Tappara
| Tappara | |
|---|---|
| Perustettu | 1955 |
| Historia | TBK 1934-1955 |
| Kotiareena | Tampereen jäähalli |
| Kaupunki | |
| Värit | |
| Media | Aamulehti Radio 957 |
| Omistaja(t) | |
| Toimitusjohtaja | |
| Päävalmentaja | |
| Kapteeni | |
| Yhteistyöseurat | LeKi |
| Kultaa | 15 (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003) |
| Hopeaa | 9 (1958, 1960, 1963, 1974, 1976, 1978, 1981, 2001, 2002) |
| Pronssia | 11 (1946, 1947, 1948, 1950, 1951, 1956, 1957, 1962, 1973, 1990, 2008) |
| Tämän artikkelin tai sen osan muoto kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historiatapahtumat historia-osioon, ei johdantoon |
Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura, jonka edustusjoukkue pelaa jääkiekon SM-liigassa. Tapparan kotihallina toimii Hakametsän jäähalli, jonne mahtuu 7 600 katsojaa.
Tappara on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988 ja 2003.
Kausi 2007-2008 oli Tapparalle jo 64. pääsarjatasolla, ja se päättyi pronssiin, kaikkien aikojen 35. mitaliin. Lisäksi sillä oli vuonna 1970 sarjassa mukana kaksi joukkuetta, kun myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara pelasi SM-sarjassa. SM-liigan mitalitilastoissa Tappara on Ilveksen jälkeen toisena. Pääsarjatason maratontaulukossa Tappara on ensimmäisenä (2008).[1] Tapparalla on ollut myös jalkapallotoimintaa, mutta tällä nimellä joukkue pelasi ainoastaan yhden kauden. Kausi 2008-2009 oli Tapparalta pohjanoteeraus. Mestarisuosikiksi nimetty Tappara ei päässyt playoffeihin ja joutui pelaamaan Playoutteja vastassaan Porin Ässät. Alun tuskailun jälkeen Tapparan maalihanat aukesivat ja Tappara pudotti Ässät otteluvoitoin 3-0. Kausi 2009-2010 oli Tapparalta täyttä vuoristorataa. Tapparasta löytyi liigan paras pelaaja, Jori Lehterä, joka voitti SM-Liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69. Hänen tutkaparinsa Jonas Enlund oli jaetulla kärkipaikalla maalipörssissä yhdessä Jukka Hentusen ja Juhamatti Aaltosen kanssa tehtyään 28 maalia. Tappara päätyi runkosarjassa lopulta sijalle 7. vain kolmen pisteen päähän sittemmin mestaruuden voittaneesta Turun palloseurasta jääneenä. Tappara voitti pudotuspelikarsinnoissa suurin satsauksin kauteen lähteneet Jokerit voitoin 2-1, mutta taipui runkosarjan 2. paikalle jääneelle KalPalle lopulta voitoin 4-2.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Tammerfors Bollklubb (TBK) aloitti toimintansa vuonna 1932, jolloin seura toimi Svenska samskolan i Tammerforsin omana seurana. TBK:n ohjelman ensimmäisenä lajina oli jääkiekko. Ensimmäisen ottelun TBK pelasi 1934, ja nousi Suomi-sarjaan kaudeksi 1942–1943.[2] Kaudella joukkue sijoittui sarjassa kuudenneksi voittaen yhden, pelaten kerran tasapelin ja viisi kertaa häviten.[3] Ensimmäinen voitto SM-sarjassa tuli 27. tammikuuta 1943 Tarmosta maalein 0–1, ainoan maalin teki Vasif Ahsen-Böre.[4]
Ensimmäisen SM-sarjassa saavutetun mitalin TBK sai kaudella 1945–1946, kun joukkue oli kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa.[2] Kyseisellä kaudella TBK pelasi kaksi paikallisottelua,[5] kun joukkue hävisi mestari Ilvekselle 19–4, mutta voitti Tampereen Palloilijat maalein 13–2.[6]
TBK ehti voittaa viisi pronssimitalia, kunnes kaudella 1952–1953 TBK voitti ensimmäisen mestaruutensa.[2] TBK voitti oman lohkonsa pelaten kaksi tasapeliä (Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan 1–1 ja Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 3–3) ja häviten yhden (Hämeenlinnan Pallokerholle 2–3). Voittoja kertyi seitsemän. TBK voitti kahdessa loppuottelussa Tarmon ensin 5–4 ja toisessa maalein 2–3.[7]
TBK voitti vielä kaksi mestaruutta putkeen.[2] Kaudella 1953–1954 se voitti lohkonsa (tasapeli HJK:ta vastaan ja tappio HPK:lle). Loppuotteluissa vastaan asettui Helsingin Karhu-Kissat. K-Kissat eivät onnistuneet tekemään maaleja loppuotteluissa, vaan TBK voitti avausottelun 0–4 ja toisen samoilla lukemilla.[8] Kolmannen mestaruutensa joukkue otti kaudella 1954–1955, jolloin se pelasi lohkossa tasapelin HIFK:n kanssa, voittaen muut ottelunsa. Finaaleissa TBK kohtasi Turun Palloseuran, ja mestaruuden TBK voitti maalein 5–2 ja 4–7.[9]
[muokkaa] Tappara SM-sarjassa
Seuran nimeksi vaihdettiin Tappara vuonna 1955, jotta seura saisi uusia, suomenkielisiä pelaajia. Ruotsalaisesta koulusta ei enää tullut seuralle tarpeeksi pelaajia.[2] Kaudella 1955–1956 Tappara oli oman lohkonsa toinen jäätyään Tarmosta vain pisteen päähän. Pronssiottelussa Tappara voitti Ilveksen yhteismaalein 7–4, voittaen siis ensimmäisellä kaudellaan pronssia.[5] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi. Yrjö Hakala voitti Tapparan sisäisen pistepörssin tehoilla 12+1,[10] mutta koko sarjan tehokkain oli Tarmon Keijo Kuusela tehoin 10+10.[11]
Seuraavalla kaudella Tappara oli jälleen oman lohkonsa toinen, tälle kertaa Turun Palloseura vei lohkovoiton voitettuaan Tapparan uusintaottelussa 8–1.[11] Tappara oli pari päivää aikaisemmin voittanut TPS:n maalein 8–2.[12] Tappara kohtasi pronssiottelussa Tarmon, jonka Tappara voitti kaksiosaisessa pronssiottelussa maalein 4–7. Kyseisellä kaudella Ilves voitti mestaruuden.[11] Tapparan maalilla Esko Niemi pelasi seitsemän (päästettyjen maalien keskiarvo 2,29) ja Markku Pussinen kolme (PMK 2,67) ottelua. Tapparan tehokkain pelaaja oli Aulis Hirvonen tehoin 8+7,[12] sarjan pistepörssin voitti Ilveksen Jorma Salmi tehoilla 15+10.[11]
Kaudella 1957–1958 Tappara voitti oman lohkonsa viiden pisteen erolla Turun Palloseuraan.[11] Tapparan ainoa häviö tuli lohkon viimeiseksi jääneelle Kokkolan Jymylle. Tappara eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluihin, joissa mestaruuteen tarvitsi kaksi voittoa toisen lohkon voittajasta, joka oli Ilves. Tappara voitti ensimmäisen ottelun maalein 4–6, mutta seuraavissa otteluissa Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen päästi yhteensä vain kaksi maalia: Ilves voitti toisen ottelun 1–7 ja ratkaisevan kolmannen ottelun maalein 3–1.[13] Viimeistä loppuottelua oli seuraamassa 3 865 katsojaa.[14] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi, joka päästi ottelua kohden 3,36 maalia.[13] Tapparan tehokkain pelaaja oli Yrjö Hakala, joka oli tehoillaa 12+11 sarjan kolmanneksi paras pistemies.[11]
[muokkaa] Mitalit
- SM-kultaa 15 kertaa
- SM-hopeaa 9 kertaa
- SM-pronssia 11 kertaa
- Suomen Cupin kultaa 1 kerta
- Suomen Cupin hopeaa 2 kertaa
- Euroopan Cup hopeaa 2 kertaa
- Euroopan Cup pronssia 1 kerta
- Tampere Cup kultaa 2 kertaa
- Tampere Cup hopeaa 4 kertaa
- Tampere Cup pronssia 2 kertaa
[muokkaa] Tunnukset
[muokkaa] Peliasu
Tappara pelaa kotipelinsä sini-oranssi-valkoisella paidalla, oransseilla housuilla, tummansinisillä sukilla sekä valkoisella kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-oranssi-sinisellä paidalla ja valkoisilla sukilla.
[muokkaa] Logot
[muokkaa] Sopimustilanne
(Tilanne 13. helmikuuta 2012)
[muokkaa] Valmentajat 2011-2012
- Päävalmentaja
Risto DufvaValmentaja
Sami Hirvonen
Marko Ojanen - Valmentaja
Janne Ojanen - Maalivahtivalmentaja & joukkueenjohtaja
Petri Tuononen - Fysiikkavalmentaja
Jaakko Kailajärvi
[muokkaa] Jäädytetyt pelinumerot
Tappara on jäädyttänyt viiden entisen pelaajansa numeron.
[muokkaa] Maineikkaita pelaajia
- Jarmo Männistö - 35 kautta Tapparan huoltajana. Kiekkoleijona 184
- Katso myös Luettelo Tapparan maalivahdeista
[muokkaa] Seuran muut tiedot
- Toimiston osoite: Tamhockey Oy:n toimisto Kissanmaankatu 9, Tampere
- Seuran perustamisvuosi: 1955
- Kotikenttä: Tampereen jäähalli, Hakametsä 1 (kapasiteetti 7 800)
[muokkaa] Hallinto
- Puheenjohtaja: Erkki Peltonen
- Toimitusjohtaja: Mikko Leinonen
- Myyntipäällikkö: Teemu Kuokkanen
- Yhteyspäällikkö/markkinointi: Tiina Seppälä
- Markkinointi: Anuliisa Leinonen
- Toimistosihteeri: Kirsti Wiss
- Lipunmyynti/Kirvesklubi: Niina Itälinna
- Tappara Sport Oy: Kari Kulmala
- Kirvesklubi/asiakastilaisuuksien juontaja, myynti: Tatu Rouvali
- Kirvesklubi/asiakastilaisuuksien juontaja, myynti: Timo Jutila
[muokkaa] Kapteenit SM-liigassa
- Pertti Koivulahti 1975-1979
- Hannu Haapalainen 1979-1980
- Pertti Koivulahti 1980-1983
- Seppo Ahokainen 1983-1985
- Lasse Litma 1985-1986
- Timo Susi 1986-1991
- Pekka Laksola 1991-1992
- Timo Jutila 1992-1996
- Harri Laurila 1996-1997
- Valeri Krykov 1997
- Timo Jutila 1997-1999
- Pasi Petriläinen 1999-2000
- Janne Ojanen 2000-2010
- Pekka Saravo 2010-
[muokkaa] Päävalmentajat
|
|
|
[muokkaa] Tappara-laulut
Tapparan maalilauluna on ollut jo vuodesta 1986 itävaltalaisen Opus-yhtyeen ”Live is Life”. Tapparasta tehtyjä lauluja ovat Juha Vainion ”Tappara on terästä”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Jösse Järvenpään ”Tää on Tappara”, Aurinkosirkuksen ”Tappara on” sekä Cardiantin "Kirves rinnassa".
[muokkaa] Muuta
Tapparan kotiotteluiden kuuluttajana toimii Petri Kääriäinen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tapparan jääkiekkojoukkueen kotisivut
- Tappara Fan Club
- Ex-Tapparat
- Tapparan historia
- Tapparan tilastoja (UrheiluSuomi.com)
|
1928–1929: 1928: Viipurin Reipas | 1929: HJK |
[muokkaa] Lähteet
- Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Maratontaulukko
- ↑ a b c d e Tappara Online: Historia tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ Kausikertomus 1942-43 tappari.fi. Tamhockey oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ 27.1.1943: Tarmo-TBK 0–1 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ a b Suikki, Reijo; s. 179
- ↑ Kausikertomus 1945-46 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ Kausikertomus 1953-54 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
- ↑ Kausikertomus 1955-56 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ a b c d e f Suikki, Reijo; s. 180
- ↑ a b Kausikertomus 1956-57 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ a b Kausikertomus 1957-58 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ 20.2.1958 Tappara–Ilves tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
Sivulta puuttuu