Lasse Kukkonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lasse Kukkonen
Lasse Kukkonen 2012-01-16.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt 18. syyskuuta 1981 (ikä 33) [1]
Oulu, Suomi
Kansalaisuus Suomi Suomi
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 183 cm
Paino 85 kg
Seura
Seura Oulun Kärpät [2]
Sarja SM-liiga
Pelinumero 5
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–
Aik. seurat Avangard Omsk (KHL)
Philadelphia Phantoms (AHL)
Norfolk Admirals (AHL)
Philadelphia Flyers (NHL)
Chicago Blackhawks (NHL)
Oulun Kärpät (SML)
Metallurg Magnitogorsk(KHL)
Rögle BK (Elitserien)
NHL-varaus 151. varaus, 2003
Chicago Blackhawks

Lasse Juhani Kukkonen (s. 18. syyskuuta 1981 Oulu) on suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja.[1] Kaudella 2013–2014 hän voitti Suomen mestaruuden SM-liigajoukkue Oulun Kärpissä.[2] Kukkonen on Kärppien kasvatti, ja hän on pelannut seurassa koko SM-liigauransa. Lisäksi hän on pelannut Pohjois-Amerikan NHL-liigassa Chicago Blackhawksissa ja Philadelphia Flyersissa yhteensä neljän kauden ajan. AHL-farmiliigassa Kukkonen on edustanut Philadelphia Phantomsia ja Norfolk Admiralsia.

Kukkonen on edustanut Suomen jääkiekkomaajoukkuetta arvokisoissa vuodesta 2005 ja voittanut kuusi arvokisamitalia: olympiahopeaa Torinon talviolympialaisista 2006, olympiapronssia Vancouverin talviolympialaisista 2010, olympiapronssia Sotšin talviolympialaisista 2014, MM-hopeaa Venäjän MM-kilpailuista 2007, MM-pronssia Latvian MM-kilpailuista 2006 ja MM-kultaa Slovakian MM-kilpailuista 2011. Lisäksi Kukkonen on voittanut MM-hopeaa nuorten MM-kilpailuista vuonna 2001, ja alle 18-vuotiaiden kultaa vuonna 1999.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun Kärpät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkonen aloitti jääkiekon Oulun Kärpissä ja nousi joukkueen I-divisioonassa pelaavaan edustusjoukkueseen kaudella 1999–2000.[1] Kukkonen pelasi kaudella 22 ottelua, ja keräsi niissä yhteensä neljä syöttöpistettä.[1] Kärppien kausi I-divisioonassa sujui erinomaisesti ja kaudeksi 2000–2001 Juhani Tammisen valmentama oululaisjoukkue nousi SM-liigaan. SM-liigassa Kärpät sijoittui runkosarjassa yhdeksänneksi ja oli viimeinen SM-liigan pudotuspeleihin selvinnyt joukkue. Kukkosen rooli joukkueessa kasvoi ja hän pelasi runkosarjakaudella 47 ottelua tehopistein 1+5=6.[1] Pudotuspeleissä Kärpät menestyi hyvin ja voitti avauskierroksella Helsingin Jokerit. Joukkue kuitenkin hävisi seuraavalla kierroksella TPS:lle otteluvoitoin 3-0 ja putosi SM-liigan finaaleista. Kärppien kausi päättyi häviöön pronssiottelussa Tampereen Ilvestä vastaan. Kukkonen pelasi kaikki Kärppien pudotuspeliottelut ja teki yhdeksässä ottelussa tehot 0+2.[1]

Kaudella 2001-2002 Kärpät sijoittui SM-liigan runkosarjassa kuudenneksi ja selvisi kirkkaasti mukaan pudotuspeleihin. Runkosarjassa Kukkonen pelasi 55 ottelua tehden kaksi maalia ja yhteensä 8 tehopistettä.[1] Kärppien hyvä runkosarjavire ei kuitenkaan jatkunut pudotuspeleissä, vaan Jokerit voitti joukkueen puolivälierissä ja otti samalla revanssin edelliskauden avauskierroksen tappiosta. Kukkonen pelasi Kärppien puolustuksessa pudotuspeleissä neljä ottelua, joissa hän syötti kolme maalia.[1]

Kausi 2002–2003 oli sekä Kukkoselle että Kärpille menestys. Kärpät pelasi loppuottelussa, jossa se kuitenkin joutui taipumaan Tapparalle otteluvoitoin 3–0. Tehopisteet 6+12=18 runkosarjassa tehnyt ja seuransa kapteenina toiminut 21-vuotias Kukkonen valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.[1] Lisäksi hänet palkittiin SM-liigan tehopelaajalle annettavalla Matti Keinonen -palkinnolla.[3]

NHL-varaus ja tulokaskausi Chicago Blackhawksissa (2003–2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnistuneen SM-liigakauden jälkeen Chicago Blackhawks varasi Kukkosen viidennellä kierroksella 151. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa kesällä 2003.[1]

NHL-kaudella 2003–2004 Kukkonen pelasi runkosarjassa vain 10 ottelua ja vietti kauden pääosin Chicagon AHL-liigan farmiseura Norfolk Admiralsissa. Admiralsissa Kukkonen kuitenkin pelasi hyvin tehden 59 ottelussa 14 pistettä.[1] Kesällä 2004 Kukkonen ja Chicago purkivat sopimuksensa, osittain lähestyvän NHL:n työsulun takia, ja Kukkonen palasi kaudelle 2004–2005 takaisin Kärppiin.[4]

Paluu Kärppiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärppiin kaudelle 2004–2005 palannut Kukkonen pelasi SM-liigan runkosarjassa 55 ottelua tehoin 5+13=18.[1] NHL:n työsulku toi SM-liigaan monia Pohjois-Amerikan huippupelaajia, kuten Saku Koivun, joka edusti kaudella kasvattajaseuraansa TPS:ää. Kukkonen oli Kärppien kauden suurin tähti ja loppuotteluun tiensä pelannut joukkue kukisti finaaleissa Jokerit otteluvoitoin 3–1 ja voitti Suomen mestaruuden. Kärppien varakapteeni Kukkonen keräsi pudotuspeleissä kaksi tehopistettä 12 ottelussa.[1]

Huolimatta pelien jatkumisesta NHL:ssä Kukkonen pelasi kauden 2005–2006 SM-liigassa. Hän oli Kärppien kapteeni ja teki runkosarjassa oman piste-ennätyksensä, tehot 11+16=27.[1] Kukkonen valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen toistamiseen urallaan ja palkitiin myös parhaan puolustajan Pekka Rautakallio -palkinnolla.[1] Kärpät pelasi jälleen pudotuspeleissä ja voitti tällä kertaa SM-pronssia, mikä oli Kukkosen uran toinen SM-mitali.[1]

Chicago Blackhawks ja Philadelphia Flyers[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loistava SM-liigakausi avasi Kukkoselle ovet takaisin NHL:ään ja hän palasi Chicagoon kaudelle 2006–2007 yksivuotisella sopimuksella.[5] Kukkonen teki ensimmäisen NHL-maalinsa 25. lokakuuta 2006 Colorado Avalanchea vastaan pelatussa ottelussa.[6] Hän ehti pelata Blackhawksissa 54 ottelua tehopistein 5+9=14, ennen kuin hänet kaupattiin Philadelphia Flyersiin kolmen joukkueen välisessä kaupanteossa. Vaihdossa Chicago sai Philadelphialta laitahyökkääjä Kyle Calderin, jonka seura kuitenkin kauppasi välittömästi Detroit Red Wingsiin saaden vaihdossa Jason Williamsin.[7]

Philadelphiassa Kukkonen sai puolustajaparikseen Joni Pitkäsen, joka oli pelannut Kukkosen kanssa myös Kärpissä. Loppukaudella Kukkonen pelasi Flyersissä 20 ottelua, joissa hän ei onnistunut tekemään pisteitä.[1] Seuraava kausi 2007–2008 oli Philadelphia Flyersiltä varsin menestyksekäs. Se pelasi hienon runkosarjan ja selvitti tiensä pudotuspeleissä aina konferenssifinaaleihin ja pelasi paikasta loppuottelussa, mutta joutui kuitenkin lopulta taipumaan Pittsburgh Penguinsille. Runkosarjassa Kukkosen pisteet olivat 1+4=5 ja pudotuspeleissä 0+2=2.[1] Kukkonen pelasi runkosarjassa 53 ottelua ja pudotuspeleissä 14 ottelua.[1]

Alkukaudella 2008–2009 Kukkonen edusti Flyersin AHL-farmiseura Philadelphia Phantomsissa 26 ottelussa.[1] Flyersissa hän pelasi 22 ottelua mutta joukkue ei päässyt pudotuspeleihin ja Kukkonen palasi NHL-kauden jälkeen farmiseuraan pelaamaan neljä pudotuspeliottelua tehden niissä kaksi maalia.[1] Kukkonen oli kauden aikana waivers-siirtolistalla, mutta mikään seura ei kuitenkaan ollut kiinnostunut hänestä.lähde?

KHL: Avangard Omsk ja Metallurg Magnitokorsk[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. kesäkuuta 2009 Kukkonen solmi kaksivuotisen sopimuksen Venäjän KHL-liigassa pelaavan Avangard Omskin kanssa.[1] Kaudella 2009-2010 hän pelasi joukkueessa 53 ottelua tehden tehot 6+6 ja nousi joukkueen tärkeimpien pelaajien joukkoon. Myös Kukkosen +/- -tilasto oli hyvä, +13.[1] Kauden jälkeen Kukkonen kuitenkin purki sopimuksen ja hänen huhuttiin siirtyvän takaisin NHL:ään. Kukkonen kuitenkin siirtyi KHL-seura Metallurg Magnitogorskiin kaksivuotisella sopimuksella kesällä 2010.[8] Kukkonen pelasi Metallurgissa kaudet 2010-2011 ja 2011-2012. Yhteensä hän pelasi kausilla 88 runkosarja-ottelua ja 15 pudotuspeliottelua. Kaudella 2010-2011 Kukkonen pelasi loukkaantumisten vuoksi vain 37 runkosarjaottelua ja oli sivussa otteluita myös kaudella 2011-2012 saatuaan vakavan kasvovamman.lähde? Pisteitä Kukkonen teki molempina kausina yhteensä 20 runkosarjassa ja yhden pudotuspeleissä. Kukkonen jätti Magnitokorskin ja Venäjän vuonna 2012.

Ruotsin kautta takaisin Suomeen (2012–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2012–2013 Kukkonen pelasi Ruotsin Elitserienissä Röglen joukkueessa. Hän oli joukkueen varakapteeni ja pelasi kaudella 54 Elitserien-ottelua tehoin 2+4=6.[1] Heikossa joukkueessa Kukkosen +/- -tilasto oli heikko -16. Rögle joutui kauden päätteeksi putoamiskarsintoihin, joiden päätteeksi se putosi Elitserienistä sarjatasolla alemmas Allsvenskaniin. Putoamisen jälkeen Kukkonen ja seuran toinen suomalaispelaaja, Juhamatti Aaltonen, jättivät seuran.

Kauden päätyttyä Ruotsissa Kukkonen teki 4+1-vuotisen sopimuksen Kärppien kanssa.[2] Kukkosen lisäksi Kärppien joukkueeseen liittyi toinen paluumuuttaja, hyökkääjä Mika Pyörälä. Kauden 2013-2014 Kukkonen pelasi Kärppien kapteenina ja pokkasi kauden päättäjäisgaalassa parhaan puolustajan Pekka Rautakallio -palkinnon[9]

Suomen maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 jääkiekko
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
Pronssia Pronssia Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Slovakia 2011 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Venäjä 2007 jääkiekko
Pronssia Pronssia Latvia 2006 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Venäjä 2001 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Saksa 1999 jääkiekko

Nuorten maajoukkuevuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Kukkonen edusti Suomea ensimmäistä kertaa maajoukkuetasolla arvoturnauksessa alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa. Kukkonen pelasi kisoissa kaikki Suomen seitsemän ottelua, tehoin 1+1. Turnaus oli Suomen joukkueelta menestys ja Suomi voitti turnauksessa MM-kultaa. Kukkonen edusti Suomea myös alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa vuonna 2001. Suomen "kultaisen sukupolven" joukkue menestyi myös näissä kisoissa. Suomi voitti oman lohkonsa ja kaatoi matkalla MM-finaaliin Slovakian ja ennakkosuosikki Kanadan. "Pikkuleijonat" taipui kuitenkin finaalissa Tshekille 2-1 ja saavutti kisoissa MM-hopeaa.

A-maajoukkuedebyytti 2002 ja MM-kisat 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkonen debytoi Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kauden 2002-2003 Euro Hockey Tourilla Hannu Aravirran toimiessa Leijonien päävalmentajana. Arvokisadebyyttinsä A-maajoukkueessa Kukkonen teki vuoden 2005 MM-kisoissa Itävallassa. Kisat olivat päävalmentaja Erkka Westerlundin ensimmäiset maajoukkueen päävalmentajana ja päättyivät suureen pettymykseen Suomen nimekkään joukkueen sijoittuessa vasta seitsemänneksi. Kukkonen pelasi kisoissa seitsemän ottelua ilman tehopisteitä ja +/- -tilastolla -1.

Torinon olympialaiset 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westerlundin joukkueen kokoamista Torinon talviolympialaisiin hankaloittivat useat suomalaisten NHL-pelaajien loukkaantumiset. Olympialaisista joutuivat jäämään sivuun esimerkiksi Tuomo Ruutu, Miikka Kiprusoff, Joni Pitkänen, Kari Lehtonen, Antti Miettinen ja Sami Kapanen. Kesken kisojen myös Sami Salo loukkaantui, jolloin Westerlund valitsi hänen korvaajakseen Lasse Kukkosen, joka lensi pikahälytyksellä Torinoon. Kukkonen pelasi kaksi ottelua kisoissa, joissa Suomen "kultainen sukupolvi" pelasi erinomaisesti ja johdatti Suomen aina finaaliin asti. Olympiafinaalissa Ruotsi kuitenkin voitti Suomen lukemin 3-2 ja voitti olympiakultaa Suomen jäädessa hopealle.

MM-kisat 2006, 2007 ja 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaisissa vakuuttanut Kukkonen sai kutsun päävalmentaja Westerlundilta myös Latviassa pelattaviin vuoden 2006 MM-kisoihin. Kukkonen pelasi kisoissa yhdeksän ottelua ja teki Suomelle kaksi maalia; toisen 3-3 tasapelissä Tshekkiä vastaan ja toisen 4-0 voitto-ottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Kisoissa Suomi voitti pronssiottelussa Kanadan 5-0.

Erkka Westerlund valitsi NHL:n pudotuspeleistä vapautuneen Kukkosen myös vuoden 2007 MM-kisoihin. Suomi voitti kilpailuissa MM-hopeaa. Finaalissa Kanada voitti Suomen niukasti 3-2. Kisojen jälkeen Westerlund vetäytyi Suomen päävalmentajan tehtävästä.

Kukkonen ei osallistunut vuoden 2008 MM-kisoihin Philadelphia Flyersin pelatessa NHL:n konferenssifinaaleissa. Vuonna 2009 Flyers putosi pudotuspeleistä ja Kukkonen pääsi osallistumaan MM-kisoihin. Suomen maajoukkuetta valmensi kisoissa uusi päävalmentaja, Jukka Jalonen. Kukkonen oli kisoissa tärkeä pelaaja Suomelle ja myös Suomen kokenein puolustaja Janne Niinimaan ohella. Suomen kisat päättyivät vuonna 2009 jo puolivälieriin joukkueen hävitessä Yhdysvalloille maalein 3-2.

Vancouverin olympialaiset 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalonen valitsi Kukkosen Suomen olympiakokoonpanoon Vancouverin talviolympialaisiin yhtenä viidestä pelaajasta Euroopassa pelaavista suomalaisista. Loput joukkueen pelaajista tulivat NHL:stä. Suomi aloitti kisat selkeillä voitoilla Valko-Venäjästä ja Saksasta. Kolmannessa ottelussa Suomi kuitenkin hävisi Ruotsille 3-0. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Suomi voitti Tshekin 2-0 ja eteni neljän parhaan joukkoon. Välierässä Suomi kohtasi kisoissa voittoisasti edenneen Yhdysvallat. Yhdysvallat ratkaisi ottelun jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana tekemällä neljä maalia. Ottelu päättyi lopulta USA:n 6-1 voittoon ja Kukkonen sai puolustajaparinsa Toni Lydman kanssa ottelun jälkeen runsaasti kritiikkiä, kuten koko Suomen joukkue. Pronssiottelussa Suomi voitti Slovakian 5-3 saavuttaen olympiapronssia. Olympiamitali oli Kukkoselle toinen.

MM-kisat 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalonen valitsi Kukkosen mukaan Suomen MM-joukkueeseen myös Saksan MM-kisoihin 2010. Suomella oli yllättäviä vaikeuksia jo alkulohkossa ja se hävisi avausottelunsa Tanskalle 4-1. Lopulta joukkue kuitenkin paransi peliään voittaen lohkonsa. Suomen kisat päättyivät vuoden 2009 MM-kilpailujen tapaan jälleen puolivälieriin, jossa Suomi hävisi rangaistuslaukauksilla Tshekille. Kukkonen pelasi kisoissa kuusi ottelua ilman tehopisteitä.

MM-kisat 2011 ja maailmanmestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalonen valitsi Kukkosen joukkueeseen odotetusti myös vuoden 2011 Slovakiassa pidettyihin MM-kisoihin. Suomi lähti kisoihin kovin odotuksin ja joukkueeseen kuuluivat myös NHL-tähtihyökkääjät Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu. Suomi selvitti tiensä alkulohkosta jatkoon ja menestys jatkui myös jatkolohkossa. Välierässä Suomi voitti Venäjän 3-0 ja eteni MM-finaaliin, jossa vastassa oli NHL-tähtiä vilisevä Ruotsi, joka lähti otteluun hienoisena ennakkosuosikkina. Ottelu kuitenkin päättyi lopulta Suomen 6–1 -voittoon ja maailmanmestaruuteen. Kukkonen oli joukkueessa tärkeässä roolissa tuoden Suomen puolustukseen varmaotteisuutta ja kokemusta.

MM-kisat 2012 ja 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 MM-kisat pelattiin Suomessa. Kukkonen oli jälleen mukana joukkueessa tehden kymmenessä ottelussa yhden tehopisteen. Suomi pelasi kisojen alun erinomaisesti, mutta tappiot Venäjälle ja Tshekille pudottivat joukkueen lopulta mitaleilta ja tuloksena oli MM-kisojen neljäs sija.

Vuoden 2013 MM-kisoissa, jotka olivat Jukka Jalosen viimeiset Suomen päävalmentajana, Suomella oli nimettömin ja monien mielestä myös heikoin MM-joukkue vuosiin.lähde? Kukkonen toimi ensimmäistä kertaa MM-kisajoukkueen kapteenina ja pelasi puolustajaparinaan Ilari Melart. Suomi putosi finaalista hävittyään Ruotsille välierissä. Pronssiottelussa Suomi hävisi Yhdysvalloille rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 3–2 sijoittuen kisoissa lopulta neljänneksi.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkonen on naimisissa Piritta Kukkosen kanssa, ja parilla on kolme lasta, Vilma (s. 2006), Moona (s. 2009) ja Elena (s. 2013).lähde?

Kukkosen vanhemmat ovat Jouni ja Terttu Kukkonen.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1999–2000 Kärpät I-divisioona 22 0 4 4 14 - - - - -
2000–2001 Kärpät SML 47 1 5 6 46 9 0 2 2 4 JMM 7 0 0 0 2
2001–2002 Kärpät SM-liiga 55 2 6 8 42 4 0 3 3 4
2002–2003 Kärpät (C) SM-liiga 56 6 12 18 67 15 1 4 5 16 Ykköstähdistö
2003–2004 Chicago Blackhawks NHL 10 0 1 1 4 - - - - -
Norfolk Admirals AHL 59 3 11 14 58 8 0 0 0 8
2004–2005 Kärpät (A) SM-liiga 55 5 13 18 68 12 0 2 2 6 Kanada-malja MM 7 0 0 0 2
2005–2006 Kärpät (C) SM-liiga 56 11 16 27 38 11 5 7 12 8 Ykköstähdistö OK 2 0 0 0 0
MM 9 2 0 2 8
2006–2007 Chicago Blackhawks NHL 54 5 9 14 30 - - - - -
Philadelphia Flyers NHL 20 0 0 0 8 - - - - - MM 9 0 1 1 4
2007–2008 Philadelphia Flyers NHL 53 1 4 5 38 14 0 2 2 6
2008–2009 Philadelphia Flyers NHL 22 0 2 2 10 - - - - - MM 6 0 0 0 4
Philadelphia Phantoms AHL 26 0 11 11 20 4 2 0 2 6
2009–2010 Avangard Omsk KHL 53 6 6 12 34 3 0 1 1 0 OK 6 0 1 1 4
MM (A) 6 0 0 0 2
2010–2011 Metallurg Magnitogorsk KHL 37 4 8 12 16 5 0 0 0 0 MM (A) 9 0 0 0 0
2011–2012 Metallurg Magnitogorsk KHL 51 4 4 8 22 10 0 1 1 4 MM (A) 10 0 1 1 0
2012–2013 Rögle BK (A) Elitserien 54 2 4 6 30 - - - - - MM (C) 10 0 0 0 0
2013–2014 Kärpät (C) SM-liiga 55 12 16 28 52 16 2 8 10 16 Kanada-malja Ykköstähdistö OK 6 0 0 0 2
6 kautta yhteensä SM-liiga 324 37 68 105 313 67 8 26 34 54 MM yht. 66 2 2 4 20
4 kautta yhteensä NHL 159 6 16 22 90 14 0 2 2 6 OK yht. 14 0 1 1 6
3 kautta yhteensä KHL 141 14 17 31 72 18 0 2 2 4
2 kautta yhteensä AHL 85 3 22 25 78 12 2 0 2 14
1 kausi yhteensä Elitserien 54 2 4 6 30 - - - - -

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Lasse Kukkonen EliteProspects-sivustolla (englanniksi) Viitattu 4.11.2013
  2. a b c Hirvonen, Tuomas: Lasse Kukkonen Kärppien takalinjoille Yle.fi. 8.4.2013. Yle. Viitattu 8.4.2013.
  3. Kukkonen ja Miettinen NHL-jäille 15.7.2003. Yle Urheilu. Viitattu 4.11.2013.
  4. Kukkonen palaa Ouluun 13.9.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 4.11.2013.
  5. Salmelaiselle ja Kukkoselle Chicago-pestit 24.7.2006. Yle Urheilu. Viitattu 4.11.2013.
  6. Lasse Kukkonen avasi maalitilinsä NHL:ssä 24.10.2006. Yle Urheilu. Viitattu 4.11.2013.
  7. Hawks, Flyers, Wings in three-way trade as Calder lands in Detroit, Williams in Chicago (Arkistoitu sivu) 26.2.2007. NHL.com. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi)
  8. Lasse Kukkonen palaa KHL:ään 22.9.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 24.9.2010.
  9. http://www.suomikiekko.com/2014/05/karppakapteeni-valittiin-liigakauden-parhaaksi-puolustajaksi/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lasse Kukkonen.