Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto (ruots. Sysselsättningsfonden) on suomalainen rahasto, joka kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja sen asiakkaita ovat kaikki työnantajat ja 18–64-vuotiaat palkansaajat Suomessa.
Työllisyysrahasto on lailla perustettu työmarkkinaosapuolten hallinnoima organisaatio. Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Työttömyysvakuutusrahasto TVR ja Koulutusrahasto yhdistyivät. Työllisyysrahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Rahaston tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työttömyysvakuutusmaksut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työttömyysvakuutusmaksuja kerätään sekä työnantajilta että työntekijöiltä toteutuneen palkkasumman mukaan. Työllisyysrahastolle maksut suorittaa työnantaja, joka pidättää palkansaajan osuuden työntekijän palkasta. Vuonna 2023 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,52 prosenttia maksetuista palkoista, jos palkkasumma on korkeintaan 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,06 prosenttia palkoista.[1]
Työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla rahoitetaan työttömyysturvaa, eläketurvaa, aikuiskoulutusetuuksia ja palkkaturvaa.
Työllisyysrahasto hoitaa työttömyyskassoille ansiopäivärahojen rahoitukseen ansiosidonnaisen osuuden lukuun ottamatta työttömyyskassan jäsenmaksuilla kerättävää osuutta. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta tilitetään vuosittain Kelalle se osuus, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta.
Työttömyysturvan lisäksi työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla rahoitetaan ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta kertyvää työeläkettä. Osuudet tilitetään Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle.
Aikuiskoulutusetuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työllisyysrahasto maksaa aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Valtio maksaa yrittäjän aikuiskoulutustuen sekä valtion työntekijöiden ammattitutkintostipendit.
Palkkaturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työntekijä voi saada työ- ja elinkeinoministeriön maksamaa palkkaturvaa, jos hänellä on palkkasaatavia työnantajan maksukyvyttömyydestä johtuen. Myös palkkaturva rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta.
Suhdannepuskuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta siirretään suhdannepuskuriin, jonka tarkoituksena on turvata työttömyysvakuutusmaksujen tasainen maksukehitys. Tavoitteena on kerätä hyvinä aikoina puskuria, jota voidaan käyttää niin, että työttömyyden kasvaessa maksukorotukset voidaan pitää pienempinä. Emu-puskuriksi nimettyä suhdannepuskuria on käytetty viimeisten 20 vuoden aikana jo useaan otteeseen tasaamaan maksukorotuksia tilanteissa, jolloin työttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen Työllisyysrahasto. Viitattu 1.1.2022.
.svg){kind=small}
