Ferenc Gyurcsány

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gyurcsány musiikkifestivaaleilla Unkarissa.

Ferenc Gyurcsány Hu-Ferenc_Gyurcsány.ogg Kuuntele lausunta (ohje) IPA: [ˈfɛrɛnts ˈɟurtʃaːɲ] (s. 4. kesäkuuta 1961 Pápa) on unkarilainen poliitikko, joka toimi maansa pääministerinä syyskuusta 2004 huhtikuuhun 2009. Hän edusti pääministeriaikanaan sosialistipuoluetta (Magyar Szocialista Párt), mutta perusti vuonna 2011 uuden puolueen nimeltä Demokratikus Koalíció[1].

Gyurcsány suoritti alemman korkeakoulututkinnon Janus Pannonius -yliopistossa Pécsissa ja ylemmän taloustieteessä 1990. Politiikkaan hän lähti kommunistien nuorisojärjestössä KISZ:ssa ja nousi 1988 yliopisto-opiskelijoiden keskuskomitean johtoon. Gyurcsányilla on neljä lasta kahdesta avioliitosta: Péter (1988), Bálint (1990), Anna (1996) ja Tamás (1997) Hän on naimisissa Klára Dobrewin kanssa, joka on opettaja Budapestin yliopistossa.

Vuonna 1990 Gyurcsány aloitti liiketoimet CREDITUM Pénzügyi Tanácsadóssa, EUROCORP International Finance Rt. Hungaryssa ja ALTUS Ltd:ssa. Hän on Unkarin 50. rikkain henkilö.

Gyurcsány palasi politiikkaan 2002 pääministeri Péter Medgyessyn strategisena neuvonantajana. Toukokuusta 2003 syyskuuhun 2004 Gyurcsány oli urheilun ja nuorisotyön ministerinä. Hänen kaudellaan Unkari kärsi vuoden 2004 Ateenan olympialaisissa kohua aiheuttaneen dopingskandaalin.

Gyurcsányista tuli Győr-Moson-Sopronin sosialistipuolueen puheenjohtaja tammikuussa 2004. Kesällä hän ajautui ristiriitaan pääministerin kanssa ja erosi hallituksesta. Viikkoa myöhemmin Medgyessy erosi hallituskoalition hajotessa ja MSZP äänesti Gyurcsányin uudeksi pääministeriksi, jonka myös koalitiokumppani SZDSZ hyväksyi. Vuonna 2006 sosialistipuolue voitti toisen kauden ja sai 210 paikkaa parlamentin 386:sta.

Gyurcsány kovisteli Slovakiaa maassa lisääntyneen etnisen väkivallan vuoksi.[2]

17. syyskuuta 2006 tuli ilmi toukokuussa nauhoitettu ääninauha sosialistiedustajien yksityisestä tapaamisesta, jossa Gyurcsány sanoi valehdelleensa voittaakseen vaalit, eikä hän osannut nimetä yhtään hallituksen tekemistä, josta olisi ollut ylpeä. Pääministeri käytti äänitteellä alatyylistä kieltä ja arvosteli oman hallituksensa toimia voimakkaasti. Äänitteen julkaisun seurauksena tuhannet kerääntyivät parlamentin edustalle vaatimaan hallituksen eroa. Tilanne johti edelleen mellakointiin, jonka yhteydessä televisiotalo vallattiin. [3] Joidenkin arvioiden mukaan ääninauha olisi vuodettu julkisuuteen pääministerin suostumuksella, sillä pääministeri julkaisi nauhan sisällön tekstinä blogissaan. [4]

Gyurcsányn toisella kaudella veroja ja maksuja nostettiin tuntuvasti tavoitteena pudottaa budjettialijäämä 5,7 prosenttiin GDP:sta vuoden 2006 9,2 prosentista. Reaalipalkat laskivat 4,8 % vuonna 2007. Hallitus otti käyttöön mm. yliopistojen lukukausimaksut ja terveyskeskusmaksut, jolloin opposition Fidesz keräsi allekirjoitukset kansanäänestyksen järjestämisestä niiden kumoamiseksi.[5]

Syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi iski pahasti Unkariin, joka sai IMF:lta ja muilta 25 miljardia US$ lainaa. Gyurcsány ilmoitti 21. maaliskuuta 2009 puoluekokouksessa eroavansa hallituksensa heikon suosion vuoksi ja pitäessään itseään esteenä enemmille talous- ja sosiaalisille uudistuksille.[6]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin lippu Unkarin kolmannen tasavallan pääministerit (1989–)
József Antall (1990–1993) | Péter Boross (1993–1994) | Gyula Horn (1994–1998) | Viktor Orbán (1998–2002) | Péter Medgyessy (2002–2004) | Ferenc Gyurcsány (2004–2009) | Gordon Bajnai (2009–2010) | Viktor Orbán (29.5.2010–)