Anne Holmlund

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anne Elisabeth Holmlund
Anne Holmlund 2007.jpg
Suomen sisäasiainministeri
Vanhasen II hallitus
19. huhtikuuta 2007 – 22. kesäkuuta 2010
Kiviniemen hallitus
22. kesäkuuta 2010 – 22. kesäkuuta 2011
Edeltäjä Kari Rajamäki
Seuraaja Päivi Räsänen
Kansanedustaja
2002–
Tiedot
Syntynyt 18. huhtikuuta 1964 (ikä 49)
Pori
Puolue Kokoomus
Ammatti taloussihteeri
Puoliso Jarmo Peltomaa

Anne Elisabeth Holmlund (s. 18. huhtikuuta 1964 Pori) on ulvilalainen poliitikko. Hän on toiminut Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2002 lähtien. Holmlund on ollut Ulvilan kaupunginvaltuustossa vuodesta 1989 lähtien ja toiminut valtuuston puheenjohtajana 2001–2002 sekä 2005–2007. Kaupunginhallituksessa hän oli vuosina 1993–2000 sekä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana 2003–2004. Koulutukseltaan hän on ylioppilasmerkonomi (1987). Eduskunnassa Holmlund on toiminut mm. lakivaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. Hän istui pitkään myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, toimien myös sen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Anne Holmlundin isä oli porilainen kunnallispoliitikko ja leipomoalan yrittäjä Ilmari Holmlund. Holmlundin aviopuoliso on maalaamoyrittäjä Jarmo Peltomaa.[1] Holmlund muutti Peltomaan kanssa Ulvilaan vuonna 1986, ja he avioituivat vuonna 1991.[1]

Holmlund nousi ääniharavana Ulvilan valtuustoon vuonna 1988.[1] Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puoluehallitus valitsivat eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana toimineen Anne Holmlundin sisäministeriksi Vanhasen II hallitukseen vuonna 2007. Hän jatkoi tehtävässä Kiviniemen hallituksessa.

Holmlund nimitti hallitustaipaleen alussa erityisavustajakseen varatuomari Ilkka Salmen, joka oli entinen Ville Itälän erityisavustaja. Suojelupoliisin johtaja Seppo Nevala jättäessä virkansa Holmlund nimitti Salmen Supon johtoon. Holmlundin erityisavustajaksi tuli tämä jälkeen Sami Paatero. Paatero on Holmlundin poliisiylijohtajan virkaan nimittämän Mikko Paateron poika. Mikko Paatero selitti jo ennen nimitystään Ilta-Sanomissa, ettei ole asiassa jäävi. Sekä Paaterot sekä Salmi ovat kotoisin ministerin kotiseuduilta Länsi-Suomesta. Salmea ja Paateroa tehtävässään seuranneet Kristiina Kokko ja Karoliina Vuopala ovat kotoisin Uudeltamaalta. Holmlundin valtiosihteerinä toimi vuoden 2009 alusta OTK, ylijohtaja Antti Pelttari.

Savon Sanomien pääkirjoituksessa toimittaja Hannu Virtanen arvosteli Holmlundin suosineen virkanimityksissä kokoomusta.[2] Kauhajoen koulusurmien jälkeen SDP:n Liisa Jaakonsaari[3] ja Vasemmistoliiton Annika Lapintie vaativat Holmlundin eroa,[4] koska Holmlund ei ryhtynyt uudistamaan aselainsäädäntöä tarpeeksi nopeasti Jokelan koulusurmien jälkeen.[5] Uudistettu aselaki astui voimaan vuonna 2011. Sen myötä uusien käsiaselupien myöntämisperusteita on tiukennettu merkittävästi. Uudistus ei koske vanhoja lupia. [6]

Anne Holmlund on vaatinut poliisia toimimaan maahanmuuttovastaisuuden vähentämiseksi.[7] Sisäministeriön tehtäviin kuuluu lain mukaan syrjinnän ehkäisy. Poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosepäilyjen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.[8]

Maaliskuussa 2010 Holmlund teki päätöksen hätäkeskusten sijoituspaikoista. Tämä aiheutti kritiikkiä etenkin Tampereella, kun paljon suurempi Pirkanmaan hätäkeskus lakkautettiin ja sen toiminnot siirrettiin Holmlundin kotiseudulle Poriin.[9][10] Hätäkeskusten uudet paikkakunnat valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Hätäkeskusten oli oltava mm. riittävän suuria, jotta työtilaa riittää kaikille päivystäjille. Hätäkeskuksien toimintamenoja ei haluttu käyttää suurempien toimitilojen rakentamiseen vaan toiminnan kehittämiseen. Porin valintaan vaikutti myös siellä sijaitseva valtakunnallinen hätäkeskus, joka ohjaa muiden yksiköiden toimintaa. Porin hätäkeskuksen johtaja tyrmäsi tamperelaisten väitteet suuremmista tiloista ja kotiinpäin vetämisestä Satakunnan Kansassa. [11]

Poliittinen ura [muokkaa]

  • Kansanedustaja 2002–
  • Ympäristövaliokunnan jäsen 2002–2003
  • Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan jäsen 2002–2003
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja 2003–2007
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja 2007
  • Hallintovaliokunnan varajäsen 2002–2003
  • Perustuslakivaliokunnan varajäsen 2002–2003, 2004–2007
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen 2006
  • Lakivaliokunnan jäsen 2006–2007
  • Lakivaliokunnan puheenjohtaja 2011–
  • Puolustusvaliokunnan varajäsen 2007
  • Suuren valiokunnan varajäsen 2011–
  • Valtion asuntoneuvoston jäsen 2002–2003
  • Suomen Kuntaliiton hallituksen varajäsen 1997–2005
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen 2003–2004
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen 2003–2006
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen 2006–2007

Lähteet [muokkaa]

  1. a b c Elämästäni Anne Holmlund. Viitattu 16.4.2007.
  2. Virtanen, Hannu: Isä johtaa, poika neuvoo Savon Sanomat. 28.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
  3. Kallioniemi, Eila & Lehto, Mika: Liisa Jaakonsaari: Eroa, Anne Holmlund! Ilta-Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 31.5.2010.
  4. Kaarto, Hanna: Sisäministerin eroa vaadittiin – Katainen tukee Holmlundia Helsingin Sanomat. 25.9.2008. Viitattu 25.9.2008.
  5. Kaarto, Hanna: Holmlund ei ole harkinnut eroa Helsingin Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 25.9.2008.
  6. http://www.reserviläisliitto.fi/uutiset_ja_blogit/aselain_muutokset_astuvat_pian_voimaan.html
  7. Holmlund, Anne: Ministeri Holmlundin puhe Etelä-Suomen poliisipäällystöpäivillä 28.10.2009. Sisäasiainministeriö. Viitattu 28.10.2009.
  8. http://www.poliisi.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf
  9. Holmlund: Mikään erityisperuste ei puoltanut Tamperetta Aamulehti. 10.3.2010. Viitattu 31.5.2010.
  10. Törkeä veto, ministeri Holmlund Aamulehti. 10.3.2010. Viitattu 31.5.2010.
  11. Satakunnan Kansa 12.3.2010

Aiheesta muualla [muokkaa]

Edeltäjä:
Kari Rajamäki
Suomen sisäasiainministeri
20072011
Seuraaja:
Päivi Räsänen
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.