Suvi Lindén

Wikipedia

Suvi Helmi Tellervo Lindén (s. 19. huhtikuuta 1962, Helsinki) on Suomen viestintäministeri Vanhasen II hallituksessa ja Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien. Lindén toimi kulttuuriministerinä vuosina 1999–2002 Lipposen toisessa hallituksessa, mutta hän joutui eroamaan kesällä 2002 kohun jälkeen. Oulusta kotoisin oleva Lindén on toiminut useissa luottamustehtävissä Oulun seudulla ja kansainvälisesti.^[1]

Lindén on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hän on valmistunut Oulun yliopistosta tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Lindén on naimisissa Timo Mehtälän kanssa. Heillä on Kiinasta vuonna 2007 adoptoitu Leonoora-tytär.^[2] Perheellä on lisäksi kaksi kääpiösnautseria.

Sisällysluettelo 1 Luottamustehtävät 2 Ero hallituksesta 2002 3 Palvelujen siirto nettiin 4 Valokuitu-yhteydet 5 Kohu estolistasta 6 Muuta 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Luottamustehtävät

Lindén on ollut Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1989. Hän on ollut keväästä 2005 lähtien Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja. Tämän lisäksi hän on toiminut useissa maakunnallisissa luottamustehtävissä kuten maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana.

Valtakunnallisia luottamustehtäviä Lindénillä on ollut muun muassa kehityspoliittisessa toimikunnassa ja rahapelifoorumeilla. Hän on ollut tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 2002, WADA, World Antidoping Agency Board Euroopan unionin toinen edustaja 2000–2002, WADA, World Antidoping Agency Executive Committee Euroopan edustaja 2000–2002, poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen 1995–1998, asuntoneuvoston jäsen 1995–1999, Suomen kaukalopalloliiton puheenjohtaja 1998–1999, Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja 1998–1999.

Muita nykyisiä luottamustehtäviä: Suomen kulttuuriperintösäätiön hallituksen jäsen, Suomen alppihiihdon tuki ry:n hallituksen jäsen, Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen, Nordean valvoja, Suomen Benelux-instituutin säätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja, Kansallisen Sivistysliiton varapuheenjohtaja ja Kärppä-säätiön hallituksen jäsen.

Lindén on ollut mm. Suomen kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen 2003–2006, Naisten sosiaaliyhdistyksen puheenjohtaja 1997–1999, Oulun Puhelin Oy:n hallituksen jäsen 1997–1999, VR-yhtymä Oy:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1995–1999, Oulun uimarit -73 puheenjohtaja 1994–1999, Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen 1992–1995 ja Arina-yhtymän hallintoneuvoston jäsen 1990–1999.

[muokkaa] Ero hallituksesta 2002

27. toukokuuta 2002 Ilta-Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin kulttuuriministeri Lindénin myöntäneen valtionapua golfkentälle, jossa hän perheineen oli osakkaana. Lindén ilmoitti erostaan yllättäen eduskunnan kyselytunnilla torstaina 30. toukokuuta. Hän myönsi virheensä ja kertoi, ettei ollut tajunnut, että golfosake katsotaan sijoitukseksi, ennen kuin luki asiasta Ilta-Sanomista.^[3] Jo ennen eroamispäätöstä tutkimuksensa aloittanut^[3] oikeuskansleri Paavo Nikula antoi Lindénille huomautuksen virheellisestä menettelystä 12. kesäkuuta.^[4] Ilta-Sanomien toimittaja Sanna Ukkola sanoi, että hän löysi tiedon ministerin kytkennöistä osin sattuman kautta. Hän oli tekemässä juttua Maskun golfkentän saamista avustuksista, mutta saikin Maskusta tiedon oululaisen Sankivaaran kentän huomattavasti suuremmista tuista. Ukkola päätti tällöin tarkastaa, oliko kyseessä ministerin kotikenttä, ja näin asia olikin. Tapauksen johdosta käytiin keskustelua myös esimerkiksi siitä, tuliko golfkenttiä yleensäkään tukea valtion varoin.^[3]

Ilta-Sanomien artikkelin ja oikeuskanslerin tutkinnan synnyttämä kohu nosti Lindénin muutamaksi päiväksi keskeiseksi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. Tieto erosta otettiin lehdistössä vastaan myönteisesti. Tiedotusvälineiden suhtautumista ministereiden eroamisiin tutkinut Henna Virkkunen on pitänyt Lindénin tapausta esimerkkinä siitä, kuinka erolla voidaan muuttaa skandaalista aiheutunutta julkisuutta. Lindén onnistui nopealla toiminnallaan yllättämään poliitikot ja toimittajat, ja ratkaisu sai positiivisen vastaanoton seuraavan päivän lehdistössä.^[3]

[muokkaa] Palvelujen siirto nettiin

Suvi Lindén on ehdottanut suuremman osan palveluista siirrettävän Internetiin.^[5] Hänen mielestä "Palveluissa ihmisten työpanos on kohdennettava sinne, missä niiden tuottamiseen tarvitaan oikea ihminen. Muunlainen asiointi tulee pystyä hoitamaan yhä useammin myös sähköisesti tietoverkoissa".^[5]

Lindénin mielestä vanhuksien nettitaitojen kouluttamiseen pitäisi saada lisää resursseja.^[5]

[muokkaa] Valokuitu-yhteydet

Suvi Lindén on patistanut valokuitu-yhteyksien laajentamista: "Yhteisrakentamisen hyödyt ovat selvät. Rakentamisen osuus valokuituyhteyksien kokonaiskustannuksista on 80 prosenttia. On tärkeää, että esimerkiksi uusia liikenneväyliä rakennettaessa asennetaan samalla valokuitukaapeli tai sen myöhemmän rakentamisen mahdollistava suojaputkitus".^[6]

[muokkaa] Kohu estolistasta

Lindénin edeltäjä, SDP:n viestintäministeri Susanna Huovinen oli luonut Suomen Internet-sensuurijärjestelmän.

Helmikuussa 2008 Lindén puolusti arvostelua herättänyttä lapsipornosivujen sensurointia. Lindenin mukaan nettisivu rinnastuu painotuotteeseen, ja jos kirjakaupassa olisi myytävänä lapsipornoa sisältävää materiaalia, poliisi veisi myös sen pois.^[7][8] Lindénin kommentit joutuivat heti kiivaan kritiikin kohteeksi ja hänen eroaan vaadittiin Internet-adressissa. Adressin oli neljän päivän aikana 26. helmikuuta 2008 mennessä allekirjoittanut 11 442 ihmistä.^[9][10] Tietokone-lehden Kari Haakana kirjoitti, että Lindén on joko ymmärtänyt keskustelun täysin väärin tai ei ole seurannut sitä ollenkaan, sillä keskustelu ei ole lapsipornon levittämisestä vaan siitä, miten sen estämiseksi luodut keinot ovat paitsi tehottomia, myös haitanneet perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta.^[11] Helmikuussa 2008 viestintäministeriö perusti myös neuvotteleva virkamies Kirsi Miettisen johtaman mediafoorumi-työryhmän arvioimaan median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa. Foorumin kokoonpanossa on lastensuojelujärjestöjä, mediaa sekä sähköisen viestinnän toimijoita.^[12]

[muokkaa] Muuta

Lindén arvosteli Yleisradiota sekavasta digiaikaan siirtymisestä.^[13]

Helmikuussa 2009 Suvi Lindén virheellisesti sanoi, että yritykset voivat jo nykyisen lainsäädännön mukaan tarvittaessa pakottaa työntekijänsä ruumiintarkastukseen.^[14]

Syksyllä 2007 suomalaisessa mediassa käsiteltiin useasti Lindénin adoptiota ja siitä seurannutta kohua, jossa hänen päätöstään hoitaa ministerintoimensa etätyönä arvostelivat etenkin muutamat oppositiopoliitikot. Päätös herätti myös paheksuntaa oikeuskanslerin virastossa. Lindénin oman näkemyksen mukaan hän on toiminut asiassa oikein ja hän koki käydyn keskustelun loukkaavana.^[15]

Eduskuntavaaleissa 2007 Lindén sai vaalitukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 5 000 €.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suvi Lindénin kotisivu
• Suvi Lindénin eduskuntasivu
• Suvi Lindénin blogi