Sinuhe Wallinheimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinuhe Wallinheimo
Henkilötiedot
Syntynyt9. maaliskuuta 1972 (ikä 52)
Turku
Kansalaisuus Suomi Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Sinkku
Pelipaikka maalivahti
Maila vasen
Hanska oikea
Pituus 188 cm
Paino 91 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1991–2010
Seurat JYP (SML)
Karhu-Kissat (1. Div.)
Dynamo Moskova (Superliga)
Färjestads BK (Elitserien)
Revier Lions (DEL)
Lukko (SML)
Springfield Falcons (AHL)
Mississippi Sea Wolves (ECHL)
Hershey Bears (AHL)
Mobile Mystics (ECHL)
University of Denver (NCAA)
Aiheesta muualla
sinuhewallinheimo.fi
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Venäjä 2007 jääkiekko
Jääkiekon SM-liiga
Kultaa Kultaa Jääkiekon SM-liiga jääkiekko
Pronssia Pronssia Jääkiekon SM-liiga jääkiekko
Elitserien
Hopeaa Hopeaa Elitserien jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Elitserien jääkiekko
Miesten rullakiekko
MM-kilpailut (FIRS)
Pronssia Pronssia Chicago 1995 Rullakiekko
Wallinheimo vuonna 2007

Mika Sinuhe Wallinheimo (s. 9. maaliskuuta 1972 Turku) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja entinen jääkiekkomaalivahti. Hän on toiminut kansanedustajana Keski-Suomen vaalipiiristä vuodesta 2011.[1] Vuodesta 2023 hän on toiminut kokoomuksen eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana.[2]

Wallinheimo on ollut Jyväskylän kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallinheimo aloitti uransa Jyväskylässä JyP HT:n riveissä. Juniorivuosinaan hän pääsi pelaamaan SM-liigajoukkueessa jo kaudella 1989–90 neljän ottelun verran. Seuraavilla kahdella kaudella Wallinheimo pelasi edustusjoukkueessa kolmessa ottelussa Ari-Pekka Siekkisen kantaessa päävastuun. JyP HT:n voittaessa SM-hopeaa keväällä 1992 Wallinheimo toimi joukkueen kakkosmaalivahtina.

Kausi 1992–93 kului Wallinheimolta helsinkiläisseura Karhu-Kissojen riveissä I-divisioonassa.

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1993 Wallinheimo lähti opiskelemaan ja pelaamaan Yhdysvaltain yliopistosarjoihin. Hän opiskeli Denverin yliopistossa ja pelasi yliopiston jääkiekkojoukkueessa WCHA-konferenssissa kolmen kauden ajan.

Kaudelle 1996–97 Wallinheimo siirtyi AHL-farmiliigan Hershey Bearsiin pelaten myös alempaa ECHL-liigaa Mobile Mysticksin riveissä. Seuraavan kauden Wallinheimo pelasi ECHL:ssä Mississippi Sea Wolvesissa sekä AHL:ssä Springfield Falconsin riveissä.

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljän Pohjois-Amerikassa vietetyn vuoden jälkeen Wallinheimo palasi Suomeen ja Rauman Lukon riveihin kaudelle 1998–99. Hän yritti jo toiseen otteeseen vakiinnuttaa paikkansa SM-liigassa, mutta pääsarjaura Suomessa ei lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin.

Yhden Lukossa vietetyn kauden jälkeen Wallinheimo joutui hakemaan peliaikaa kaudelle 1999–00 Saksan 2. liigassa pelanneesta Neuwied EHC:stä. Kuitenkin jo kesken kauden hän pääsi Saksan DEL-liigaan Revier Lionsiin, jossa pelasi kolmen kauden ajan nousten sarjan parhaimmistoon. Kaudella 2000–2001 Wallinheimolla oli DEL-liigan paras torjuntaprosentti.

Kaudelle 2002–03 Wallinheimo teki kaksivuotisen sopimuksen Ruotsin Elitserieniin Färjestads BK:n kanssa. Joukkue oli edellisenä keväänä juhlinut Ruotsin mestaruutta ja ylsi Wallinheimon aikana molemmilla kausilla Elitserienin finaaliin yltäen hopealle. Ensimmäisellä kaudella finaalissa tuli tappio Västra Frölunda HC:lle voitoin 4–0 ja toisella kaudella HV 71:lle voitoin 4–3. Molemmilla kausilla Wallinheimo torjui jokaisessa Färjestadin play-off-ottelussa.

SM-liiga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1992 alkaneen kierroksensa päätteeksi Wallinheimo palasi kasvattajaseuraansa JYPiin vuonna 2004. Wallinheimo nousi Jyväskylässä seuraikonin maineeseen seuraavien kausiensa aikana. Kaudella 2005–2006 hänellä oli SM-liigan paras torjuntaprosentti.

Kesken kauden 2007–2008 Jyväskylästä tuli uutispommi: Loistavasti kautensa aloittanut JYP vuokrasi Wallinheimon Moskovan Dynamoon, mutta teki myös maalivahdin kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Wallinheimo ilmoitti haluavansa vielä kerran pelata ulkomailla ennen kuin päättäisi uransa JYPissä. JYP sai hyvät siirtokorvaukset ja Wallinheimo pelasi loistavan kauden Itä-Euroopan KHL-liigassa.

JYPin voittaessa Suomen mestaruuden keväällä 2009, Wallinheimo valittiin yhdessä JYPin toisen maalivahdin Pekka Tuokkolan ohella pudotuspelien parhaaksi. Tuokkola ja Wallinheimo pelasivat vuorotellen, joten palkinto oli pakko jakaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun valinta kohdistui kahteen pelaajaan.lähde?

Wallinheimo lopetti uransa kauden 2009–2010 päätteeksi. Viimeisessä ottelussaan, pronssiottelussa KalPaa vastaan, hän pelasi nollapelin.[3]

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän paluunsa myötä Wallinheimolle aukesivat ovet myös A-maajoukkuerinkiin. Wallinheimo pelasi Suomen A-maajoukkueessa 11 ottelua. Vuoden 2006 MM-kilpailuita edeltäneessä harjoitusottelussa hän sai peliaikaa Tanskaa vastaan, mutta itse MM-kilpailuissa Wallinheimo oli kolmantena maalivahtina eikä pelannut yhtään ottelua.

Kauden 2006–2007 Euro Hockey Tourin ensimmäisessä turnauksessa Wallinheimo valittiin parhaaksi maalivahdiksi. Hänet valittiin myös Euro Hockey Tourin toisen turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Wallinheimo pelasi turnauksessa kaksi ottelua. Tšekkiä vastaan Wallinheimo torjui 29 kertaa ja nollapeli jäi neljän sekunnin päähän. Ruotsia vastaan hän torjui 23 kertaa päästäen yhden maalin.

Wallinheimo pelasi Suomen joukkueen maalivahtina ensimmäisissä kansainvälisen rullaluisteluliitto FIRSin järjestämissä rullakiekon maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1995. Wallinheimo torjui kolmessa ottelussa torjuntaprosentilla 96,1 ja auttoi Suomen pronssimitaleille.

Uran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkouransa jälkeen Wallinheimo on työskennellyt yritysvalmentajana.[4][5]

Ammattilaisuransa päättämisen jälkeen Wallinheimo edusti keväällä 2011 Suomi-sarjaan noussutta KeuPa HT -joukkuetta yhden pelin verran lohkon kärkikamppailussa Forssan Palloseuraa vastaan. KeuPa HT voitti ottelun 8–5, kun Wallinheimolle kertyi 29 torjuntaa.[6]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallinheimo on suorittanut kolme yliopistotutkintoa. Hänellä on yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoa vastaava Bachelor of Arts -tutkinto Denverin yliopistosta vuodelta 1996 sekä kaksi tutkintoa Jyväskylän yliopistosta, BBA-tutkinto vuodelta 2002 ja liikuntatieteen maisterin tutkinto vuodelta 2010.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallinheimo on toiminut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa kokoomuksen edustajana vuodesta 2009. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hän sai 753 ääntä,[7][8] vuoden 2012 vaaleissa 1 141 ääntä[9] ja vuoden 2017 vaaleissa 1637 ääntä.[10]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Wallinheimo oli kokoomuksen ehdokas Keski-Suomen vaalipiirissä ja hänet valittiin eduskuntaan 4 228 äänellä.[11] Eduskuntakaudella hän oli suuren valiokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen.[1]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Wallinheimo uusi paikkansa eduskunnassa 5 483 äänellä.[12] Vaalien jälkeen järjestäytynyt Kokoomuksen eduskuntaryhmä valitsi Wallinheimon kolmanneksi varapuheenjohtajakseen eduskunnasta pudonneen Heikki Auton tilalle. [13] 5. toukokuuta 2015 Wallinheimo valittiin puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi.[14]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Wallinheimo uusi toistamiseen paikkansa. Hän sai 6 695 ääntä, neljänneksi eniten Keski-Suomen vaalipiirissä.[15]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Wallinheimo keräsi toiseksi eniten ääniä Keski-Suomen vaalipiirissä. Hän sai 7 478 ääntä ja tuli valituksi vaalien jälkeen eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.[16][2] Hän toimii eduskunnassa talousvaliokunnan, EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäseninä.[1] Lisäksi Wallinheimo on puheenjohtajana Yleisradion hallintoneuvostossa[17] ja hallituspuolueiden norminpurkuryhmässä, joka esittää purettavaksi kansalaisten ja yritysten elämää haittaavia säännöksiä.[18]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänimäärä Tulos
2008 Jyväskylä 753[8] Valittiin.
2012 1 141[9]
2017 1 637[10]
2021 1 628[19]
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänimäärä Tulos
2011 Keski-Suomi 4 228[11] Valittiin.
2015 5 471[20]
2019 6 695[15]
2023 7 478[16]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wallinheimo on naimisissa Kaisa Wallinheimon kanssa ja heillä on kolme lasta.[21]

Sinuhe Wallinheimo on saanut nimensä Mika Waltarin teoksen Sinuhe egyptiläinen mukaan.[22] Wallinheimo toimii laulajana nimeään kantavassa S.W. Heimon kädet -yhtyeessä. Hän on soittanut viulua ja laulanut kuorossa.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Sinuhe Wallinheimo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ a b Teemu Lähde: Sinuhe Wallinheimo on valittu kokoomuksen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajaksi Keskisuomalainen. 20.6.2023. Viitattu 17.4.2024.
  3. ↑ Wallinheimolla tunteikas päätös uralle Jatkoaika.com. 23.4.2010. Viitattu 24.4.2010.
  4. ↑ Hartio, Ilkka: Wallinheimo siirtyy yritysvalmentajaksi Keskisuomalainen. 31.5.2010. Arkistoitu 8.8.2010. Viitattu 12.11.2010.
  5. ↑ Sinkku lyhyesti Sinuhewallinheimo.fi. Viitattu 12.11.2010.
  6. ↑ KeuPa HT nousi Suomi-sarjaan Keskisuomalainen. 5.3.2011. Viitattu 18.4.2011. [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Maalivahti Wallinheimo ääniharava Jyväskylässä Helsingin Sanomat. 27.10.2008. Viitattu 28.10.2008. [vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b Valitut ehdokkaat Jyväskylä 17.11.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2010.
  9. ↑ a b Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Jyväskylä Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 20.7.2014.
  10. ↑ a b Kuntavaalit 2017:Jyväskylä 12.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 13.4.2017.
  11. ↑ a b Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2011.
  12. ↑ Keski-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.4.2024.
  13. ↑ http://yle.fi/uutiset/tiilikainen_satonen_ja_lindstrom_saivat_jatkopestit_ryhmajohtajina/7948943
  14. ↑ Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 5.5.2015. Eduskunta. Viitattu 6.5.2015.
  15. ↑ a b Keski-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.4.2024.
  16. ↑ a b Keski-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 12.4.2023.
  17. ↑ Ylen hallintoneuvosto yle.fi. Viitattu 17.4.2024.
  18. ↑ Ehdotus purettavista normeista valmistui – Listalla ikkunattomat hotellihuoneet, bussien vessat www.iltalehti.fi. Viitattu 17.4.2024.
  19. ↑ Jyväskylä, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.4.2024.
  20. ↑ Keski-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.4.2024.
  21. ↑ Esittely sinuhewallinheimo.fi. Viitattu 20.7.2014.
  22. ↑ Kuka ihmeen Sinjhi Wellinhimo?
  23. ↑ Sinuhe ja Kaisa Wallinheimo: Urheilun yhdistämät

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Tuomas Tarkki 		Jari Kurri -palkinnon voittaja
2009 (jaettu Pekka Tuokkolan kanssa) 		Seuraaja:
Ilari Filppula
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2007

3 Nummelin (A) | 4 Koistinen | 5 Kukkonen | 7 Berg | 9 Koivu | 10 Bergenheim | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Mäntylä | 20 Miettinen | 22 Pyörälä | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Pärssinen | 30 Norrena | 32 Lehtonen | 33 Saravo | 34 Söderholm | 35 Wallinheimo | 37 J. Ruutu (A) | 39 Kapanen | 41 Kontiola | 44 Laamanen | 71 Kallio | Valmentaja Doug Shedden

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat

 

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sinuhe_Wallinheimo&oldid=22332664”