Niko Hovinen
| Niko Hovinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1988 Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Pappi[1] |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | vasen |
| Pituus | 200[2] cm |
| Paino | 98[2] kg |
| Seura | |
| Seura | HIFK |
| Sarja | SM-liiga |
| Pelinumero | 92[2] |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2005– |
| Aik. seurat |
Jokerit (SML) HeKi (Mestis) Pelicans (SML) Trenton Titans (ECHL) Oklahoma City Barons (AHL) Metallurg Novokuznetsk (KHL) Admiral Vladivostok (KHL) EC Salzburg (EBEL) Luleå HF (SHL) Malmö Redhawks (Allsv.) Kärpät (SML) Medveščak Zagreb (KHL) KooKoo (SML) KalPa (SML) Lausanne HC (NLA) Iserlohn Roosters (DEL) Vaasan Sport (SML) Tappara (SML) |
| NHL-varaus |
132. varaus, 2006 Minnesota Wild |
Niko Hovinen (s. 16. maaliskuuta 1988 Helsinki) on suomalainen jääkiekkomaalivahti ja maailmanmestari, joka edustaa SM-liigassa pelaavaa Helsingin IFK:ta.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SM-liiga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hovinen nimettiin kaudella 2005–2006 ensimmäisen kerran Jokereiden SM-liigajoukkueen varamaalivahdiksi, mutta pelaamaan hän pääsi vasta seuraavalla kaudella yhden ottelun verran.[4] Minnesota Wild varasi Hovisen NHL:ään vuoden 2006 varaustilaisuuden viidennellä kierroksella varausnumerolla 132.[4] Hovinen jäi kuitenkin Jokereihin ja kaudella 2007–2008 hän torjui neljässä ottelussa.[4] Muun ajan hän torjui Jokereiden A-junioreissa.
Kaudeksi 2008–2009 Hovinen siirtyi Pelicansiin, jossa hän pelasi kakkosmaalivahtina Tommi Nikkilän kantaessa päävastuun torjuntatöistä. Kuitenkin kauden alussa hän pääsi pelaamaan ykkösmaalivahtina, koska Nikkilä loukkasi itsensä. Kaudella 2009–2010 Hovinen tavoitteli jälleen ykkösmaalivahdin paikkaa Marc Lamothen kanssa Nikkilän loukkaannuttua uudelleen.
Kaudella 2010–2011 Hovinen aloitti Pelicansin ykkösmaalivahtina, kun Nikkilä siirtyi Seria A:ssa pelanneeseen HC Pustertal-Val Pusteriaan ja Lamothe DEL:ssa pelanneeseen Hamburg Freezersiin. Hovisen kakkosmaalivahtina pelasi Joonas Kuusela. Kausi oli Hovisen uran siihen mennessä paras; hän pelasi 49 ottelua torjuntaprosentilla 92,14 ollen liigan yhdeksäs.[5] Runkosarjan lopussa Ilta-Sanomat valitsi hänet kauden tähtipelaajaksi.[6] Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Petteri Linnavalli arvioi Hovisen SM-liigan runkosarjan kolmanneksi parhaaksi maalivahdiksi Eero Kilpeläisen ja Teemu Lassilan jälkeen.[7] Pelicans ei kuitenkaan selviytynyt play-offseihin, vaan seura sijoittui runkosarjan viimeiseksi ja joutui liigakarsintaan.
Kesällä 2011 Hovinen teki NHL-sopimuksen Philadelphia Flyersin kanssa, mutta pelasi vielä kauden 2011–2012 Pelicansissa, joka päättyi SM-Liigan finaaleissa hopeasijalle. Hovinen kärsi keväällä lonkkamurtumasta, minkä johdosta hän pelasi Pelicansin 17 pudotuspeliottelusta vain kahdeksassa.[8]
Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudeksi 2012–2013 Hovinen siirtyi Pohjois-Amerikkaan Philadelphia Flyersin organisaatioon. NHL:n ja AHL:n sijasta Hovinen passitettiin ECHL-liigaan, jossa hän pelasi 16 ottelua Trenton Titansissa. Tammikuussa 2013 Philadelphia kauppasi Hovisen Edmonton Oilersin organisaatioon, jossa hän pääsi pelaamaan yhdeksän AHL-ottelua Oklahoma City Baronsissa.[4]
Marraskuussa 2014 Hovinen teki kuukauden mittaisen sopimuksen Österreichische Eishockey-Ligassa pelaavan EC Red Bull Salzburgin kanssa.[9] Joulukuussa Hovinen taki loppukauden kattaneen sopimuksen SHL:ssa pelaavan Luleå HF:n kanssa, mutta siirtyi jo tammikuussa vain yhden pelaamansa ottelun jälkeen sarjaporrasta alemmaksi HockeyAllsvenskanissa pelanneeseen Malmö Redhawksiin. Hovinen oli tärkeässä roolissa Redhawksin noustessa karsinnoista Ruotsin korkeimmalle liigatasolle SHL:ään.[10] Kalevan Pallon kanssa tehty pelaajasopimus purettiin lähinnä Hovisen omasta aloitteesta. Hän koki ettei päässyt tarpeeksi vahvaan rooliin joukkueessaan. Vapaan agentin aikaa ei kestänyt kovin pitkään, sillä hyvin pian ilmoitettiin Hovisen paluusta Keski-Euroopan kiekkokentille: tällä kertaa DEL-sarjan Iserlohn Roostersiin.
Niko Hovisen KHL:n kausia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudeksi 2013–2014 Hovinen siirtyi Venäjälle KHL:ssä pelaavaan Metallurg Novokuznetskiin. Marraskuussa 2013 Metallurg kauppasi Hovisen 18 pelatun ottelun jälkeen samassa liigassa pelaavaan Admiral Vladivostokiin, jossa hän pelasi vain seitsemän ottelua.
Ensimmäisen KHL-kauden jälkeen Hovisen lonkka operoitiin. Leikkauksesta toipuessaan Hovinen käytti opioidipohjaista kipulääkettä, mikä johti vuoteen 2016 kestäneeseen päihderiippuvuuteen.[11]
Hovinen siirtyi kesäkuussa 2016 KHL-joukkue Medveščak Zagrebin vahvuuteen.
Paluu SM-liigaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 2015 Hovinen pestattiin kuukauden mittaisella sopimuksella SM-liigassa pelaavaan Oulun Kärppiin sijaistamaan loukkaantunutta Iiro Tarkkia. Alkuperäissopimuksen umpeuduttua 5. syyskuuta Kärpät tiedotti pelaajasopimuksen pidentämisestä Hovisen kanssa.[12] Hovisen ensiesiintyminen Kärpissä tapahtui Lahden Pelicansia vastaan. Ottelu ei sujunut Hovisen osalta hyvin, sillä 16 pelaamansa minuutin aikana häntä kohti laukaistiin kuudesti, joista kolme kertaa kiekko meni maaliin. Ottelu jäikin Hovisen ainoaksi Kärppien paidassa pelaamaksi.[13] 25. syyskuuta ilmoitettiin Hovisen siirtyneen loppukaudeksi Pelicansiin. Hän teki marraskuussa 2016 joulukuuhun 2016 kestävän sopimuksen SM-liiga joukkue KalPan kanssa. Hovisen sopimuksen loputtua KalPan kanssa hän teki Kouvolan KooKoon kanssa ottelukohtaisen sopimuksen tammikuussa 2017 KooKoon maalivahdin Leland Irvingin loukkaannuttua. Hovinen palasi kaudeksi 2017-2018 takaisin Kalevan Palloon. Hän on onnistunut torjumaan 5 kertaa nollapelin. Hovinen oli osan alkukautta sivussa loukkaantumisensa johdosta.[14] Alkukaudella 2018-2019 KalPa ilmoitti purkaneensa pelaajasopimuksen Hovisen kanssa. Hänen tilalleen tulee Jonathan Iilahti. Kalevan Pallon kanssa tehty pelaajasopimus purettiin lähinnä Hovisen omasta aloitteesta. Hän koki ettei päässyt tarpeeksi vahvaan rooliin joukkueessaan. Vapaan agentin aikaa ei kestänyt kovin pitkään, sillä hyvin pian ilmoitettiin Hovisen paluusta Keski-Euroopan kiekkokentille: tällä kertaa DEL-sarjan Iserlohn Roostersiin. Suomeen palattuaan Hovinen on pelannut Vaasan Sportin riveissä vaihtelevalla menestyksellä vuodesta 2019 lähtien. Hovisen sopimus Vaasan Sportin kanssa on voimassa kauden 2022–2023.
Helmikuussa 2023 Tappara tiedotti Hovisen liittyvän joukkueeseen loppukauden kattavalla sopimuksella. Vastaavasti hyökkääjä Viljami Niemisen sopimus purettiin yhteisymmärryksessä, ja hän siirtyi Vaasan Sportiin 1+1 -vuotisella sopimuksella.[15]
Elokuussa 2023 Hovinen siirtyi yhden vuoden sopimuksella, johon sisältyy lokakuun loppuun ulottuva koeaika Helsingin IFK:n riveihin paikkaamaan Tomi Karhusen loukkaantumista.[16]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Slovakia 2011 | jääkiekko | |
Hovinen pelasi ensimmäisen ottelunsa A-maajoukkueessa huhtikuussa 2011 Euro Hockey Challenge -harjoituspelissä Slovakiaa vastaan.[17][18]
Hän oli vuoden 2011 MM-kisoissa Suomen kolmosmaalivahti eikä pelannut yhtään ottelua. Suomi voitti kisoissa maailmanmestaruuden.
Kaudella 2011–2012 Hovinen osallistui Euro Hockey Tourille ja pelasi kaksi kertaa nollapelin Tšekkiä vastaan. Syksyllä 2013 Hovinen valittiin jälleen Karjala-turnauksen kokoonpanoon.[19] Hovinen oli A-maajoukkueen mukana Sotšin olympialaisissa tuuraavana maalivahtina NHL-vahtien saapumiseen saakka. Hovinen oli mukana myös kevään 2015 A-maajoukkueessa viimeiselle harjoitusleirille saakka.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hovisen isoveli Rami ja pikkuveli Miro ovat pelanneet jääkiekkoa puolustajina SM-liigassa. Rami pelasi omalla urallaan kolme SM-liigaottelua Helsingin IFK:ssa kaudella 2005–2006[20] ja Miro on pelannut SM-liigassa Tampereen Ilveksessä ja Pelicansissa[21].
Hovisen isä on keihäänheiton kaksinkertainen Suomen-mestari Seppo Hovinen ja äiti Ulla Hovinen (o.s. Lundholm) on kiekonheiton nelinkertainen Suomen-mestari.[22]
Hovinen on avoimesti kertonut alkoholismistaan ja päihderiippuvuudestaan, johon hän on saanut apua ja lopettanut kaikki päihteet marraskuussa 2016.[23]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | V | H | T | MIN | PM | NP | PMK | TP% | O | V | H | MIN | PM | NP | PMK | TP% | ||||||||||||
| 2004–2005 | Jokerit | A-SM | 4 | 242 | 13 | 0 | 3,21 | 90,6 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||||
| 2005–2006 | Jokerit | A-SM | 26 | 1480 | 77 | 0 | 3,12 | 91,9 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 1 | 60 | 4 | 0 | 4,02 | 88,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | Jokerit | A-SM | 27 | 13 | 10 | 0 | 1641 | 74 | 1 | 2,71 | 91,7 | 5 | 2 | 3 | 303 | 12 | 1 | 2,38 | 91,7 | ||||||||||||
| Jokerit | SM-liiga | 1 | 0 | 1 | 0 | 60 | 4 | 0 | 4,00 | 87,1 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 6 | 1 | 2 | 0 | 329 | 18 | 0 | 3,28 | 89,6 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2007–2008 | Jokerit | A-SM | 22 | 13 | 8 | 0 | 1272 | 58 | 2 | 2,74 | 90,5 | 3 | 1 | 2 | 182 | 14 | 0 | 4,62 | 89,0 | ||||||||||||
| Jokerit | SM-liiga | 4 | 0 | 1 | 0 | 125 | 12 | 0 | 5,78 | 83,3 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 3 | 2 | 1 | 0 | 12 | 0 | 4,00 | 89,7 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||
| 2008–2009 | Pelicans | A-SM | 13 | 9 | 4 | 0 | 786 | 26 | 1 | 1,99 | 93,1 | 3 | 1 | 2 | 180 | 13 | 0 | 4,33 | 89,5 | ||||||||||||
| Pelicans | SM-liiga | 21 | 7 | 12 | 1 | 1110 | 54 | 2 | 2,92 | 89,6 | 1 | 0 | 0 | 11 | 3 | 0 | 15,72 | 66,7 | |||||||||||||
| HeKi | Mestis | 1 | 0 | 1 | 0 | 41 | 4 | 0 | 5,81 | 83,3 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2009–2010 | Pelicans | SM-liiga | 18 | 5 | 7 | 3 | 944 | 47 | 1 | 2,99 | 91,4 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| HeKi | Mestis | 10 | 4 | 6 | 0 | 566 | 25 | 0 | 2,65 | 91,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2010–2011 | Pelicans | SM-liiga | 49 | 17 | 25 | 5 | 2827 | 122 | 3 | 2,59 | 92,1 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 2011–2012 | Pelicans | SM-liiga | 41 | 21 | 12 | 6 | 2358 | 89 | 5 | 2,26 | 92,0 | 8 | 5 | 2 | 443 | 17 | 2 | 2,30 | 92,5 | ||||||||||||
| 2012–2013 | Trenton Titans | ECHL | 16 | 4 | 6 | 3 | 841 | 44 | 0 | 3,14 | 88,9 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Oklahoma City Barons | AHL | 10 | 5 | 3 | 2 | 612 | 30 | 1 | 2,94 | 89,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2013–2014 | Metallurg Novokuznetsk | KHL | 18 | 2 | 13 | 1 | 841 | 43 | 0 | 3,01 | 91,6 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Admiral Vladivostok | KHL | 7 | 1 | 4 | 0 | 383 | 16 | 0 | 2,51 | 92,1 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2014–2015 | EC Salzburg | EBEL | 5 | 4 | 0 | 0 | 248 | 5 | 2 | 1,21 | 95,5 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Luleå HF | SHL | 1 | 0 | 1 | 0 | 40 | 4 | 0 | 6,00 | 69,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| Malmö Redhawks | Allsvenskan | 9 | 6 | 3 | 0 | 543 | 21 | 0 | 2,32 | 91,6 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2015–2016 | Kärpät | SM-liiga | 1 | 0 | 0 | 0 | 16 | 3 | 0 | 11,30 | 50,0 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Pelicans | SM-liiga | 22 | 5 | 9 | 3 | 1064 | 56 | 1 | 3,16 | 88,1 | 4 | 2 | 2 | 241 | 8 | 0 | 1,99 | 93,2 | |||||||||||||
| 2016–2017 | Medveščak Zagreb | KHL | 5 | 1 | 4 | 0 | 245 | 22 | 0 | 5,38 | 84,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| KalPa | SM-liiga | 8 | 4 | 2 | 2 | 481 | 21 | 0 | 2,62 | 91,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| KooKoo | SM-liiga | 5 | 0 | 3 | 2 | 279 | 11 | 0 | 2,37 | 91,7 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| Lausanne HC | NLA | 1 | 0 | 0 | 0 | 40 | 2 | 0 | 3,00 | 93,6 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2017–2018 | KalPa | SM-liiga | 22 | 12 | 7 | 3 | 1319 | 37 | 5 | 1,68 | 93,7 | 6 | 2 | 3 | 335 | 14 | 0 | 2,51 | 90,2 | ||||||||||||
| 2018–2019 | KalPa | SM-liiga | 5 | 1 | 2 | 2 | 305 | 14 | 0 | 2,80 | 88,1 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Iserlohn Roosters | DEL | 23 | 8 | 15 | 0 | 1382 | 75 | 0 | 3,26 | 90,5 | – | – | – | – | – | – | – | – | |||||||||||||
| 2019–2020 | Sport | SM-liiga | 39 | 8 | 22 | 8 | 2190 | 103 | 1 | 2,82 | 89,2 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 2020–2021 | Sport | SM-liiga | 36 | 15 | 13 | 6 | 2092 | 74 | 4 | 2,12 | 92,0 | 2 | 0 | 2 | 120 | 7 | 0 | 3,50 | 85,7 | ||||||||||||
| 2021–2022 | Sport | SM-liiga | 18 | 9 | 9 | 0 | 1071 | 39 | 0 | 2,19 | 90,9 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| 2022–2023 | Sport | SM-liiga | 20 | 6 | 9 | 5 | 1137 | 50 | 1 | 2,64 | 89,3 | – | – | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||
| Tappara | SM-liiga | 4 | 3 | 1 | 0 | 236 | 6 | 1 | 1,53 | 91,5 | – | – | – | – | – | – | – | – | 
| ||||||||||||
| 2023–2024 | HIFK | SM-liiga | 22 | 9 | 7 | 5 | 1263 | 38 | 3 | 1,81 | 92,0 | 5 | 3 | 2 | 359 | 9 | 1 | 1,51 | 94,1 | ||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niko Hovinen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Niko Hovinen Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Niko Hovinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pelicansin kaksimetrinen ”Pappi” villitsi kirkossaan iltalehti.fi. 1.4.2011. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ a b c Tilastot liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ Niko Hovinen at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 3.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Niko Hovinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Torjuntaprosentti 2010–2011 Liiga.fi. Viitattu 28.10.2013.
- ↑ SM-liigan runkosarjapalkinnot 2011 jaettu 11.3.2011. Liiga.fi. Arkistoitu 13.3.2011. Viitattu 28.10.2013.
- ↑ Petteri Linnavalli: Runkosarjan varjovalinnat. IS Urheilu, 2011, nro 11.3., s. 6.
- ↑ http://www.hs.fi/urheilu/a1305560668089
- ↑ http://www.suomikiekko.com/2014/10/suomalaisvahti-kyttaa-paikkaa-khlsta-teki-kuukaudeksi-diilin-chl-lohkovoittajan-riveihin/
- ↑ http://www.jatkoaika.com/Haastattelu/niko-hovinen-”oli-lähellä-ettei-näitä-pelejä-olisi-pelattu-lainkaan”/166365
- ↑ Levyllinen nukahtamislääkkeitä illassa – Kultaleijona puhuu avoimesti päihderiippuvuudestaan: ”Aika sumussa olin” www.iltalehti.fi. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ http://www.oulunkarpat.fi/fi/uutiset/artikkeli/hovinen-jatkaa-karpissa-toistaiseksi-voimassa-olevalla-sopimuksella.html Viitattu 9.9.2015.
- ↑ http://www.kaleva.fi/urheilu/jaakiekko/sm-liiga/pelicans-pommitti-hovisen-vaihtoon/707262/ Viitattu 19.9.2015.
- ↑ https://www.suomikiekko.com/tag/hovinen-niko/ Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Koko pajatso tyhjäksi! Sport luopui kultaleijonasta Iltalehti. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Hovinen HIFK:hon MTV Uutiset. Viitattu 16.8.2023.
- ↑ Mennander, Pasi: Tämä mies vartioi Leijonien maalia perjantaina Lahdessa! Leijonat.fi. 31.3.2011. Arkistoitu 4.1.2014. Viitattu 8.11.2013.
- ↑ Hovinen torjui Leijona-debyytissään hienon voiton 1.4.2013. Yle Urheilu. Viitattu 8.11.2013.
- ↑ Suomen joukkue Karjala-turnaukseen julkistettu - Tässä nimet! 28.10.2013. Leijonat.fi. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 28.10.2013.
- ↑ Rami Hovinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Miro Hovinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Hovisen perhe täynnä huippu-urheilijoita ksml.fi. 24.9.2008. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 28.10.2013.
- ↑ Levyllinen nukahtamislääkkeitä illassa – Kultaleijona puhuu avoimesti päihderiippuvuudestaan: ”Aika sumussa olin” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Niko Hovinen Stats and News NHL.com. National Hockey League. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
4 Väänänen | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 9 Koivu (C) | 15 Ruutu (A) | 18 Lepistö | 19 Välivaara | 20 Pesonen | 21 Niskala | 24 Lajunen | 26 Immonen | 28 Salmela | 29 Nokelainen | 30 Hovinen | 31 Vehanen | 35 Lassila | 37 Pyörälä | 39 Kapanen | 40 Pihlström | 41 Puistola | 47 Lahti | 50 Aaltonen | 58 Joensuu | 64 Granlund | 71 Komarov | Valmentaja Jukka Jalonen