Suomen presidentin valinta 1973
Sivulta puuttuu Suomen presidentin valinta vuonna 1973 tapahtui eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka jatkoi Urho Kekkosen vuonna 1968 alkanutta toimikautta vuoteen 1978 asti.
Valitsijamiesvaalit ja presidentinvaali oli alun perin tarkoitus järjestää normaalisti vuonna 1974. Presidentti Urho Kekkonen oli jo 1960-luvulla puhunut, ettei haluaisi enää käydä läpi vaaleja, sillä katsoi ne turhiksi. Edellisissä, vuoden 1968 vaaleissa Kekkosta oli närkästyttänyt erityisesti Veikko Vennamon menestys ja tämän tarmokas, avoimesti Kekkosta ja Keskustapuoluetta vastaan suuntautunut kampanja. Presidenttinä Kekkonen kuitenkin halusi jatkaa, ja hänen haluttiin yleisesti jatkavan virassa. Ratkaisuksi muodostui eduskunnan säätämä poikkeuslaki, joka tosin vaati 5/6 enemmistön toteutuakseen, eikä varsinkaan Kokoomus ollut suinkaan poikkeuslain kannalla. Näin poikkeuslain säätäminen jäi joiksikin vuosiksi.
Kekkonen oli elokuussa 1972 neuvotellut Neuvostoliiton johdon kanssa Zavidovossa Suomen mahdollisesta liitännäisjäsenyydestä Euroopan talousyhteisöön. Tärkeitä asiakirjoja kuitenkin vuosi julkisuuteen, ja Kekkonen katsoi, ettei ollut enää Neuvostoliiton luottamuksen arvoinen eikä suostunut asettumaan enää ehdolle vuoden 1974 pidettäväksi tarkoitettuihin presidentinvaaleihin. Kekkosen jatkaminen presidenttinä koettiin kuitenkin välttämättömäksi, jotta Neuvostoliitto hyväksyisi Suomen EEC-sopimuksen. Liitännäisjäsenyys oli Suomen teollisuudelle tärkeä, joten porvaripuolue Kokoomuskin myöntyi − erityisesti taustavaikuttajansa Päiviö Hetemäen taivuttamana − kannattamaan poikkeuslakia. Niinpä eduskunta sääti vuonna 1973 viiden kuudesosan enemmistöllä (170 ääntä puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä) poikkeuslain, jonka mukaan 1968 alkanutta toimikautta jatkettiin neljällä vuodella eli vuoteen 1978 saakka.[1] Ratkaisu oli ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei vallinnut sotatila tai muukaan poikkeustilanne.
Poikkeuslaista äänestettäessä SDP:n, Keskustapuolueen ja SKDL:n sekä Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmät äänestivät kokonaisuudessaan lakiesityksen hyväksymisen puolesta. Koko Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmä, joka oli puolueen sisäisistä riidoista seuranneen hajoamisen vuoksi kutistunut kuusihenkiseksi, puolestaan äänesti sitä vastaan. Suomen Kristillisen Liiton eduskuntaryhmästä yksi äänesti tyhjää, muut esitystä vastaan. Sen sijaan Kokoomuksen, RKP:n ja LKP:n rivit hajosivat; osa näiden puolueiden kansanedustajista äänesti lakiesityksen puolesta, osa sitä vastaan.
Poikkeuslakiesitystä vastaan äänestivät mm. SMP:n J. Juhani Kortesalmi, Mikko Vainio, Pekka Vennamo ja Veikko Vennamo, Kokoomuksen Tuure Junnila, Salme Katajavuori, Eero Lattula, Pentti Mäki-Hakola ja Kullervo Rainio, RKP:n Georg C. Ehrnrooth ja Victor Procopé, LKP:n Olavi Borg ja SKL:n Raino Westerholm. Tyhjää äänesti SKL:n Antero Juntumaa. [2] Lisäksi 34 muuta poikkeuslain vastustajaa oli lähettänyt Kekkoselle joulukuussa 1972 kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän "kansalaisten syrjään sysäämisen" presidenttiä valittaessa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet mm. Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Wolf H. Halsti, Matti Kuusi, Lauri Pihkala, Rurik Pihkala, Pentti Poukka, L. A. Puntila ja Ahti M. Salonen. [3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Häikiö, Martti: Kekkonen, Urho (1900–1986) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.5.2008.
- ↑ Häikiö 1993, s. 337−338.
- ↑ Häikiö 1993, s. 306−308.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Häikiö, Martti: Presidentin valinta. Miten valtionpäämiehet on Suomessa valittu, millaisiin poikkeusmenetelmiin valinnoissa on turvauduttu ja miksi presidentin toimikautta jatkettiin kokonaan ilman vaalia vuonna 1973. WSOY, 1993, Porvoo. ISBN 951-0-19058-6.
- Ehrnrooth, Georg C.: Krokotiilien keskellä. Muistelmia kylmän sodan vuosikymmeniltä. Schildts, 1999, Helsinki. ISBN 951-50-1039-X.
- Junnila, Tuure: Vallankaappaus lain ja oikeuden varjolla. Poikkeuslakitaistelu lain vastustajan näkökulmasta. Kustannus Oy Länsi-Suomi, 1973, Rauma.
- Suomi, Juhani: Liennytyksen akanvirrassa. Urho Kekkonen 1972-1976. Otava, 1998, Helsinki. ISBN 951-1-14799-4.
- Virolainen, Johannes: Vallankäyttö Kekkosen kaudella. Otava, 1986, Helsinki.
