JYP
Wikipedia
| JYP | |
|
|
|
| Perustettu | 1977 1977 JYP 1999 JYP Jyväskylä Oy |
| Aikaisemmat nimet | JyP HT 1977–1997[1] |
|---|---|
| Kotiareena | Synergia-areena |
| Kapasiteetti | 4 180 |
| Kotikaupunki | |
| Värit | |
| Media | Radio Jyväskylä ja Keskisuomalainen |
| Omistaja(t) | Jukka Seppänen yhtiöineen: 62 % Anssi Lyytinen yhtiöineen: 15 % Kari Rito yhtiöineen 15 % Jarmo Paalanen yhtiöineen: 8 %[2] |
| Toimitusjohtaja | |
| Puheenjohtaja | |
| Päävalmentaja | |
| Kapteeni | |
| Yhteistyöseurat | D Team |
| Kultaa | 1 (2009) |
| Hopeaa | 2 (1989, 1992) |
| Pronssia | 1 (1993) |
JYP (aik. JyP ja JyP HT) on vuonna 1977 perustettu jyväskyläläinen Jääkiekon SM-liigaa pelaava jääkiekkojoukkue. JYPin omistaa vuonna 1999 perustettu JYP Jyväskylä Oy. Seuran kotihalli on Jyväskylän jäähalli, joka paremmin tunnetaan nimellä Hippos. Vuonna 2008 halliin tehdyn remontin myötä nimi muuttui virallisesti Synergia-areenaksi. Rakennustöiden jälkeen hallin yleisökapasiteetti putosi 4180:een. Aiemmin halliin oli mahtunut 4500 katsojaa. JYP on jääkiekon hallitseva Suomen mestari voitettuaan ensimmäisen mestaruutensa kaudella 2008–09.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
[muokkaa] Nimen historia
Vuonna 1923 perustettiin urheiluseura nimeltään Jyväskylän Palloilijat eli JyP, mistä on lähtöisin myös seuran nykyinen nimi. JyP:n lajeina olivat tuolloin jalkapallo, pesäpallo ja jääpallo. Myöhemmin lajiksi tuli myös koripallo. Jääkiekko tuli seuran lajivalikoimaan vuonna 1947. Vuonna 1977 Jyväskylän Palloilijoiden jalkapallo- ja jääkiekkojaostot kuitenkin erkanivat toisistaan. Tuolloin syntyi JyP HT (HT tulee sanoista Hockey Team) ja jalkapallon puolella JyP-77 eli nykyinen JJK. Vuodesta 1997 lähtien seuran nimi on kirjoitettu kokonaan isolla eli JYP. Tuolloin myös pääte HT putosi pois seuran nimestä. Joukkueesta käytetään yleisesti nimitystä "Jyppi".
[muokkaa] Ensimmäiset liigakaudet
Nykyinen JYP, silloinen JyP HT nousi jääkiekon 1-divisioonasta SM-liigaan syksyksi 1985. Ensimmäisellä kaudellaan pääsarjatasolla JyP HT taisteli kauden loppuun asti pudotuspelipaikasta jääden kuitenkin lopulta viidennelle sijalle ja näin pudotuspelien ulkopuolelle. Seuraavalla kaudella jyväskyläläisten odotettiinkin pääsevän mukaan play-off-otteluihin, mutta tuloksena oli 7. sija ja joukkue jäi ulos mitalipeleistä. Jyväskyläläisten valmentajana toimi tuolloin Erkka Westerlund, joka aloitti kaudella 1987–88 jo kolmannen kautensa JyP HT:n käskijänä, kunnes joutui erotetuksi odotuksiin nähden vaisun alkukauden johdosta. Loppukauden 1987–88 hänen tilallaan valmensi Antero Lehtonen, mutta joukkue ei valmentajavaihdoksesta huolimatta yltänyt pudotuspeleihin.
[muokkaa] Kiekkohurmoksen aika
Kaudeksi 1988–89 jyväskyläläisten käskynhaltijaksi palkattiin Hannu Aravirta. Tulosta tuli jo miehen ensimmäisellä kaudella: Sensaatiomaisesti keväällä 1989 Keski-Suomessa juhlittiin hopeaa. Aravirta jatkoi joukkueen peräsimessä kevääseen 1993 asti, jolloin Jyväskylässä juhlittiin pronssimitaleita. Hopeaa tuli myös vuonna 1992 ja pronssiotteluun jyväskyläläiset ylsivät myös kaudella 1990–91, häviten kuitenkin pronssiottelussa HPK:lle.
1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku oli Jyväskylässä todellista kulta-aikaa: kaupunki oli noussut valtakunnan jääkiekkoeliittiin. Jyväskylässä puhuttiin "JYP-hurmoksesta". JyP HT saavutti tuona aikana kolme SM-mitalia ja voitti runkosarjan keväällä 1992.
[muokkaa] Taistelu isompia seuroja vastaan
Aravirran viimeisen kauden jälkeen ei mitaliotteluita nähty Jyväskylässä 16 vuoteen. Keväällä 1994 ja 1995 JyPin pelit päättyivät puolivälieriin ja tuloksena oli 5. sija. Kausi 1995–96 oli sen ajan JyPiltä pohjanoteeraus. JyP HT taisteli kauden alkuvaiheissa vain liigan viimeisistä tiloista, joten JyPiä uhkasi jopa liigakarsijan paikka, kun tuohon aikaan liigan heikoin joukkue pelasi pääsarjapaikasta 1-divisioonan parasta joukkuetta vastaan. Kari Savolainen sai antaa vastuuvalmentajan paikan kevään ajaksi Hannu Jortikalle, joka saikin joukkueeseen uutta puhtia ja Jyp nousi taistelemaan pudotuspelipaikasta jääden kuitenkin 10. sijalle välttäen näin karsinnat. Tuo kausi oli kuitenkin vain alkusoittoa Jypin alamäelle. Vaikka seuraavalla kaudella Jyväskylässä pelattiinkin pudotuspelejä Pekka Tapanin johdolla, oli jyväskyläläisten tyydyttävä siihen, että isommilla palkkabudjeteilla pyörivät joukkueet ajavat pienempien edelle. Keväällä 1998 JYP jäi jälleen pudotuspelien ulkopuolelle eikä seuraava kausikaan alkanut mairittelevasti: Tapani sai lähteä ja hänen tilalleen palkattiin Mika Saarinen. Keväällä 1999 Jyväskylässä pelattiin taas pudotuspelejä, mutta seuraavina keväinä JYPin oli tyydyttävä heikompiin sijoituksiin.
Keskikokoisen liigapaikkakunnan Jyväskylän joukkueen ansiolistaan kuuluu kuitenkin se, että se ei ole kahden vuosikymmenen aikana joutunut kertaakaan karsimaan sarjapaikastaan. Matti Alatalon kaudella (2002–07) jyväskyläläiset pelasivat resursseihinsa nähden hyviä kausia: vuosi toisensa jälkeen Jypiä veikkailtiin sarjan häntäpäähän, mutta joka syksy he taistelivat pudotuspelipaikoista. Keväällä 2003 Jyp pääsi runkosarjan 6. sijallaan suoraan pudotuspeleihin, mutta kevääseen 2008 saakka Jyp pelasi sijoille 7–10 päätyvien välisissä pudotuspeleissä, joista kaksi parasta pääsee varsinaisiin play off-otteluihin (pilkkanimeltään "säälipleijarit"). Seuran budjetti oli monena vuonna sarjan pienimpiä, mutta Alatalon aikakaudella Jyp pelasi pudotuspeleissä joka vuosi lukuun ottamatta kevättä 2007.
Jypin tavaramerkkinä on 2000-luvulla ollut myös vahva kotimaisuusaste: Kausi 2006–07 mentiin puhtaasti kotimaisin voimin Mike Wirllin lähdön jälkeen.
[muokkaa] Valmentajat
JYP on hyödyntänyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellistä osaamista toiminnassaan: yliopiston liikuntatieteelliseltä linjalta Jyväskylästä on tullut useita valmentajia, jotka myöhemmin ovat päässeet näyttämään kyntensä isommilla areenoilla, jopa maajoukkueessa asti. Monet yliopistoa Jyväskylässä käyneet ovat valmentaneet urallaan jyväskyläläisiä. Tunnetuimpia Jyväskylässä valmennusoppinsa saaneita ovat Erkka Westerlund, Sakari Pietilä, Mika Toivola, Hannu Aravirta, Mika Saarinen, Matti Alatalo, Jukka Rautakorpi, Risto Dufva sekä Raimo Summanen joka sai suuriman osan opistaan Seppo Rantaselta.
[muokkaa] Pelaajia
Jyp on onnistunut hankkimaan useita hyviä ulkomaalaisvahvistuksia joukkueeseensa. Tunnetuimpia ulkomaanapuja ovat olleet mm. Leo Gudas, Thomas Sjögren, Michael Nylander, Petr Ton, Eric Perrin ja Tomas Chlubna. Jyp ei ole pienenä joukkueena pystynyt kilpailemaan isompia seuroja vastaan tarjouksissa, joten monet huippupelaajat ovatkin siirtyneet Jypistä lyhyen ajan kuluttua parempaa palkkaa maksaviin joukkueisiin. Tällaisia pelaajia ovat olleet mm. Juha Riihijärvi, Joni Lius, Jyri Marttinen, Jussi Tarvainen, Jaroslav Bednar sekä Jesse Niinimäki. Tavallaan listaan voitaisiin lisätä myös Ari-Pekka Siekkinen joka Ruotsista palattuaan valitsikin Jypin sijasta Espoon Bluesin. Jarkko Immonen on tässä suhteessa poikkeus; Jyp maksoi hänelle todella kovaa palkkaa saadakseen miehen pidettyä Jyväskylässä. Myös 90-luvun Jyp-ikoni Jari Lindroos olisi varmastit kelvannut muihinkin joukkueisiin, mutta pelasi kuitenkin uransa parhaat vuodet Jyväskylässä.
Jypin etuna on usein ollut se, että isommissa joukkueissa pimentoon jääneet pelaajat ovat lyöneet itsensä läpi pelatessaan Jyväskylässä. Tuorein esimerkki tällaisesta pelaajasta on Tapparassa vuosia pelannut Ville Mäntymaa.
Ari-Pekka Siekkisen lopettua maalivahdinuransa ja tultua Jypin maalivahtivalmentajaksi on Jyväskylä alkanut tuottaa laadukkaita maalivahteja. Jyväskylästä ovat vauhtia hakeneet mm. Mika Lehto, Tero Leinonen, Ari Ahonen, Aleksis Ahlqvist, Tommi Nikkilä ja Tommi Satosaari.
Nykyään JYP on panostanut pelaajabudjetteihin valtavasti. Se huomattiin jo kaudella 2007.
[muokkaa] Jypistä NHL:ään varatut pelaajat
[muokkaa] Tunnettuja pelaajia
[muokkaa] Jäädytetyt numerot
- #10 Pertti Rastela
- #19 Pentti Mikkilä
- #30 Risto Kurkinen
[muokkaa] Nykypäivä
[muokkaa] Uusi alku
Matti Alatalon ajan Jyväskylässä oli "Missio 2007", jonka tavoitteena oli nostaa JYP pelaamaan tosissaan mitaleista. Projekti ei kuitenkaan tuottanut tulosta toivotulla tavalla, joten kaupungissa päätettiin "puhaltaa yhteen hiileen" ja aloittaa uusi nousu yritysmaailman tuella. Useat Keski-Suomen yritysmaailman edustajat tulivat tukemaan JYPin toimintaa. Tämä mahdollisti isomman pelaajabudjetin ja aivan uudenlaisen panostuksen joukkueen kokoonpanoon. Joukkueeseen saatiin hankittua nimimiehiä SM-liigan lisäksi Pohjois-Amerikasta, josta tulivat NHL-liigaan pääsyä myös yrittänyt Tuomas Pihlman sekä yhdysvaltalaiset Helmisen veljekset (Dwight Helminen ja Lars Helminen). Isoimmat satsaukset kohdistuivat Jarkko Immosen hankintaan. Syksyn 2007 aikana alkoi käydä selväksi että mies ei jatka NHL:ssä, vaan on palaamassa Eurooppaan, jolloin yritysmaailman edustajat päättivät ryhtyä toimeen miehen saamiseksi joukkueeseen. Immosen rahakas sopimus nosti joukkueen budjettia entisestään, mutta lisäsi kiinnostusta joukkuetta kohtaan sekä paransi entisestäänkin kovaa hyökkäyskalustoa. Valtavat satsaukset toivat jyväskyläläisille toivottua valtakunnallista medianäkyvyyttä ja uskoa pienen paikkakunnan mahdollisuuksiin pärjätä kaupallistuneessa SM-liigassa.
JYPin joukkueen johdolla ja heidän tukijoillaan oli tavoitteena nostaa Jyp takaisin valtakunnan eliittiin, palauttaa JYP-hurmos ja taistella jatkossa paremmista sijoituksista. Myös Hippoksen jäähalliremontti aloitettiin.
JYPin kausi 2007–08 meni vahvasti: se saalisti 56 ottelussa 101 pistettä ja sijoittui viidenneksi runkosarjassa saaden suoran pudotuspelipaikan. JYP jäi neljännestä tilasta ja kotiedusta vain kolme pistettä (kotietu pudotuspeleissä tarkoittaa sitä, että saa aloittaa play off-ottelut kotikentällään; runkosarjan 4 parasta saavat kyseisen edun). JYP kohtasi puolivälierissä Tapparan, mutta jyväskyläläisten kohtalona oli karsiutua välieristä häviten ottelusarjan voitoin 2-4. Joukkue taisteli kummatkin voittonsa kotikentällä, mutta Hakametsässä Tappara oli aina vahvempi. Viimeisessä ottelussa JYP ei enää kyennyt vastaamaan Tapparan haasteeseen vaan hävisi Hippoksella selvästi numeroin 2-6.
Kaudelle 2008–2009 joukkueeseen on panostettu halliremontin myötä entistä enemmän. Nimekkäiden kotimaisten pelaajien kanssa tehdyt sopimukset luovat kuvaa seuran valoisasta tulevaisuudesta. Nimensä sopimuspaperiin ovat uusina pelaajina kirjoittaneet jo Jani Tuppurainen, Jouni Virpiö, Mikko Hakkarainen, Kalle Koskinen, Jyrki Välivaara, Jarno Lippojoki sekä Olli Malmivaara. Myös seuran A-junioreista nostetut Antti Jaatinen, Pekka Jormakka ja Harri Pesonen solmivat sopimukset joukkueen kanssa.
JYP varmisti kauden 2008–09 runkosarjan voiton sekä paikan seuraavan kauden mestarien liigaan toiseksi viimeisellä kierroksella 3. maaliskuuta voitettuaan Ilveksen Tampereella 2-7. Edellisen kerran seura voitti runkosarjan 17 vuotta aiemmin vuonna 1992. JYP oli lopulta 17 vuoden tauon jälkeen finaalissa Oulun Kärppiä vastaan. JYP voitti Kärpät otteluvoitoin 4-0 ja saavutti ensimmäisen mestaruutensa. JYP oli ensimmäinen joukkue, joka voitti paras seitsemästä -järjestelmällä pelatun loppuottelusarjan häviämättä otteluakaan.
[muokkaa] Nykyinen joukkue
(Päivitetty: 5. heinäkuuta 2009)
[muokkaa] Valmentajat
- Päävalmentaja
Risto Dufva - Valmentaja
Jyrki Aho - Maalivahtivalmentaja ja joukkueenjohtaja
Ari-Pekka Siekkinen
[muokkaa] Lähteet
- ↑ JYPin historia jypliiga.fi. JYP. Viitattu 12.4.2009.
- ↑ Kulmala, Ilkka: Välttävä vaan ei heikko Keskisuomalainen. 11.9.2007. Viitattu 4.4.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Joukkueen kotisivut
- Hurrikaani.net - JYPin epävirallinen fanisivusto
- JYPin historia JyPHT:n junioreiden sivustolla
|
1928: Viipurin Reipas | 1929: HJK | 1930: ei pelattu | 1931: TaPa | 1932: HJK | 1933: HSK | 1934: HSK | 1935: HJK | 1936: Ilves | 1937: Ilves | 1938: Ilves | 1939: KIF | 1940: ei pelattu | 1941: KIF | 1942: ei pelattu | 1943: KIF | 1944: ei pelattu | 1945: Ilves | 1946: Ilves | 1947: Ilves | 1948: Tarmo | 1949: Tarmo | 1950: Ilves | 1951: Ilves | 1952: Ilves | 1953: TBK | 1954: TBK | 1955: TBK | 1956: TPS | 1957: Ilves | 1958: Ilves | 1959: Tappara | 1960: Ilves | 1961: Tappara | 1962: Ilves | 1963: Lukko | 1964: Tappara | 1965: Karhut | 1966: Ilves | 1967: RU-38 | 1968: Koo-Vee | 1969: HIFK | 1970: HIFK | 1971: Ässät | 1972: Ilves | 1973: Jokerit | 1974: HIFK | 1975: Tappara | 1976: TPS | 1977: Tappara | 1978: Ässät | 1979: Tappara | 1980: HIFK | 1981: Kärpät | 1982: Tappara | 1983: HIFK | 1984: Tappara | 1985: Ilves | 1986: Tappara | 1987: Tappara | 1988: Tappara | 1989: TPS | 1990: TPS | 1991: TPS | 1992: Jokerit | 1993: TPS | 1994: Jokerit | 1995: TPS | 1996: Jokerit | 1997: Jokerit | 1998: HIFK | 1999: TPS | 2000: TPS | 2001: TPS | 2002: Jokerit | 2003: Tappara | 2004: Kärpät | 2005: Kärpät | 2006: HPK | 2007: Kärpät | 2008: Kärpät | 2009: JYP |

