Timo Jutila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Timo Jutila
Henkilötiedot
Syntynyt 24. joulukuuta 1963 (ikä 50) [1]
Tampere, Suomi
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka Puolustaja
Maila vasen
Lempinimi Juti
Pelaajaura
Pääsarjaura 1980–1999
Seurat Tappara (SM-liiga)
Buffalo Sabres (NHL)
Rochester Americans (AHL)
Luleå HF (Elitserien)
NHL-varaus 68. (4. kierros), 1982
Buffalo Sabres
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ruotsi 1995 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Italia 1994 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Tšekkoslovakia 1992 jääkiekko

Timo Juhani ”Juti” Jutila (s. 24. joulukuuta 1963 Tampere) on suomalainen yrittäjä, Suomen jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtaja ja entinen jääkiekkoilija. Pelaajana hän loi pitkän ja menestyksekkään uran, jonka huippu oli vuoden 1995 MM-kisat, jolloin Suomi voitti maailmanmestaruuden ja Jutila oli joukkueen kapteeni. Jutilaa on pidetty yhtenä kasvattajaseuransa Tampereen Tapparan tunnetuimmista pelaajista.[2] Hänen pelipaikkansa oli puolustaja. Jutila on ensimmäinen suomalainen, joka on saavuttanut kaksi jääkiekon MM-kultaa aikuisten tasolla, jos johtotehtävät lasketaan mukaan: toisen kultansa hän sai vuoden 2011 Slovakian MM-kisoissa joukkueenjohtajana.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Jutila varttui Tesoman kaupunginosassa Tampereella. Hän pelasi ensimmäisen kunnon ottelunsa SM-liigassa vain 16-vuotiaana puolustajaparinaan Pekka Marjamäki, joka oli hänen esikuvansa.[2] Jutila edusti Tapparaa vuosina 19801984, 19851988, 19921996 ja 19971999. Pohjois-Amerikassa hän pelasi kaudella 19841985 sekä NHL-liigajoukkue Buffalo Sabresissa että AHL-liigajoukkue Rochester Americansissa. Lisäksi hän on pelannut Ruotsissa Luleå HF:ssä 19881991 ja Sveitsissä SC Bernissä 1996–1997.

Suomen Leijonissa Jutila pelasi vuodesta 1981 alkaen, ja hän oli myös maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni. Jutila osallistui kahdeksan kertaa MM-kisoihin, kolmiin olympialaisiin ja kahteen Kanada-cupiin, ja hän voitti maailmanmestaruuden vuonna 1995. Jutila on silti itse arvioinut, että hänen aikanaan Suomen joukkue pelasi parasta peliään keväällä 1994, jolloin se kärsi lopulta tappion Kanadalle ensin Lillehammerin olympiakisojen välierissä ja myöhemmin Milanon MM-kisojen loppuottelussa.[3] Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Jutilan Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 132, ja Tappara on jäädyttänyt Jutilan pelinumeron 7.

Jutila lopetti urheilijauransa 1999. Jälkikäteen hän on pitänyt onnekkaana sitä, että pääsi nopeasti kiekkokommentaattoriksi MTV3:n Hockey Night -ohjelmaan. Se auttoi häntä sopeutumaan uran jälkeiseen elämään eikä hän kokenut entisille huippu-urheilijoille yleistä tyhjyyden tunnetta.[2] Leijonien johtoryhmään Jutila tuli Heikki Riihirannan tilalle keväällä 2003, ja hän jatkaa tehtävässään vuoden 2012 Suomen MM-kisoihin asti.[2]

Timo Jutilan värikäs tamperelainen puheenparsi on poikinut vuonna 2002 julkaistun hakuteoksen "Juti-suomi hokisanakirja". Hänen tunnetuin terminsä lienee maalin yläkulmaa tarkoittava ylämummo, joka 2000-luvun vaihteessa on levinnyt kiekkoharrastajien käyttöön ympäri Suomea. Suomessa 2011 kesällä youtubeen ilmestynyt "juti rillaa" sai ennätysmäiset katsojamäärät.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Jutilalla ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Tarja Jutilalla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tytärtä. Lapset asuvat äitinsä kanssa Tampereella. Vuonna 2009 Jutila solmi toisen avioliittonsa ja asui vaimonsa Marian kanssa Vantaalla. Vuoden 2013 puolessa välissä Maria haki eroa ja liitto päättyi viikkoja myöhemmin . [4] Jutilan veli Markku Jutila on myös entinen jääkiekkoilija.

Timo Jutila on osallistunut politiikkaan Kansallisen Kokoomuksen riveissä.[3]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiapronssi 1994
  • Maailmanmestaruus 1995
  • MM-hopeaa 1992 ja 1994
  • Kanada Cup -pronssi, 1991
  • 5 Suomen mestaruutta ja 1 hopea
  • SM-liigan All Stars -puolustaja 1987, 1988, 1993, 1994
  • SM-liigan paras puolustaja 1988
  • NLA mestaruus sveitsissä 96/97
  • Lynces academicin jääkiekkoilijapatsas 1987, 1994
  • MM-kisojen All Stars -puolustaja 1992, 1994, 1995

Joukkueenjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruus 2011

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Team Roster – Finland (pdf) IIHF.com. 3.5.2012. IIHF. Viitattu 7.5.2012. (englanniksi)
  2. a b c d Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38.
  3. a b Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 39.
  4. Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38, 39.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.