Anne Holmlund

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anne Elisabeth Holmlund
Anne Holmlund.jpg
Suomen sisäasiainministeri
Vanhasen II hallitus
19. huhtikuuta 2007 – 22. kesäkuuta 2010
Kiviniemen hallitus
22. kesäkuuta 2010 – 22. kesäkuuta 2011
Edeltäjä Kari Rajamäki
Seuraaja Päivi Räsänen
Kansanedustaja
2002–
Tiedot
Syntynyt 18. huhtikuuta 1964 (ikä 50)
Pori
Puolue kokoomus
Puoliso Jarmo Peltomaa
Ammatti taloussihteeri

Anne Elisabeth Holmlund (s. 18. huhtikuuta 1964 Pori)[1] on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2002 lähtien. Hän toimi vuosina 2007–2011 sisäasiainministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa.

Holmlund on ollut Ulvilan kaupunginvaltuustossa vuodesta 1989 lähtien ja toimi valtuuston puheenjohtajana vuosina 2001–2002 sekä 2005–2007. Kaupunginhallituksessa hän oli vuosina 1993–2000 sekä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana 2003–2004.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmlund valmistui ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1983, minkä jälkeen hän työskenteli myyntisihteerinä Kauppahuone Ilmari Holmlundilla. Vuonna 1987 hän valmistui ylioppilasmerkonomiksi Porin kauppaoppilaitokselta.[1]

Vuoden 1988 kunnallisvaaleissavaaleissa Holmlund nousi ääniharavana Ulvilan valtuustoon.[2] Eduskuntaan hän nousi vuonna 2002 varasijalta Satakunnan vaalipiiristä Olli-Pekka Heinosen siirtyessä johtajaksi Yleisradioon.[3]

Vuonna 2011 alkaneella vaalikaudella Holmlund on toiminut puheenjohtajana lakivaliokunnassa, jonka jäsen hän oli aiemmin vuosina 2006–2007.[1] Vaalikaudella valiokunta on käsitellyt esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia, jota Holmlund adoptio-oikeuden vuoksi vastustaa.[4] Holmlund on myös varajäsen hallintovaliokunnassa (aiemmin vuosina 2002–2003) ja suuressa valiokunnassa. Aiemmin Holmlund on ollut jäsen ympäristövaliokunnassa (2002–2003), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa (2002–2007, varapuheenjohtajana 2003–2007, puheenjohtajana 2007) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (2006). Varajäsen hän on ollut perustuslakivaliokunnassa (2002–2003, 2004–2007) ja puolustusvaliokunnassa (2007).[1]

Holmlundin muita tehtäviä ovat olleen muiden muassa valtion asuntoneuvoston jäsenyys (2002–2003), Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenyys (2003–2004) ja KELA:n valtuuston varajäsenyys (2003–2006) ja jäsenyys (2006–2007). Vuosina 1997–2005 Holmlund oli Suomen Kuntaliiton hallituksen varajäsen.[1]

Sisäasiainministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puoluehallitus valitsivat eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana toimineen Holmlundin sisäministeriksi Vanhasen II hallitukseen (2007–2010). Hän jatkoi tehtävässä Kiviniemen hallituksessa (2010–2011).

Hallitustaipaleen alussa Holmlund nimitti erityisavustajakseen varatuomari Ilkka Salmen, joka oli entinen Ville Itälän erityisavustaja. Suojelupoliisin johtaja Seppo Nevalan jättäessä virkansa Holmlund nimitti Salmen Supon johtoon ja erityisavustajaksi tuli tämä jälkeen Sami Paatero. Paatero on Holmlundin poliisiylijohtajan virkaan nimittämän Mikko Paateron poika. Mikko Paatero selitti jo ennen nimitystään Ilta-Sanomissa, ettei ole asiassa jäävi. Sekä Paaterot että Salmi ovat kotoisin Holmlundin kotiseuduilta Länsi-Suomesta. Savon Sanomien pääkirjoituksessa toimittaja Hannu Virtanen arvosteli Holmlundin suosineen virkanimityksissä kokoomusta.[5] Salmea ja Paateroa tehtävässä seuranneet Kristiina Kokko ja Karoliina Vuopala ovat kotoisin Uudeltamaalta. Holmlundin valtiosihteerinä toimi vuoden 2009 alusta OTK, ylijohtaja Antti Pelttari.

Vuonna 2008 Kauhajoen koulusurmien jälkeen SDP:n Liisa Jaakonsaari[6] ja vasemmistoliiton Annika Lapintie vaativat Holmlundin eroa,[7] koska Holmlund ei heidän mielestään ryhtynyt uudistamaan aselainsäädäntöä tarpeeksi nopeasti Jokelan koulusurmien jälkeen.[8] Uudistettu aselaki astui voimaan vuonna 2011. Sen myötä uusien käsiaselupien myöntämisperusteita tiukennettiin merkittävästi. Uudistus ei koske vanhoja lupia.[9]

Anne Holmlund on vaatinut poliisia toimimaan maahanmuuttovastaisuuden vähentämiseksi.[10]

Maaliskuussa 2010 Holmlund teki päätöksen hätäkeskusten sijoituspaikoista. Tämä aiheutti kritiikkiä etenkin Tampereella, kun paljon suurempi Pirkanmaan hätäkeskus lakkautettiin ja sen toiminnot siirrettiin Holmlundin kotiseudulle Poriin.[11][12] Hätäkeskusten uudet paikkakunnat valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Hätäkeskusten oli muun muassa oltava riittävän suuria, jotta työtilaa riittää kaikille päivystäjille. Hätäkeskuksien toimintamenoja ei haluttu käyttää suurempien toimitilojen rakentamiseen vaan toiminnan kehittämiseen. Porin valintaan vaikutti myös siellä sijaitseva valtakunnallinen hätäkeskus, joka ohjaa muiden yksiköiden toimintaa. Porin hätäkeskuksen johtaja tyrmäsi tamperelaisten väitteet suuremmista tiloista ja kotiinpäin vetämisestä Satakunnan Kansassa.[13]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anne Holmlundin isä oli porilainen kunnallispoliitikko ja leipomoalan yrittäjä Ilmari Holmlund. Holmlund on naimisissa maalaamoyrittäjä Jarmo Peltomaan kanssa. He muuttivat Ulvilaan vuonna 1986 ja avioituivat vuonna 1991.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Anne Holmlund Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Anne: Perhetaustaa ja välähdyksiä lapsuudesta anneholmlund.fi. Viitattu 14.7.2014.
  3. Kokko, Karri: Anne Holmlund Suomen Kuvalehti. 30.10.2007. Viitattu 14.7.2014.
  4. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Holmlund ei edelleenkään kannata aloitetta TS.fi. 20.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
  5. Virtanen, Hannu: Isä johtaa, poika neuvoo Savon Sanomat. 28.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
  6. Kallioniemi, Eila & Lehto, Mika: Liisa Jaakonsaari: Eroa, Anne Holmlund! Iltasanomat.fi. 24.9.2008. Viitattu 14.7.2014.
  7. Kaarto, Hanna: Sisäministerin eroa vaadittiin – Katainen tukee Holmlundia Helsingin Sanomat. 25.9.2008. Viitattu 25.9.2008.
  8. Kaarto, Hanna: Holmlund ei ole harkinnut eroa Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 25.9.2008.
  9. http://www.reserviläisliitto.fi/uutiset_ja_blogit/aselain_muutokset_astuvat_pian_voimaan.html
  10. Holmlund, Anne: Ministeri Holmlundin puhe Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä 28.10.2009. Sisäasiainministeriö. Viitattu 28.10.2009.
  11. Holmlund: Mikään erityisperuste ei puoltanut Tamperetta Aamulehti. 10.3.2010. Viitattu 31.5.2010.
  12. Törkeä veto, ministeri Holmlund Aamulehti. 10.3.2010. Viitattu 31.5.2010.
  13. Satakunnan Kansa 12.3.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kari Rajamäki
Suomen sisäasiainministeri
20072011
Seuraaja:
Päivi Räsänen