Eduskuntavaalit 1995

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen eduskuntavaalit 1995
Flag of Finland.svg
1991 ←
19. maaliskuuta 1995
→ 1999

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Paavo Lipponen Esko Aho Sauli Niinistö
Johtaja Paavo Lipponen Esko Aho Sauli Niinistö
Puolue Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus
Johtaja vuodesta 1993 1990 1994
Viime vaalit 48 paikkaa, 22,12 % 55 paikkaa, 24,83 % 40 paikkaa, 19,31 %
Saadut paikat 63 44 39
Paikkojen muutos Nousua15 Laskua11 Laskua1
Ääniä 785 637 552 003 497 624
Kannatus 28,25 % 19,85 % 17,89 %
Muutos Nousua6,1 %-yks. Laskua5,0 %-yks. Laskua1,4 %-yks.

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Claes Andersson Pekka Haavisto Nordiskt statsministermote under Nordiska radets session i Helsingfors (4).jpg
Johtaja Claes Andersson Pekka Haavisto Ole Norrback
Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Ruotsalainen kansanpuolue
Johtaja vuodesta 1990 1993 1990
Viime vaalit 19 paikkaa, 10,08 % 10 paikkaa, 6,82 % 12 paikkaa, 5,48 %
Saatuja paikkoja 22 9 11
Paikkojen muutos Nousua3 Laskua1 Muuttumaton0
Äänet 310 340 181 198 142 874
Kannatus 11,16 % 6,52 % 5,14 %
Muutos Nousua1,1 %-yks. Laskua0,3 %-yks. Laskua0,3 %-yks.

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue
  Toimi Kankaanniemi.jpg Risto E. J. Penttilä.jpg Raimo Vistbacka
Johtaja Toimi Kankaanniemi Risto E. J. Penttilä Raimo Vistbacka
Puolue Suomen Kristillinen Liitto Nuorsuomalaiset Suomen Maaseudun Puolue
Johtaja vuodesta 1989 1994 1992
Viime vaalit 8 paikkaa, 3,05 % - 7 paikkaa, 4,85 %
Saatuja paikkoja 7 2 1
Paikkojen muutos Laskua1 Nousua2 Laskua6
Ääniä 82 311 78 066 36 185
Kannatus 2,96 % 2,81 % 1,30 %
Muutos Laskua0,1 %-yks. Nousua2,81 %-yks. Laskua3,6 %-yks.

Pääministerin virassa ennen vaaleja

Esko Aho
Suomen Keskusta

Uusi pääministeri

Paavo Lipponen
Suomen Sosialidemokraattinen puolue

Suomen 32. eduskuntavaalit järjestettiin 19. maaliskuuta 1995. Suurin voittaja ja myös suurin puolue oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, ja vaalien pohjalta muodostettiin Lipposen I hallitus. SDP:n saamat 63 eduskuntapaikkaa olivat puolueen paras vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen.

Vaalikamppailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleissa asetettiin yhteensä 2 083 ehdokasta. Mukana oli 18 rekisteröityä puoluetta, 12 yhteislistaa ja 11 valitsijayhdistystä.[1] Rekisteröityjä puolueita osallistui vaaleihin enemmän kuin koskaan aiemmin. Puolueista kolme, Nuorsuomalainen puolue, Vapaan Suomen Liitto (VSL) ja Luonnonlain puolue (LLP) osallistui eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa. Nuorsuomalainen puolue, jota pidettiin ennen vaaleja etenkin Kokoomuksen haastajana, korosti voimakkaasti markkinataloutta ja liberalismia ja sai suurimman osan kannatuksestaan pääkaupunkiseudulta. Vapaan Suomen Liitto ajoi vuoden 1995 alussa voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden mitätöimistä ja pyrki herättämään keskustelua Suomen ja sotilasliitto NATOn suhteista. Puolueella katsottiin teoriassa olevan menestymisen mahdollisuudet, koska 43 prosenttia syksyn 1994 kansanäänestyksessä äänestäneistä oli vastustanut jäsenyyttä. Suomen EU-jäsenyydestä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei kuitenkaan tullut VSL:n toivomaa eduskuntavaalien teemaa, vaan muut puolueet pitivät EU-jäsenyyttä tapahtuneena tosiasiana eikä NATO-kysymystä pidetty ajankohtaisena. Ohjelmallaan selvästi muista puolueista poikennut Luonnonlain puolue ehdotti mm. satojen joogalentäjien kouluttamista ja mietiskelyä lääkkeeksi yhteiskunnan ongelmiin. Muilla puolueilla ja tiedotusvälineillä oli vaikeuksia päästä vaalikeskustelussa samalle aaltopituudelle LLP:n edustajien kanssa.[2]

Vaalipiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vaaleja oli siirretty Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kihniön, Mouhijärven ja Viljakkalan kunnat Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin. Tämän seurauksena Turun läänin pohjoisen vaalipiirin paikkaluku eduskunnassa väheni yhdellä ja vastaavasti Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri sai yhden lisäpaikan. Helsingin kaupungin vaalipiiristä siirtyi yksi eduskuntapaikka Uudenmaan läänin vaalipiiriin.

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanedustajien vaihtuvuus oli yhtä suurta kuin vuoden 1970 vaaleissa: eduskuntaan valittiin peräti 84 uutta edustajaa. Uusia olivat muun muassa Arto Bryggare, Tarja Filatov, Kimmo Kiljunen, Risto Kuisma ja Riitta Prusti (SDP), Liisa Hyssälä, Mari Kiviniemi, Hannu Takkula ja Anu Vehviläinen (Kesk.), Olli-Pekka Heinonen, Ville Itälä ja Suvi Linden (Kok.), Annika Lapintie ja Veijo Puhjo (Vas.), Tuija Brax ja Irina Krohn (Vihr.), Päivi Räsänen (SKL), Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka (Nuors.) sekä Pertti "Veltto" Virtanen (Eko.).

Eduskunnan jättivät muun muassa Eeva Kuuskoski ja Kalevi Mattila (Kesk.), ikäpuhemies Maunu Kohijoki ja Pentti Mäki-Hakola (Kok.), Timo Roos (SDP), Ensio Laine (Vas.), Jörn Donner ja Henrik Westerlund (RKP), Eero Paloheimo (Vihr.), SMP:stä eronneet Tina Mäkelä ja Hannu Suhonen sekä SKL:stä eronnut Vesa Laukkanen. Putoajiin taas kuuluivat muun muassa Heikki Riihijärvi ja Kyösti Virrankoski (Kesk.), Anna-Liisa Kasurinen (SDP), Kari Urpilainen (SDP), Päivi Varpasuo (Kok.), Eeva-Liisa Moilanen (SKL), Marita Jurva ja Lea Mäkipää (SMP) sekä istuvat puheenjohtajat Pekka Haavisto (Vihr.) ja Tuulikki Ukkola (LKP). SMP:n eduskuntaryhmä oli sisäisten kiistojensa vuoksi supistunut päättyneen vaalikauden aikana kolmihenkiseksi, ja näistä vain Raimo Vistbacka säilytti paikkansa. Eduskuntaan palasivat muun muassa SDP:n Markus Aaltonen, Mikko Elo, Sinikka Mönkäre, Reino Paasilinna ja Matti Saarinen, Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa, sekä Vihreiden Osmo Soininvaara. Myös Keskustan Kauko Juhantalo, joka oli erotettu eduskunnasta marraskuussa 1993 hänen saatuaan tuomion valtakunnanoikeudessa, palasi kansanedustajaksi. Myös Keskustan Matti Ruokola yritti paluuta, mutta hän kuoli ennen vaaleja. Paluuyrityksessään epäonnistui niin ikään SMP:sta eronnut ja vuoden 1991 vaaleissa pudonnut, mutta sittemmin SMP:hen palannut Urpo Leppänen. Yksi SMP:n ehdokkaista Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä oli entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen.

SDP:n ensimmäisen kauden kansanedustaja Risto Kuisma siirtyi keväällä 1997 Nuorsuomalaisiin, mutta erosi tästä puolueesta vuotta myöhemmin ja perusti oman Remonttiryhmä-eduskuntaryhmänsä. Kokoomuksen kansanedustaja Väinö Saario kuoli kesken vaalikauden keväällä 1996 ja hänen tilalleen tuli varasijalta Outi Siimes.

Puoluerekisteristä poistetut puolueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien jälkeen puoluerekisteristä poistettiin kaksissa vaaleissa paikoitta jääneet Eläkeläiset Kansan Asialla, Ihmisyydenpuolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Naisten puolue ja Yhteisvastuupuolue sekä poliittisen toimintansa vuonna 1990 lopettaneet Demokraattinen Vaihtoehto, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Suomen Kommunistinen Puolue. EKA, KTP ja YVP palasivat myöhemmin rekisteriin. SMP ajautui vaalien jälkeen konkurssiin ja sen raunioille perustettiin syksyllä 1995 uusi puolue, Perussuomalaiset. Puoluerekisteristä SMP poistettiin kuitenkin vasta vuoden 2003 vaalien jälkeen.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

äänestysaktiivisuus 68,6%[3] +0,2
äänestysaktiivisuus
(Suomessa asuvat)
71,9%[4] −0,2
äänestäneet 2 803 602[3] +26 618
hylätyt äänet 22 681[3] −28 385
puolue edustajat äänet
osuus lukumäärä
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 63 +15 28,25% +6,1 785 637 +182 557
  Suomen Keskusta 44 −11 19,85% −5,0 552 003 −124 714
  Kansallinen Kokoomus 39 −1 17,89% −1,4 497 624 −28 863
  Vasemmistoliitto 22 +3 11,16% +1,1 310 340 +35 701
  Vihreä liitto 9 −1 6,52% −0,3 181 198 −4 696
  Ruotsalainen kansanpuolue 11 -- 5,14% −0,3 142 874 −6 602
  Suomen Kristillinen Liitto 7 −1 2,96% −0,1 82 311 −840
Nuorsuomalainen puolue 2 2,81% –  78 066 – 
  Suomen Maaseudun Puolue 1 −6 1,30% −3,6 36 185 −95 948
  Vapaan Suomen Liitto 1,01% –  28 067 – 
Liberaalinen kansanpuolue −1 0,58% −0,2 16 247 −4 963
Naisten puolue 0,28% −0,2 7 919 −4 806
Ekologinen Puolue Vihreät 1 +1 0,28% +0,1 7 865 +4 030
Luonnonlain puolue 0,25% –  6 819 – 
  Eläkeläiset Kansan Asialla 0,18% −0,0 5 124 −106
  Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue 0,17% −0,1 4 784 −1 417
Suomen Eläkeläisten Puolue 0,14% −0,3 3 974 −6 788
Yhteisvastuu puolue 0,06% −0,0 1 706 −1 101
Muut 1a 1,16% +0,4 32 178 +11 037
Yhteensä 200 -- 100% 2 780 921 +55 003
3 suurinta 146 +3 65,99% −0,3
a Liberalerna (6 038 ääntä, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri)[5]
Lähde: Tilastokeskus 2004[6]

Eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sija ehdokas puolue äänet
1 Sauli Niinistö Kansallinen Kokoomus 18 946
2 Antti Kalliomäki Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 17 187
3 Esko Aho Suomen Keskusta 16 446
4 Pertti Salolainen Kansallinen Kokoomus 16 002
5 Iiro Viinanen Kansallinen Kokoomus 15 647
6 Riitta Uosukainen Kansallinen Kokoomus 15 342
7 Pertti Paasio Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14 606
8 Risto Kuisma Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14 400
9 Sirkka-Liisa Anttila Suomen Keskusta 13 731
10 Claes Andersson Vasemmistoliitto 13 665
Lähde: Tilastokeskus[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eduskuntavaalit 19.3.1995 (Oikeusministeriö 1995); Tulokset vaalipiireittäin (Oikeusministeriö 1995)
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1996, s. 192–193. Helsinki: Otava, 1995.
  3. a b c StatFin: Eduskuntavaalit (Tilastokeskus)
  4. Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)
  5. Riksdagsvalet 18.3.2007, Tabell 8. Resultatet för de olika listorna vid riksdagsvalen 1987-2007 (ÅSUB)
  6. Tiedosto 595. Eduskuntavaalit 1927–2003 (Tilastokeskus 2004)
  7. eniten ääniä saaneet, kaikki ehdokkaat (Tilastokeskus)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]