Trust (oikeustiede)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Trust (engl. trust) on angloamerikkalaisessa common law -oikeusjärjestelmässä erityinen omistusjärjestely, joka rakentuu kaksoisomistukselle. Trust perustuu englantilaisen ennakkotapausoikeuden oikeustekniselle jaottelulle equity-oikeuteen ja common law -tapaoikeuteen. Sille ei ole vastinetta mannereurooppalaisissa oikeusjärjestelmissä. Kaksoisomistuksen myötä trustissa on yhtä aikaa kaksi esinekohtaista oikeutta ilman, että kyse olisi varsinaisesta yhteisomistuksesta. Näiden oikeuksien haltijoiden oikeusasema omistuksen kohteena olevan esineen tai omaisuuden suhteen on keskenään erilainen.[1]

Trust on lyhyesti "toisen henkilön eduksi hallittu varallisuuskokonaisuus".[2] Vastaavaa instituutiota ei ole lainkaan Suomen oikeusjärjestelmässä.

Trustin periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trustissa on teknisesti kolme osapuolta: sen perustaja (settlor eli asettaja), omaisuuden laillinen omistaja (trustee) ja omaisuuden asiallinen omistaja (beneficiary eli edunsaaja). Asettaja (settlor) siirtää omaisuuden valitsemalleen henkilölle (trustee), joka pitää omaisuutta hallussaan tästä järjestelystä etua saavan tahon (beneficiary) hyväksi.[3] Trust voidaan perustaa osapuolten välisellä sopimuksella, suullisella ilmoituksella, testamentilla taikka tuomioistuimen päätöksellä.

Trusteella on omaisuuden muodollinen (legaalinen) omistusoikeus, johon kuuluvat sekä hallinta että rajoitettu luovutus- ja luottokompetenssi. Edunsaajalla (beneficiary) on taas omaisuuden asiallinen omistusoikeus, johon kuuluvat asettajan määräämistä etuuksista nauttiminen, tietynlainen omistajansuoja sekä ns. oikeus jäljittää esine kolmannen käsiin (tracing), joka tarkoittaa sitä että edunsaajan intressi seuraa trust-omaisuutta huolimatta sen luovutuksesta kolmannelle. Edunsaajan equity-oikeuteen perustuva omistusoikeus pysyy omaisuuteen kytkettynä, vaikka omaisuuden common law -perusteinen haltija vaihtuu.[4]

Trustin tarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä:

  • Yksityisyys – esimerkiksi testamentin ehdot ovat julkisia, mutta trustin ehdot eivät ole.
  • Omaisuuden suojelu tuhlaamiselta – trust voi suojella edunsaajan (esim. jos perinnönsaaja on lapsi) omaisuutta häneltä itseltään.
  • Hyväntekeväisyys – joidenkin maiden lainsäädännön mukaan kaikki hyväntekeväisyysyhteisöt tulee perustaa trust-muotoisina.
  • Eläkesuunnitelma – joissakin maissa työnantaja perustaa trustin, jossa työntekijät ja heidän huollettavansa ovat edunsaajia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trust-järjestely otettiin käyttöön Englannissa 1100-1200-lukujen aikana. Se periytyi mahdollisesti ristiretkien kautta islamilaisesta lainsäädännöstä, jossa waqfit olivat trustin tavoin toimivia hyväntekeväisyyttä varten perustettuja säätiöitä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkola, s. 184–185.
  2. Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 3. artiklan 1. kohdan c-alakohta "henkilö". (SopS 2/1991)
  3. Mikkola, s. 186.
  4. Mikkola, s. 187–188.
  5. Peter C. Hennigan: ”Introduction”, The birth of a legal institution: the formation of the waqf in third-century. Brill, 2004. ISBN 9004130292.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkola, Tuulikki: Trust: Oikeusvertaileva tutkimus. Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]