Hannu Aravirta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hannu Aravirta
Aravirta Hannu Pelicans 2008.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 26. maaliskuuta 1953 (ikä 61)
Savonlinna
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka hyökkääjä
Maila vasen
Lempinimi Ara
Seura
Seura Lahden Pelicans
Sarja SM-liiga
Tehtävä päävalmentaja
Pelaajaura
Pääsarjaura 1973–1983
Seurat Oulun Kärpät (SML), (I-div)
Turun Toverit (SML)
Savonlinnan Pallokerho (I-div)
Södertälje SK (Allsvenskan)
Kiruna AIF (Allsvenskan)
Valmennusura
Vuodet 1983–
Seurat Oulun Kärpät (apuv. 1983–1985)
Oulun Kärpät A-jun. (1985–1987)
Oulun Kärpät (apuv. 1987–1988)
JyP HT (1988–1993)
Jokerit (1993–1996)
Suomen maajoukkue (apuv. 1992–1998)
Suomen maajoukkue (1998–2003)
HIFK (2003–2005)
Pelicans (2006–2009)
Jokerit (2009)
Modo (2010)
Oulun Kärpät (2010–2013)
Pelicans (2013–)

Hannu "Ara" Aravirta (s. 26. maaliskuuta 1953 Savonlinna) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkoilija. Hän on valmentanut viimeksi SM-liigaseura Lahden Pelicansia.[1] Pelaajaurallaan Aravirta pelasi hyökkääjänä, ja edusti aktiiviurallaan Turun Tovereita, Savonlinnan Pallokerhoa, Oulun Kärppiä, Södertälje SK:ta ja Kiruna AIF:ia. Urallaan Aravirta voitti yhden SM-pronssin.

Aravirta on toiminut valmentajaurallaan JYPin, Helsingin Jokereiden, Helsingin IFK:n, Oulun Kärppien ja Lahden Pelicansin päävalmentajana. Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana Aravirta on voittanut kolme MM-hopeaa, yhden MM-pronssin ja yhden olympiapronssin. Lisäksi hän on toiminut joukkueen kakkosvalmentajana voittaen yhden MM-kullan, yhden MM-hopean ja yhden olympiapronssin.

Aravirta on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 182. Aravirta on naimisissa Kaisu Aravirran kanssa, ja parilla on lapset Henna ja Jukka Aravirta, jotka ovat aikuisia.

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Aravirta oli pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän aloitti pelaamisen vasta 11-vuotiaana Savonlinnassa SaPKo:n juniorijoukkueissa. Aravirta siirtyi A-juniori-ikäisenä pelaamaan Turkuun TuTon riveihin yhdeksi kaudeksi. Hän pelasi 1-divisioonatasolla TuTossa 1973–1974 A-nuorten joukkueessa ja palasi takaisin Savonlinnaan kaudeksi 1974–1975 SaPKon pelatessa 1-divisoonassa. Seuraaville kausille Aravirta siirtyi Ouluun pelaamaan Kärpissä kaksi kautta 1-divisioonassa, kunnes kaudelle 1977–1978 Kärpät nousi SM-liigaan. Yhden pääsarjatasolla vietetyn kauden jälkeen Aravirta siirtyi pelaamaan Ruotsiin kolmeksi seuraavaksi kaudeksi: Södertäljessä 1978–1980 ja Kirunassa 1980–1981.

Viimeiset vuotensa pelaajaurallaan Aravirta pelasi Kärpissä pelaten kaksi täyttä kautta. Aravirta päätti uransa kauden 1983–1984 aikana, jolloin hän toimi Pentti Matikaisen valmentamassa joukkueessa pelaavana kakkosvalmentajana. Matikainen oli houkuttelemassa Aravirtaa siirtymään valmentajan tehtäviin.

Hannu Aravirta pelasi SM-liigatasolla 93 ottelua tehden niissä pisteet 27+21=48. Divisioonatasolla mies pelasi yli piste per ottelu -keskiarvolla tehden 126 ottelussa tehot 78+73=151.

Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-liigan joukkueista Aravirta on valmentanut JyP HT:tä (1988–1993), Jokereita (1993–1996, 2009), HIFK:ta (2003–2005), Pelicansia (2006–2009, 2013–) sekä Oulun Kärppiä (apuvalmentajana 1983–1985 ja 1987–1988, päävalmentajana 2010–2013). Hän on voittanut SM-liigassa valmentajana kaksi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi valmentajaksi vuonna 1989. Viimeisimmästä tehtävästään Jokereiden päävalmentajana hän sai potkut keskiviikkona 25. marraskuuta 2009. Jokerit oli tuolloin SM-liigassa viimeisenä. Tammikuussa 2010 Aravirta nimitettiin Elitserien-seura Modon päävalmentajaksi.[2]

Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmennusportaassa Aravirta aloitti vuonna 1992, kun hänestä tuli Leijonien kakkosvalmentaja. Kakkosvalmentajana hän voitti maailmanmestaruuden, MM-hopean ja olympiapronssin. Maajoukkueen päävalmentajaksi Aravirta siirtyi vuonna 1998. Päävalmentajan paikalla hän luotsasi Leijonat kolme kertaa MM-hopealle, kerran MM-pronssille ja kerran olympiapronssille. Aravirta lopetti tehtävässä vuonna 2003. Aravirta valmensi Suomen jääkiekkomaajoukkuetta 194 ottelussa, mikä on suurin ottelumäärä Suomen valmentajana. Vuosiksi 2004–2006 hän teki paluun maajoukkuevalmennukseen, kun hän astui Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen peräsimeen. Pikkuleijonien kanssa Aravirta voitti kaksi MM-pronssia.

Saavutukset sarjavalmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset maajoukkuevalmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Aravirta on Pelicansin uusi päävalmentaja sm-liiga.fi. 26.3.2013. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 15.6.2013.
  2. Ska rädda Modo från miljonfiasko

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Hannu Aravirta -sitaatteja.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tyni, Kari: Hannu Aravirta - Leijonan osa. Kurri Productions, 2003. ISBN 951-98557-6-9.


Edeltäjä:
Alpo Suhonen
Glen Hanlon
Jokereiden päävalmentaja
1993–1996
2009
Seuraaja:
Curt Lundmark
Hannu Jortikka
Edeltäjä:
Curt Lindström
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja
1998–2003
Seuraaja:
Raimo Summanen
Edeltäjä:
Mikko Haapakoski
Kärppien päävalmentaja
2010–2013
Seuraaja:
Lauri Marjamäki
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.