kertoo ajavansa kristillisdemokraattista politiikkaa. Puolueen ohjelman prioriteetteja ovat vapaus, demokratia, työyhteiskunta sekä perheiden tukeminen ja puolustaminen. Puolueohjelmassaan puolue tukee suvereeneihin kansallisvaltioihin perustuvaa eurooppalaista yhteistyötä.[9]

Fidesz oli vuoteen 2019 asti Euroopan kansanpuolueen täysivaltainen jäsen. EPP keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman Brysselin vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi. Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti vetäytyvänsä puolueen europarlamenttiryhmän toiminnasta.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktor Orbán on toiminut Fideszin puheenjohtajana vuosina 1993-2000 ja uudelleen vuodesta 2003 lähtien.

Nuorten Demokraattien liitto (1988–1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue perustettiin antikommunistisena joka puolusti markkinataloutta ja Euroopan yhdentymistä.[11] Puolue perustettiin vuonna 1988 nimellä Fidesz, jolloin se oli lyhenne sanoista Fiatal Demokraták Szövetsége, Nuorten demokraattien liitto. Tuolloin puolueen jäsenet olivat lähinnä opiskelijoita, jotka tapasivat kommunistipuolueen pelossa pienissä ryhmissä. Jäsenyydelle oli 35 vuoden yläikäraja, joka poistettiin 1993.[5] Vuonna 1989 Orbán piti puheen, jossa hän vaati vapaita vaaleja ja Neuvostoliiton miehitysjoukkojen vetäytymistä Unkarin alueelta.[12] Fidesz sai vuonna 1989 Thorolf Rafton mukaan nimetyn säätiön ihmisoikeuspalkinnon.lähde?

Fidesz vakiinnutti vuosina 1990 ja 1994 asemansa puolueena.[12]Se sai vuonna 1990 ensimmäisen kerran huomattavaa menestystä. Fideszin koalitio voitti pormestarin paikan useissa kaupungeissa, ja saman vuoden parlamenttivaaleissa puolue sai 22 paikkaa.[5]

Fidesz – Unkarin kansalaispuolue (1995–2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 nimeen lisättiin Magyar Polgári Párt. Vuonna 1997 hajonneen kristillisdemokraattisen ryhmän jäsenet liittyivät Fidesziin ja yhteisryhmä muodosti parlamentin suurimman blokin. Vuoden 1998 vaaleissa Fideszistä tuli parlamentin suurin puolue ja koalitiohallitus muodosti suurimman ryhmän 148 paikalla. Fideszistä tuli hallituksen suurin puolue ja sen johtajasta Viktor Orbánista pääministeri.[12]

Fideszin koalitioon kuuluivat vuosina 1998–2002 myös pienviljelijäpuolueen (unk. Független Kisgazda-, Földmunkás- és Polgári Párt) kanssa. Orbanin hallitus priorisoi asunto- ja talouspolitiikkaa sekä transatlanttista yhteistyötä. Orbánin ensimmäisen hallituksen aikana unkari liittyi Natoon (1999) ja neuvotteli Unkarin liittymisestä Euroopan unionissa.[12] Orbánin hallitus jatkoi säästöohjelmaa, leikkasi veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Puolue syrjäytettiin hallituksesta vuoden 2002 vaalien jälkeen.[5] Hallitus joutui osallisiksi useisiin korruptiotapauksiin.lähde?

Vuoden 1994 vaalien jälkeen Fidesz muutti suuntaansa liberaalista konservatiiviseksi. Puolueen linjamuutoksen myötä liberaalit erosivat puolueesta ja osa heistä liittyi Vapaiden demokraattien liittoon (SZDSZ), joka myöhemmin muodosti hallituksen sosialistien kanssa.lähde? Fideszin mukaan entinen kommunistinen puolue palasi valtaan 2002 SZDSZ:n kautta.[12]

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (2003–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz järjesti vuonna 2006 sosialistihallituksen vastaisen mielenosoituksen, jossa vaadittiin Ferenc Gyurcsányn eroa.[13]

Vuoden 2002 vaaleissa Fidesz hävisi niukasti sosialistipuolueelle ja menetti edelleen asemiaan lokakuun kunnallisvaaleissa. Nimi muutettiin keväällä 2003 nykyiseksi.lähde?

Fidesz ja Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDNP) liittoutuivat vuoden 2006 vaaleihin, mutta hävisivät niukasti sosialistien ja liberaalien liitolle.lähde?

Kun syyskuussa 2006 tuli ilmi ääninauha, jossa pääministeri Ferenc Gyurcsány tunnusti valehdelleensa ennen vaaleja, Fidesz järjesti joukkomielenosoituksia, jotka yltyivät väkivaltaisiksi, mistä hallitus syytti sitä. Fidesz kampanjoi pääministerin valehteluun viitaten 1. lokakuuta 2006 järjestetyissä kunnallisvaaleissa, jotka se voitti selvästi.lähde?

2008–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 talousromahduksen ja kahdeksan vuoden sosialistihallinnon jälkeen Fideszin kannatus hyötyi Unkarin jatkuvista taloudellisista ongelmista. Puolue nousi takaisin valtaan huhtikuussa 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa ja voitti yli kaksi kolmasosaa paikoista. Fidesz kampanjoi yhdessä Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa ja ovat toistaneet menestyksen uudelleen 2014 ja 2018.[5]

Vuoden 2010 vaaleissaa Fidesz sai ensimmäisellä kierroksella 52,7 prosenttia äänistä. Vaalikampanjassa Fidesz torjui kaiken yhteistyön Jobbikin kanssa.[14] Toisella kierroksella Fidesz sai lähes 68 prosenttia äänistä. Puolue kampanjoi lupauksilla luoda työpaikkoja, verojen alentamisella sekä byrokratian vähentämisellä. Kahden kolmasosan enemmistön antoi puolueelle mahdollisuuden muuttaa perustuslakia.[15]

Vuonna 2010 Unkari otti käyttöön medialain, jonka mukaan tarkoitusta varten perustettu medianeuvosto valvoo olennaisia tiedousvälineitä: uutistoimistoa, radiota ja televisiokanavia. Pääministeri Orbán valitsi medianeuvoston yhdeksäksi vuodeksi. Toisaalta uusi medialaki paransi lähdesuojaa.[16] Vuonna 2011 Fidesz muutti perustuslakia niin, että 45 prosenttia äänistä tuotti kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Vuoden 2014 vaaleissa puolue sai uuden vaalitavan mukaisen perustuslaillisen enemmistön, mutta olisi ollut suurin puolue vanhallakin vaalitavalla.[17]

Fideszin vuonna 2014 valitut europarlamentaarikot.

Vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä Viktor Orbán sanoi Unkarin vetävän pakolaispolitiikassa omaa linjaansa. Vuonna 2016 Unkarin Helsinki-komitean juristi Julia Ivan arvioi, että Unkarista oli tuolloin käytännössä mahdotonta saada turvapaikkaa. Orbanin hallinto rakensi 175 kilometrin mittaisen aidan Serbian rajalle ja uusia aitoja Kroatian ja Romanian väliselle rajalle. Unkarin tiukkaa politiikkaa yhtyivät kannattamaan myös Slovakia, Puola ja Slovenia. Maahanmuuttokriisin yhteydessä 76 prosenttia unkarilaisista vastusti etenkin muslimipakolaisia ja 39 prosenttia kaikkea pakolaisuutta. Fidesz kampanjoi sisäpoliittisesti pakolaisia vastaan, jossa annettiin ymmärtää ettei pakolaisten kannata tulla Unkariin viemään unkarilaisten työpaikkoja.[18]

Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz voitti jälleen vaalit. Fidesz muodosti koalition yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Vaalien hallitseva teema oli maahanmuutto, jota Orbán piti perustavanlaatuisena uhkana nykymuotoiselle Euroopalle.[19] Vuoden 2019 kuntavaaleissa Fidesz voitti selvästi, mutta myös menetti kannatustaan. Opposition äänisaalis kasvoi, koska se yhdistyi ja syytti valtapuolue Fidesziä korruptiosta.[20].

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fideszin vaaliteltta keväällä 2022.

Perhepolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz ja KDNP ovat pyrkineet perhepolitiikallaan kasvattamaan Unkarin väkilukua, ja puolueet ovat suosineet politiikallaan monilapsisia perheitä. Väkiluvun kasvattamispyrkimysten taustalla on Unkarin väkiluvun supistuminen, alentunut syntyvyys sekä työvoimapula. Fideszin–KDNP:n politiikan seurauksena Unkarissa on myönnetty 30 000 euron suuruisia lainoja, joiden takaisinmaksuosuus pienenee lapsi lapselta. Lainaa ei tarvitse maksaa takaisin kolmannen lapsen jälkeen. Monilapsisia perheitä on tuettu tilavamman auton hankinnassa, ja vanhempainvapaan pituus on kolme vuotta. Neljä lasta synnyttäneiden tai kasvattaneiden äitien ei tarvitse maksaa tuloveroa. Perhepolitiikkaa on pidetty arvokonservatiivisena.[21]

Asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asumisen tukeminen perustuu erityisesti perheiden houkutteluun. Fideszin johdolla kaupungit ovat muun muassa tarjonneet asuntoja kahdeksi vuodeksi ilman vuokranmaksua remontoidussa talossa ja saman aikaisesti on panostettu päiväkoteihin. Politiikka on pienentänyt kynnystä asua kasvukeskusten ulkopuolella ilman suuria sijoituksia.[21]

Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbánin johtaman Fideszin pääteesejä on ollut maahanmuuton kiivas vastustaminen. Orbán on linjannut itsensä kristityn Euroopan puolustajaksi maahanmuuttoa vastaan. Maahanmuuttovastaisuuteen on vaikuttanut se, että vuonna 2015 Unkarin oli satojentuhansien turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaa. Orbán on pitänyt maahanmuuttoa perustavanlaatuisena uhkana Euroopalle.[19] 2020-luvulla maahanmuuttoa on pidetty vähemmän esillä.[21]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspoliittisesti Fidesz on pitänyt vasemmistolaisempaa tai populistisempaa linjaa kuin sosialistipuolue MSZP ja kaatoi vuonna 2008 kansanäänestyksellä hallituksen esityksen terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuista.[22] Puolueen johtaja Viktor Orbán on retoriikassaan asettanut valtiososialismin ajan ja uusliberalismin samaan ryhmään, koska pitää vanhaa MSZMP:ta ja nykyistä sosialistipuoluetta MSZP:ta samana ja samojen henkilöiden muodostamana.[23]

EU-kriittisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue on käyttänyt selkeästi Brysselin vastaista retoriikkaa.[17] Orban on ollut EU:n kanssa vastakkain muun muassa maahanmuuttokantojensa takia. Vuonna 2018 maan tilaa käsittelevässä puheessa Orbán varoitti unkarilaisia Euroopasta, jonka muslimit ovat valloittaneet. [19]

Kannattajakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politicon mukaan länsimainen liberalismi ei ole lunastanut Unkarissa lupauksia. Puolue tukeutuu konservatiivisen nationalismin mukaiseen retoriikkaan, joka on asetettu vastakohdaksi entiselle kommunistihallinnolle. Toisaalta Fideszin paternalismi, kovat otteet ja ulkoisten vihollisten esilläpito muistuttavat kommunistiajoista. Fidesz on myös pyrkinyt kannatuksen ostamiseen lupaamalla elintason materiaalista kohoamista, juuri samalla tavalla kuin kommunistihallinto aikaisemmin. Unkarin alempi keskiluokka kannattaa isähahmon kaltaista johtajaa, materiaalista turvallisuutta sekä riskin ja kilpailun vähentämistä. Fidesz on maininnut "työntekoon perustuvasta yhteiskunnasta" ja kansallisesta omistuksesta. Puolueen esilläpitämiä ulkoisia vihollisia ovat Euroopan unioni, Bryssel ja Yhdistyneet kansakunnat – toisin sanoen länsi ja rahanvaltaa edustavat, vaara lähestyy lännestä kuten kommunistiaikana.[24]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vuosi % äänistä ääniä paikkoja tulos
1990 8,95 % 439 481
21 / 386
oppositio
1994 7,02 % 379 295
20 / 386
oppositio
1998 28,18 % 1 263 522
148 / 386
hallitus
20021 41,07 % 2 306 763
164 / 386
oppositio
20062 42,03 % 2 272 979
141 / 386
oppositio
20102 52,73 % 2 706 292
227 / 386
hallitus
20142 44,87 % 2 264 486
117 / 199
hallitus
20182 48,48 % 2 498 128
134 / 199
hallitus
20222 54,10 % 3 060 706
135 / 199
hallitus

1 Yhteislista Unkarin demokraattisen foorumin (MDF) kanssa.
2 Yhteislista Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kanssa.

Merkittäviä poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentin puhemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksenvastainen mielenosoitus joulukuussa 2018 Budapestissa. Etualalla oppositiopuolueiden lippuja.

Fideszin johtama hallitus on ollut 2010-luvulla useiden eurooppalaismedioiden ja poliitikkojen kritiikin kohteena. Fidesziä on moitittu mm. oikeusvaltioperiaatteesta. Fideszin mukaan kritiikissä on ollut kyse liberalismin vastakkainasettelusta, joka perustuu kritisoijien tyytymättömyyteen maan maahanmuutto- ja perhepoliittisiin linjauksiin.[25][26]

Poliittinen linja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliiton äänenkannattajan Kansan Uutisten mukaan Fidesz on oikeistopopulistisella retoriikallaan ollut osasyyllinen Jobbikin kannatuksen nousuun. Hänen mukaansa Fidesz on nostanut odotukset korkealle ja monet ovat joutuneet pettymään.[14] Oppositio on kritisoinut Fideszia korruptiosta, eriarvoistumisen kasvusta ja köyhien määrän lisääntymisestä, vaikka maan talous on kasvanut. Opposition mukaan maahanmuuttoretoriikalla on pyritty kääntäämään katse pois maan sisäisistä ongelmista. Oppositio on kutsunut puolueen johtajaa nimellä "Viktaattori"[27]

Vuonna 2015 Orbania kritisoitiin oman maahanmuuttopolitiikan vetämisestä ja kehotettiin palaamaan yhteiseen EU-ruotuun.[18]

Mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fideszin johtaman hallituksen työnlainsäädäntö sai tuhannet ihmiset osoittamaan mieltään loppuvuodesta 2018. Oppositio ja ammattiliitot ovat kutsuneet työlakia orjalaiksi.[28] Aluksi kritiikki kohdistui lähinnä työaikalakiin, mutta se laajeni tyytymättömyyden ilmaisuksi ylipäätään hallitusta kohtaan. Mielenosoitusten tunnetuimmaksi symboliksi nousi O1G-meemi.lähde?

EU-kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz ja Orbán ovat käyttäneet retoriikassan selkeitä viholliskuvia, joista suurin on Bryssel. Heino Nyyssösen mukaan Orbánin Unkari ei ole kuitenkaan missään vaiheessa halunnut erota EU:sta, sillä maa on ollut unionin suurimpia nettosaajia.[17]

Erovaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa EPP:n puolueista on vaatinut Fideszin eroa. Ainakin Suomen Kokoomus ja sen pohjoismaiset ja balttilaiset veljespuolueet vaativat Fideszin erottamista EPP:stä. Erottamiselle ei kuitenkaan ole löytynyt enemmistön tukea jäsenpuolueista.[29] Vuonna 2019 Euroopan kansanpuolue keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman Brysselin vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi.[10]

Varojenkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n petostentorjuntaviraston keväällä 2016 julkaistu raportti toteaa Unkarin olevan EU-tukien väärinkäytöksissä EU-maiden kärkikolmikossa. Transparency Internationalin asiantuntijan mukaan korruptio on Unkarissa keskittyneempää kuin koskaan kommunismin kaatumisen jälkeen, ja maassa voi menestyä ainoastaan olemalla lähellä hallitusta ja Fidesz-puoluetta.[30]

Der Spiegelin toimittaja Jan Puhlin mukaan Viktor Orbánin politiikalla päätetään, kuka rikastuu Unkarissa. Lehden mukaan joukko monikansallisia yrityksiä on valmis turvaamaan Orbánin valtaa. Fideszistä on esitetty useita korruptiotapauksia ja spekuloitu mahdollisissa korruptoituneilla suhteilla. Monien hallituksen jäsenten on epäilty olevan läheisesti sidoksissa suuriin yrityksiin ja monet julkiset tarjouskilpailut ovat näytösluonteisia. Korruptiota tutkiva Budapest-järjestön mukaan tarjouskilpailut suosivat heitä, joilla on hyvät suhteet vallanpitäjiin.[31]

Poliittiset virkanimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesziä on syytetty useista poliittisista virkanimityksistä. Toimittaja Jan Puhlin esittämän kritiikin mukaan Orbán on edistänyt kannattajiensa päätymistä avaintehtäviin hallinnossa, turvallisuuskoneistossa, tiedotusvälineissä yrityksissä ja tuomioistuimissa.[31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nyyssönen, Heino: Tasavallan loppu? – Unkarin demokratian romahdus. Helsinki: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-312-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hungary Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. a b Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
  3. Tiersky, Ronald & Jones, Erik: Europe Today: A Twenty-first Century Introduction, s. 3. Rowman & Littlefield Publishers, 2014. ISBN 978-1-44222-110-9. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Juncker demands Orban to give up death penalty Euranet Plus. 30.4.2015. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  5. a b c d e f Fidesz Britannica. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  6. Tamás Székely: Viktor Orbán Re-Elected As Fidesz Leader As Ruling Party Gears Up For 2018 Elections Hungary Today. 13.11.2017. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  7. Näveri, Anna: Viktor Orbánin puolueelle murskavoitto Unkarin vaaleissa 4.4.2022. Yleisradio. Viitattu 4.4.2022.
  8. Maïa de la Baume: Orbán’s Fidesz quits EPP group in European Parliament Politico. 3.3.2021. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  9. About us Fidesz.hu. 4.4.2022. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  10. a b Jon Henley: Hungary's Fidesz party to leave European parliament centre-right group The Guardian. 3.3.2021. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  11. Fidesz Britannica
  12. a b c d e Our History Fidesz. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  13. Unkarin mielenosoitus päättyi Yle. 24.10.2006. Viitattu 4.4.2022.
  14. a b Jorma Hentilä: Oikeistohallitus Unkariin Kansan Uutiset. 12.4.2010. Viitattu 4.4.2022.
  15. Landslide victory for Hungary's conservative opposition BBC. 25.4.2010. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  16. Nyyssönen 2017, s. 168
  17. a b c Kaarina Vainio: Yhden miehen show Ulkopolitiikka. 1.3.2017. Viitattu 4.4.2022.
  18. a b Saraste, Petri: Unkarin tiukka linja leviää Euroopassa mtv.fi. 28.1.2016. MTV Uutiset. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 4.4.2022.
  19. a b c Orbanin Fidesz-puolue voitti Unkarin vaalit Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
  20. HS-analyysi: Orbánille Unkarin vaalitulos oli varoitus – Puolassa Laki ja oikeus -puolueen valta vain vahvistuu Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 15.10.2019.
  21. a b c Suvi Turtiainen: Tila-auto ja verovapaus, jos teet tarpeeksi lapsia – Nóra Kiralyn kaltainen suurperheen äiti on Unkarin ratkaisu väestökatoon Yle. 16.2.2020. Viitattu 20.2.2022.
  22. Fidesz set to win March 9 referendum, gov't to survive 3.3.2008. Budapest Times. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  23. What is the central political system? Budapest Times. Viitattu 7.8.2009. (englanniksi)
  24. Lili Bayer: The new communists Politico. 5.4.2018. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
  25. Janne Puumalainen: Unkarin ulkoministeriltä kovia syytöksiä MTV:n haastattelussa MTV Uutiset. 6.5.2021. Viitattu 20.2.2022.
  26. Elina Kervinen: Eurooppa%ministeri Tuppurainen on huolissaan oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa, moittii myös perus%suomalaisia: ”Voi kyllä kysyä, voiko tällaisella linjalla perus%suomalaiset tulla hallitus%puolueeksi” Helsingin Sanomat. 6.5.2021. Viitattu 20.2.2022.
  27. "Viktaattori" lukee pakolaisille lakia – Tutkija vertaa Orbánia Putiniin ja pelkää Unkarin kääntymistä Venäjän suuntaan Yle Uutiset. Viitattu 22.11.2017.
  28. Tuhannet marssivat Unkarin pääkaupungissa hallitusta ja työlakia vastaan Yle Uutiset. Viitattu 7.1.2019.
  29. Ilta-Sanomat
  30. Risto Majaniemi: Unkari hukkuu korruptioon Kauppalehti. Viitattu 9.1.2019.
  31. a b Jan Puhl: A Whiff of Corruption in Orbán's Hungary Der Spiegel. 17.1.2017. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]