Ukrainan kansantasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ukrainan kansantasavallan 100 hryvnian seteli vuodelta 1918 etupuolelta kuvattuna
Ukrainan kansantasavallan 100 hryvnian seteli vuodelta 1918 kääntöpuolelta kuvattuna

Ukrainan kansantasavalta oli Ukrainan itsenäiseksi 22. tammikuuta 1918 julistettu tasavalta, joka käsitti periaatteessa Ukrainan lukuun ottamatta Länsi-Ukrainan kansantasavallan aluetta. Sitä johtivat lähinnä ukrainalaismieliset menševikit.

Ensimmäinen Ukrainan kansantasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan kansantasavallan ensimmäisen hallituksen ensimmäinen presidentti oli Symon Petljura ja varsinainen pääministeri oli Vsevolod Holubovitš, 30. tammikuuta 1918 – 29. huhtikuuta 1918 ja hänen aikanaan melkein koko Ukrainan alue oli Itävalta-Unkarin ja Saksan miehittämä johtuen siitä, ettei Neuvosto-Venäjä ollut suostunut merkittävien alueiden luovutukseen Brest-Litovskin rauhanneuvotteluissa ja Saksa oli hyökännyt pidemmälle itään kuin mitkä olivat sen rauhanneuvotteluissa esittämät aluevaatimukset.

Ukrainan valtakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ukrainan valtakunta
Kansantasavallan johtaja Simon Petlura (kolmas vasemmalta) vierailulla Puolassa 1921.

Ukrainan kansantasavalta lakkasi olemasta 29. huhtikuuta 1918, kun saksalaiset kaappasivat vallan ja nostivat valtionpäämieheksi Pavlo Skoropadskin. Tämä valtio kuvasti Brest-Litovskin rauhassa ja jo sitä ennen itään suuntautuneessa hyökkäyksessä saksalaisten vahvistunutta asemaa. Ukrainan valtakunta solmi lukuisia diplomaattisia suhteita, mutta johtuen saksalaisten ja itävaltalaisten miehityksestä laajoilla Ukrainan alueilla, ei Pavlo Skoropadskiin johtama valtio kyennyt ajamaan kovinkaan kansallista politiikkaa ja näin ollen tukeutui lähes yksinomaan saksalaisten vaikutukseen, joka päättyi Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Ympärysvaltojen ja Saksan aselevon vuoksi 11. marraskuuta 1918 alkamisen vuoksi Ukrainan valtakunnan valtiojohto menetti poliittisen voimansa, jolloin ukrainalaiset kansallismieliset sosialidemokraatit saivat jälleen mahdollisuuden nousta valtaan saksalaisvaikutuksen lakattua. Suomen diplomaattisena edustajana Ukrainan valtakunnassa oli Herman Gummerus, joka kirjoitti kokemuksistaan kirjan Ukrainan murrosajoilta.

Toinen Ukrainan kansantasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan hävittyä ensimmäinen maailmansodan palasi Ukrainan kansantasavalta voimaan, kun Symon Petljura perusti joulukuussa 1918 uudelleen Ukrainan kansantasavallan.

Ukrainan kansantasavalta soti alueestaan pääasiassa neuvostovenäläismielisiä bolševikkeja, Etelä-Venäjän armeijaa, mutta myös hetken puolalaisia vastaan. Venäjän intervention voimistuttua heikkeni Ukrainan kansantasavallan asema niin ikään ententen tukemaa Etelä-Venäjän armeijaa vastaan. 1919 Ukrainan kansantasavalta liittoutui puolalaisten kanssa luvaten Länsi-Ukrainan kansantasavallan, Itävalta-Unkarille kuuluneen Galitsian Puolan tasavallalle.

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoteen 1920 mennessä neuvostovenäläiset saivat Etelä-Venäjän armeijan karkotetuksi Krimin niemimaalta, jolloin Ukrainan kansantasavalta joutui entistä lujemmin neuvostovenäläisten paineen kohteeksi ja hävisi.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukrainan kansantasavalta.