Eduskuntavaalit 1995
Sivulta puuttuu 
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
Suomen 32. eduskuntavaalit järjestettiin 19. maaliskuuta 1995. Suurin voittaja ja myös suurin puolue oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, ja vaalien pohjalta muodostettiin Lipposen I hallitus. SDP:n saamat 63 eduskuntapaikkaa olivat puolueen paras vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen.
Sisällysluettelo |
Vaalikamppailu [muokkaa]
Vaaleissa asetettiin yhteensä 2 083 ehdokasta. Mukana oli 18 rekisteröityä puoluetta, 12 yhteislistaa ja 11 valitsijayhdistystä.[1] Rekisteröityjä puolueita osallistui vaaleihin enemmän kuin koskaan aiemmin. Puolueista kolme, Nuorsuomalainen puolue, Vapaan Suomen Liitto (VSL) ja Luonnonlain puolue (LLP) osallistui eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa. Nuorsuomalainen puolue, jota pidettiin ennen vaaleja etenkin Kokoomuksen haastajana, korosti voimakkaasti markkinataloutta ja liberalismia ja sai suurimman osan kannatuksestaan pääkaupunkiseudulta. Vapaan Suomen Liitto ajoi vuoden 1995 alussa voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden mitätöimistä ja pyrki herättämään keskustelua Suomen ja sotilasliitto NATOn suhteista. Puolueella katsottiin teoriassa olevan menestymisen mahdollisuudet, koska 43 prosenttia syksyn 1994 kansanäänestyksessä äänestäneistä oli vastustanut jäsenyyttä. Suomen EU-jäsenyydestä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei kuitenkaan tullut VSL:n toivomaa eduskuntavaalien teemaa, vaan muut puolueet pitivät EU-jäsenyyttä tapahtuneena tosiasiana eikä NATO-kysymystä pidetty ajankohtaisena. Ohjelmallaan selvästi muista puolueista poikennut Luonnonlain puolue ehdotti mm. satojen joogalentäjien kouluttamista ja mietiskelyä lääkkeeksi yhteiskunnan ongelmiin. Muilla puolueilla ja tiedotusvälineillä oli vaikeuksia päästä vaalikeskustelussa samalle aaltopituudelle LLP:n edustajien kanssa.[2]
Vaalipiirit [muokkaa]
Ennen vaaleja oli siirretty Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin. Tämän seurauksena Turun läänin pohjoisen vaalipiirin paikkaluku eduskunnassa väheni yhdellä ja vastaavasti Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri sai yhden lisäpaikan. Helsingin kaupungin vaalipiiristä siirtyi yksi eduskuntapaikka Uudenmaan läänin vaalipiiriin.
Kansanedustajat [muokkaa]
Kansanedustajien vaihtuvuus oli yhtä suurta kuin vuoden 1970 vaaleissa: eduskuntaan valittiin peräti 84 uutta edustajaa. Uusia olivat muun muassa Arto Bryggare, Tarja Filatov, Kimmo Kiljunen, Risto Kuisma ja Riitta Prusti (SDP), Liisa Hyssälä, Mari Kiviniemi, Hannu Takkula ja Anu Vehviläinen (Kesk.), Olli-Pekka Heinonen, Ville Itälä ja Suvi Linden (Kok.), Annika Lapintie ja Veijo Puhjo (Vas.), Tuija Brax ja Irina Krohn (Vihr.), Päivi Räsänen (SKL), Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka (Nuors.) sekä Pertti "Veltto" Virtanen (Eko.).
Eduskunnan jättivät muun muassa Eeva Kuuskoski ja Kalevi Mattila (Kesk.), ikäpuhemies Maunu Kohijoki ja Pentti Mäki-Hakola (Kok.), Timo Roos (SDP), Ensio Laine (Vas.), Jörn Donner ja Henrik Westerlund (RKP), Eero Paloheimo (Vihr.), SMP:stä eronneet Tina Mäkelä ja Hannu Suhonen sekä SKL:stä eronnut Vesa Laukkanen. Putoajiin taas kuuluivat muun muassa Heikki Riihijärvi ja Kyösti Virrankoski (Kesk.), Anna-Liisa Kasurinen (SDP), Kari Urpilainen (SDP), Päivi Varpasuo (Kok.), Eeva-Liisa Moilanen (SKL), Marita Jurva ja Lea Mäkipää (SMP) sekä istuvat puheenjohtajat Pekka Haavisto (Vihr.) ja Tuulikki Ukkola (LKP). SMP:n eduskuntaryhmä oli sisäisten kiistojensa vuoksi supistunut päättyneen vaalikauden aikana kolmihenkiseksi, ja näistä vain Raimo Vistbacka säilytti paikkansa. Eduskuntaan palasivat muun muassa SDP:n Markus Aaltonen, Mikko Elo, Sinikka Mönkäre, Reino Paasilinna ja Matti Saarinen, Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa, sekä Vihreiden Osmo Soininvaara. Myös Keskustan Kauko Juhantalo, joka oli erotettu eduskunnasta marraskuussa 1993 hänen saatuaan tuomion valtakunnanoikeudessa, palasi kansanedustajaksi. Myös Keskustan Matti Ruokola yritti paluuta, mutta hän kuoli ennen vaaleja. Paluuyrityksessään epäonnistui niin ikään SMP:sta eronnut ja vuoden 1991 vaaleissa pudonnut, mutta sittemmin SMP:hen palannut Urpo Leppänen. Yksi SMP:n ehdokkaista Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä oli entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen.
SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Risto Kuisma siirtyi keväällä 1997 Nuorsuomalaisiin, mutta erosi tästä puolueesta vuotta myöhemmin ja perusti oman Remonttiryhmä-eduskuntaryhmänsä. Kokoomuksen kansanedustaja Väinö Saario kuoli kesken vaalikauden keväällä 1996 ja hänen tilalleen tuli varasijalta Outi Siimes.
Puoluerekisteristä poistetut puolueet [muokkaa]
Vaalien jälkeen puoluerekisteristä poistettiin kaksissa vaaleissa paikoitta jääneet Eläkeläiset Kansan Asialla, Ihmisyydenpuolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Naisten puolue ja Yhteisvastuupuolue sekä poliittisen toimintansa vuonna 1990 lopettaneet Demokraattinen Vaihtoehto, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Suomen Kommunistinen Puolue. EKA, KTP ja YVP palasivat myöhemmin rekisteriin. SMP ajautui vaalien jälkeen konkurssiin ja sen raunioille perustettiin syksyllä 1995 uusi puolue, Perussuomalaiset. Puoluerekisteristä SMP poistettiin kuitenkin vasta vuoden 2003 vaalien jälkeen.
Tulokset [muokkaa]
| äänestysaktiivisuus | 68,6%[3] | +0,2 |
| äänestysaktiivisuus (Suomessa asuvat) |
71,9%[4] | −0,2 |
| äänestäneet | 2 803 602[3] | +26 618 |
| hylätyt äänet | 22 681[3] | −28 385 |
| puolue | edustajat | äänet | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| osuus | lukumäärä | ||||||
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 63 | +15 | 28,25% | +6,1 | 785 637 | +182 557 | |
| Suomen Keskusta | 44 | −11 | 19,85% | −5,0 | 552 003 | −124 714 | |
| Kansallinen Kokoomus | 39 | −1 | 17,89% | −1,4 | 497 624 | −28 863 | |
| Vasemmistoliitto | 22 | +3 | 11,16% | +1,1 | 310 340 | +35 701 | |
| Vihreä liitto | 9 | −1 | 6,52% | −0,3 | 181 198 | −4 696 | |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 11 | -- | 5,14% | −0,3 | 142 874 | −6 602 | |
| Suomen Kristillinen Liitto | 7 | −1 | 2,96% | −0,1 | 82 311 | −840 | |
| Nuorsuomalainen puolue | 2 | – | 2,81% | – | 78 066 | – | |
| Suomen Maaseudun Puolue | 1 | −6 | 1,30% | −3,6 | 36 185 | −95 948 | |
| Vapaan Suomen Liitto | 1,01% | – | 28 067 | – | |||
| Liberaalinen kansanpuolue | −1 | 0,58% | −0,2 | 16 247 | −4 963 | ||
| Naisten puolue | 0,28% | −0,2 | 7 919 | −4 806 | |||
| Ekologinen Puolue Vihreät | 1 | +1 | 0,28% | +0,1 | 7 865 | +4 030 | |
| Luonnonlain puolue | 0,25% | – | 6 819 | – | |||
| Eläkeläiset Kansan Asialla | 0,18% | −0,0 | 5 124 | −106 | |||
| Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue | 0,17% | −0,1 | 4 784 | −1 417 | |||
| Suomen Eläkeläisten Puolue | 0,14% | −0,3 | 3 974 | −6 788 | |||
| Yhteisvastuu puolue | 0,06% | −0,0 | 1 706 | −1 101 | |||
| Muut | 1a | 1,16% | +0,4 | 32 178 | +11 037 | ||
| Yhteensä | 200 | -- | 100% | 2 780 921 | +55 003 | ||
| 3 suurinta | 146 | +3 | 65,99% | −0,3 | |||
| a Liberalerna (6 038 ääntä, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri)[5] | |||||||
| Lähde: Tilastokeskus 2004[6] | |||||||
Eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat [muokkaa]
| sija | ehdokas | puolue | äänet |
|---|---|---|---|
| 1 | Sauli Niinistö | Kansallinen Kokoomus | 18 946 |
| 2 | Antti Kalliomäki | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 17 187 |
| 3 | Esko Aho | Suomen Keskusta | 16 446 |
| 4 | Pertti Salolainen | Kansallinen Kokoomus | 16 002 |
| 5 | Iiro Viinanen | Kansallinen Kokoomus | 15 647 |
| 6 | Riitta Uosukainen | Kansallinen Kokoomus | 15 342 |
| 7 | Pertti Paasio | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 14 606 |
| 8 | Risto Kuisma | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 14 400 |
| 9 | Sirkka-Liisa Anttila | Suomen Keskusta | 13 731 |
| 10 | Claes Andersson | Vasemmistoliitto | 13 665 |
| Lähde: Tilastokeskus[7] | |||
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Eduskuntavaalit 19.3.1995 (Oikeusministeriö 1995); Tulokset vaalipiireittäin (Oikeusministeriö 1995)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996, s. 192–193. Helsinki: Otava, 1995.
- ↑ a b c StatFin: Eduskuntavaalit (Tilastokeskus)
- ↑ Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)
- ↑ Riksdagsvalet 18.3.2007, Tabell 8. Resultatet för de olika listorna vid riksdagsvalen 1987-2007 (ÅSUB)
- ↑ Tiedosto 595. Eduskuntavaalit 1927–2003 (Tilastokeskus 2004)
- ↑ eniten ääniä saaneet, kaikki ehdokkaat (Tilastokeskus)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ylen Elävä arkisto: Vaalit 1995: Hallitusyhteistyötä laidasta laitaan
