Detroit Red Wings

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Detroit Red Wings
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Perustettu 1926
Historia Detroit Cougars
19261930
Detroit Falcons
19301932
Detroit Red Wings
1932-
Kotiareena Joe Louis Arena
Kaupunki Yhdysvaltain lippu Detroit, Michigan
Värit          
Omistaja(t) Yhdysvaltain lippu Mike Ilitch
Toimitusjohtaja Kanadan lippuYhdysvaltain lippu Ken Holland
Päävalmentaja Kanadan lippu Mike Babcock
Kapteeni Ruotsin lippu Henrik Zetterberg
Yhteistyöseurat Grand Rapids Griffins (AHL)
Toledo Walleye (ECHL)
Stanley Cupit 11 (1936, 1937, 1943, 1950, 1952, 1954, 1955, 1997, 1998, 2002, 2008)
Konferenssin mestaruudet 5 (1994–95, 1996–97, 1997–98, 2001–02, 2007–08)
Divisioonan mestaruudet 18 (1933–34, 1935–36, 1936–37, 1987–88, 1988–89, 1991–92, 1993–94, 1994–95, 1995–96, 1998–99, 2000–01, 2001–02, 2002–03, 2003–04, 2005–06, 2006–07, 2007–08, 2008–09)

Detroit Red Wings on Detroitista, Michiganin osavaltiosta kotoisin oleva yhdysvaltalainen jääkiekkoseura, joka pelaa National Hockey Leaguessa. Seura perustettiin vuonna 1926, ja se on historiansa aikana tunnettu myös nimillä Detroit Cougars (1926–1930) ja Detroit Falcons (1930–1932). Se kuuluu Boston Bruinsin, Chicago Blackhawksin, Montreal Canadiensin, New York Rangersin ja Toronto Maple Leafsin ohella niin sanottuun Original Six -ryhmään eli joukkueisiin, jotka olivat mukana jo ennen liigan laajenemista vuonna 1967. Se pitää hallussaan pisintä kotivoittoputkea, jonka pituus on 23 voittoa.

Seuran värit ovat punainen ja valkoinen, ja se pelaa kotiottelunsa 20 066 -paikkaisella Joe Louis Arenalla. Nykyinen päävalmentaja on Mike Babcock. Seuran kapteenina vuodesta 1986 asti toiminut Steve Yzerman päätti uransa 3. heinäkuuta 2006.

Detroit Red Wings on mestaruuksissa mitattuna liigan kolmanneksi menestyksekkäin seura: se on voittanut mestaruuden yhteensä yksitoista kertaa vuosina 1936, 1937, 1943, 1950, 1952, 1954, 1955, 1997, 1998, 2002 ja 2008. Seuran tunnetuin pelaaja kautta aikain on eittämättä Gordie Howe, jonka ammattilaiskiekkoura on kestoltaan ja tilastojen valossa NHL:n näyttävimpiä.

Kaudella 2008–2009 joukkue varmisti toisen kerran peräkkäin paikkansa finaalissa, mutta hävisi viimeisessä finaaliottelussa Pittsburgh Penguinsille. Joukkue on myös hyvin suosittu median keskuudessa ja Detroitin kaupunki on saanut joukkueen menestyksen myötä lempinimen "Hockeytown", ja sama teksti lukee Joe Louis Arenan aloitusympyrässä.

Red Wingsillä on farmisopimus AHL-seura Grand Rapids Griffinsin ja ECHL-seura Toledo Walleyen kanssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Detroit perustettiin 1926 ja se liittyi samana vuonna liigaan. Koska silloin Detroitissa ei vielä ollut hallia, seura pelasi ensimmäisen kautensa Windsorissa. Seuraavalla kaudella joukkue siirtyi Detroitin Detroit Olympia -halliin. Joukkue selvisi ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin 1929, mutta seura kaatui Toronto Maple Leafsia vastaan käydyssä sarjassa ja vuonna 1930 seuran nimi vaihtui Falconsiksi. Vuonna 1932, monen epäonnistuneen kauden jälkeen, uusi omistaja James E. Norris nimesi joukkueen Red Wingsiksi. Joukkue pääsikin finaaliin asti 1934, mutta Chicago voitti finaalisarjan neljässä pelissä. Detroit voitti historiansa ensimmäisen mestaruuden 1936, kun se voitti Toronton neljässä pelissä. Heti seuraavalla kaudella joukkue juhli taas mestaruutta.

Joukkue menestyi tuplamestaruuden jälkeen hyvin ja esiintyi useasti pudotuspeleissä.

Mestaruudet ja pimentyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Detroit voitti 1950 jälleen mestaruuden, kun Pete Babando teki voittomaalin seitsemännessä pelissä toisessa jatkoaikaerässä New York Rangersia vastaan. Kaudella 1951-52 joukkue tippui Montrealia vastaan konferenssinfinaalissa. Ensi kaudella joukkue voitti viidennen Cupinsa ja joukkueen avainhahmoina toimivat Gordie Howe, Ted Lindsay sekä tulokasmaalivahti Terry Sawchuk. Seuraavan kauden pudotuspeleistä putoamisen jälkeen Detroit voitti vielä kaksi kertaa Montrealin finaaleissa. Joukkue menestyi hyvin ja pääsi monina vuosina pudotuspeleihin. Kauden 1966-1967 jälkeen alkoi joukkueen huono menestys, joka jatkui aina 1980-luvulle saakka.

Yzermanista Lidströmiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Detroit varasi vuonna 1983 Steve Yzermanin, josta tuli seuran johtohahmo. Seura kuului pitkään 80-luvulla mestarisuosikkeihin, mutta joukkue joutui harmistumaan aina pudotuspeleissä. Lopulta 1997 odotettu mestaruus tuli, kun Detroit voitti Philadelphia Flyersin suoraan neljässä pelissä. Heti seuraavalla kaudella joukkue juhli jälleen mestaruutta, ja takavuosien pimento vaihtui viimein menestykseen. Tämän jälkeen Detroit teki sopimuksia monen supertähden kanssa varmistaakseen paikkansa huipulla myös tulevaisuudessa. Seura varasi vahvuuksiinsa muun muassa Nicklas Lidströmin, josta tuli Red Wingsin johtava kapteeni ja ykköspuolustaja.

Seuran menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Detroitin luottohyökkääjä Pavel Datsyuk juhlimassa Stanley Cupia. Organisaatiossa on saatu juhlia Stanley Cupin voittoa kaiken kaikkiaan yksitoista kertaa.
Detroit Red Wings; kuusinkertainen Presidents' Trophyn voittaja.

Detroit on menestynyt tasaisesti viimeiset 15 vuotta. Joukkue on voittanut 4 mestaruutta ja esiintynyt monesti pudotuspeleissä. Seura on päässyt viimeisen 22 kauden aikana jokaisella kaudella pudotuspeleihin ja on tällä tavalla menestynein seura. Detroit menestyi hyvin myös kaudella 2011-2012 ja sitä pidettiin yhtenä mestarisuosikeista mutta niin ei käynyt Los Angeles Kingsin viedessä Stanley Cupin. Detroit on voittanut kuudesti NHL:n runkosarjassa eniten pisteitä saavuttaneelle seuralle myönettävän Presidents' Trophyn; useammin kuin mikään muu joukkue.

Kaiken kaikkiaan Detroitilla on yksitoista Stanley Cup -voittoa, ja näin ollen se on mestaruuksissa mitattuna liigan kolmanneksi menestyksekkäin seura heti Toronto Maple Leafsin ja Montreal Canadiensin jälkeen.

Fanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain 43. presidentti George W. Bush ja Steve Yzerman poseeraavat Stanley Cupin ja Bushin nimellä varustetun Detroit Red Wings -pelipaidan kanssa.

Detroitin faneilla on pudotuspelien aikaan tapana heittää mustekala jäälle tuomaan onnea. Traditio alkoi 1952.lähde?

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 29. heinäkuuta 2014)[1][2]

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
35 Yhdysvaltain lippu Jimmy Howard L 2019 Ogdensburg, New York Yhdysvallat
50 Ruotsin lippu Jonas Gustavsson L 2015 Danderyd, Ruotsi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Kanadan lippu Brendan Smith L 2015 Mimico, Ontario, Kanada
4 Tšekin lippu Jakub Kindl L 2017 Šumperk, Tšekki, Tšekkoslovakia
23 Yhdysvaltain lippu Brian Lashoff L 2016 Albany, New York, Yhdysvallat
27 Kanadan lippu Kyle Quincey L 2016 Kitchener, Ontario, Kanada
52 Ruotsin lippu Jonathan Ericsson L 2020 Karlskrona, Ruotsi
55 Ruotsin lippu Niklas Kronwall A L 2019 Tukholma, Ruotsi
65 Yhdysvaltain lippu Dan DeKeyser L 2014 Macomb, Michigan, Yhdysvallat
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
8 Yhdysvaltain lippu Justin Abdelkader L KH / OLH 2016 Muskegon, Michigan, Yhdysvallat
11 Ruotsin lippu Daniel Alfredsson A R OLH 2014 Göteborg, Ruotsi
13 Venäjän lippu Pavel Datsjuk A L KH 2017 Sverdlovsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
14 Ruotsin lippu Gustav Nyquist L OLH 2015 Halmstad, Ruotsi
15 Kanadan lippu Riley Sheahan L KH 2014 St.Catharines, Ontario, Kanada
18 Ruotsin lippu Joakim Andersson L KH 2015 Munkedal, Ruotsi
20 Yhdysvaltain lippu Drew Miller L LH 2016 Dover, New Jersey, Yhdysvallat
21 Slovakian lippu Tomáš Tatar L LH 2017 Ilava, Slovakia, Tšekkoslovakia
26 Slovakian lippu Tomas Jurco L OLH 2015 Kosice, Slovakia
40 Ruotsin lippu Henrik Zetterberg C Loukkaantunut L KH / VLH 2021 Sundsvall, Ruotsi
41 Yhdysvaltain lippu Luke Glendening R OLH / KH 2017 Grand Rapids, Michigan, Yhdysvallat
43 Kanadan lippu Darren Helm L KH 2016 Winnipeg, Manitoba, Kanada
44 Kanadan lippu Todd Bertuzzi L LH 2014 Sudbury, Ontario, Kanada
71 Kanadan lippu Dan Cleary L LH 2015 Carbonear, Newfoundland ja Labrador, Kanada
90 Kanadan lippu Stephen Weiss Loukkaantunut L KH 2018 Toronto, Ontario, Kanada
93 Ruotsin lippu Johan Franzén L VLH 2020 Vetlanda, Ruotsi
Yhdysvaltain lippu Andy Miele L KH 2014 Grosse Pointe Woods, Michigan, Yhdysvallat

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hockey Hall of Fame -pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steve Yzerman ja Nicklas Lidström (5), kaksi joukkueen monivuotista runkopelaajaa.

Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei tarvitse kuin katsoa Joe Louis Arenan katossa riippuvien menestyneiden pelaajien jäädytettyjä pelinumeroita ymmärtääkseen Detroitin menestyksen avaimet. Kuva otettu ennen Nicklas Lidströmin pelinumeron jäädyttämistä.

Pelinumero, pelaaja (jäädytysvuosi)

* Jäädytettiin samassa ottelussa.

Joukkueessa pelanneet suomalaiset[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Red Wings Roster DetroitRedWings.com. Detroit Red Wings. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
  2. Detroit Red Wings: Sopimuspelaajat jatkoaika.com. Jatkoaika. Viitattu 4. maaliskuuta 2010.
  3. Detroit Red Wings nhlfinns.com. Viitattu 6.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]