Porin Ässät
Wikipedia
- Ässät uudelleenohjaa tänne. Ässät on myös suomalainen yhtye.
| Porin Ässät | |
 |
|
|
|
|
 Porin Ässät kaudella 2008-2009 |
|
| Perustettu | 1967 |
| Aikaisemmat nimet | Porin Karhut (Rosenlewin Urheilijat -38) |
|---|---|
| Kotiareena | Porin jäähalli |
| Kapasiteetti | 6 472 |
| Kotikaupunki |  Pori, Suomi |
| Värit | |
| Media | Satakunnan kansa Radio Pori |
| Omistaja(t) | Porin Ässät ry |
| Toimitusjohtaja | Jukka Hirsimäki |
| Puheenjohtaja | Mikko Laine |
| Päävalmentaja | Karri Kivi (vt) |
| Kapteeni | Matti Kuparinen |
| Kultaa | 2 (1971, 1978) |
| Hopeaa | 4 (1979, 1980, 1984, 2006) |
| Pronssia | 2 (1976, 1995) |
Ässät on porilainen jääkiekkoseura, joka perustettiin vuonna 1967, kun Porin Karhut ja Rosenlewin Urheilijat -38 yhdistettiin yhdeksi seuraksi. Porin Ässien kotihalli on Isomäen jäähalli, joka on tunnettu tiiviistä tunnelmastaan ja vaikeana vieraspelipaikkana[1]. Ässillä on ollut toimintaa myös jalkapallossa, jota se pelasi muutaman kauden ajan SM-sarjassa perittyään RU-38:n jättämän paikan. Ässien lopetettua jalkapallotoimintansa lakkautettu Porin Palloilijat herätettiin henkiin jatkamaan jalkapalloa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Saavutukset
Ässät on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 1971 ja 1978, hopeaa 1979, 1980, 1984 ja 2006 sekä pronssia 1976 ja 1995. Porin Karhut voitti mestaruuden vuonna 1965 ja RU-38 vuonna 1967 juuri ennen seurojen yhdistymistä. Ässät on voittanut Suomen Cupin vuonna 1967 ja RU-38 1965. Kansainvälisissä peleissä sen paras saavutus on Euroopan Cupin pronssi vuonna 1979.
[muokkaa] Historia
Jääkiekon SM-sarjaan oli 1960-luvun alkupuolella noussut kaksi porilaista seuraa, Karhut ja RU-38. Molemmat seurat olivat menestyneet hyvin ja seurojen välillä käytiin kovaa kilpailua niin kentällä kuin pelaajamarkkinoillakin. Siksi seurojen yhdistyminen oli yllätys. Yhdistymisen syyt olivat Karhuilla lähinnä taloudelliset, lisäksi ei uskottu Porin kokoisen kaupungin elättävän kahta huippujoukkuetta. RU-38:n omistaja Rosenlew katsoi lisäksi, että jääkiekko ei tuonut yritykselle kyllin positiivista imagoa, pikemminkin päinvastoin.[2]
Porin Ässien synty julkistettiin kesäkuun lopulla 1967. Nimen seuralle keksi Vilho Santala, joka oli valittu Ässien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vesa Antikainen suunnitteli seuran patalogon.[3]
Ensimmäisellä kaudellaan SM-sarjassa Ässät sijoittui Rauli Virtasen valmennuksessa neljänneksi. Sen jälkeen valmentajaksi tuli Karhujen entinen valmentaja Lasse Heikkilä, joka toimi joukkueen valmentajana vuoteen 1974 asti, ja myöhemmin vuosina 1976-1981. Kaudella 1968-1969 Ässät oli jälleen neljäs ja seuraavalla kaudella kuudes. Kaudella 1970-1971 kaikki loksahti kohdalleen ja Ässät voitti Suomen mestaruuden. Mestaruuden jälkeiset kolme kautta Ässiltä sujui vaatimattomasti, säilyttäen kuitenkin SM-sarjapaikkansa.
SM-liigan alkuvuosina 1970-luvun loppupuoliskolla Ässät oli yksi liigan ehdottomista huippujoukkueista, jonka omista porilaiskasvateista (ainoa ulkopuolelta tullut oli Kari Makkonen 30 kilometrin päästä Harjavallasta) koottu joukkue herätti vastustajissa pelkoa sekä kotona että vieraissa. Sen jälkeen tahti on ollut huomattavasti rauhallisempaa, vain yksi mitali per vuosikymmen. 1980-luvun alkupuoliskolla joukkue oli vielä säännöllisesti mukana pudotuspeleissä, mutta vuosikymmenen loppua kohti alkoi alamäki päättyen lopulta putoamiseen silloiseen ykkösdivisioonaan kaudeksi 1989–1990.
Divisioonavisiitti jäi vain kauden mittaiseksi ja Ässien joukkue murskasi lähes kaikki mahdolliset ennätykset tuolla kaudella. Tuon kauden jälkeen Ässät palasi pudotuspelijoukkueeksi lähes koko 1990-luvuksi, mutta vuosituhannen vaihde ja 2000-luvun alku oli melkoista taaperrusta organisaation joka tasolla. Konkurssikaan ei ollut kaukana ja johtoportaan henkilöitä kuskattiin putkaan asti epäiltynä veronkierrosta, joskin syytteet sittemmin kaatuivat. [4][5]
Viime vuosina fanaattinen porilaisyleisö ehti joukkueen heikompien peliesitysten myötä jo rauhoittua, kunnes heräsi uudelleen kaudella 2005–2006 Ässien menestyksen myötä. Joukkue eteni 22 vuoden tauon jälkeen finaalisarjaan, jossa hävisi HPK:lle otteluvoitoin 3–1. Altavastaajana kauteen lähtenyt Porin Ässät pudotti puolivälierissä mitalisuosikki Tapparan otteluvoitoin 2–4 ja välierissä mestarisuosikin Oulun Kärpät otteluvoitoin 3–1. Yllättävän menestyksen siivittämä porilainen kiekkobuumi auttoi myös nostamaan joukkueen vuosikausia kestäneestä taloudellisesta ahdingosta.
Menestystä ei kuitenkaan onnistuttu jatkamaan, vaan Ässät ovat sijoittuneet kausilla 2006-2007 ja 2007-2008 SM-liigan häntäpäähän. Joukkue on epäonnistunut täysin menestyksensä hyödyntämisessä lukuun ottamatta joukkueen talouspuolta, joka on tehnyt suurin voitollista tai (vain) niukasti tappiollista tuosta. Valmentajaa on vaihdettu useampaan otteeseen ja useat kiekkomediat ovat tuominneet nykyisen valmentaja Alpo Suhosen vääränä valintana. [6]
Kauden 2008–2009 alkaessa Ässät ehdittiin jo tuomita varmaksi liigajumboksi. [7][8]. Kevätkaudella joukkue kuitenkin ponnisti hurjaan kiriin, joka siivitti joukkueen paitsi SM-liigan kuntopuntarin kärkisijoille, myös aivan pudotuspelikarsintojen tuntumaan. Rynnistys kuitenkin pysähtyi viime metreillä pääkilpailijoille kärsittyihin tappioihin. Playout-otteluissa Ässät pelasi kyseenalaisella motivaatiolla, ja hävisi ensimmäisen ottelusarjan Tapparaa vastaan suoraan voitoin 0-3. Lukkoa vastaan Ässät hävisi ottelusarjan voitoin 3-1 ja joutui karsimaan liigapaikastaan Vaasan Sportia vastaan. Liigakarsinta herätti valtalehdistönkin seuraamaan jälleen Ässien otteita – olivathan vastakkain tunnetusti suurisuiset valmentajat Alpo Suhonen ja Juhani Tamminen.
Pienen valonpilkahduksen tulevaisuudelle antavat Ässien A-nuorten loistavat otteet: kausi 2007-2008 päättyi hopeamitaleihin, ja kaudella 2008-2009 A-Ässät esiintyi valmentaja Karri Kiven johdolla jälleen mitalipeleissä, jääden kuitenkin neljänneksi.
[muokkaa] Pelaajat
[muokkaa] Nykyinen joukkue
(Päivitetty: 5. heinäkuuta 2009) Muokkaa kokoonpanoa
[muokkaa] Valmentajat
- Karri Kivi, vt. päävalmentaja
- Kari Lehtonen, maalivahtivalmentaja
- Pasi Kaukoranta, katsomovalmentaja
- Jussi Hirvonen, fysiikkavalmentaja
[muokkaa] Ässien jäädytetyt pelinumerot
- 2 – Antti Heikkilä
- 4 – Arto Javanainen
- 12 – Tapio Levo
- 13 – Veli-Pekka Ketola
- 89 – Jaroslav Otevřel (Otevřel on toivonut, ettei hänen numeroaan nostettaisi hallin kattoon)lähde?
[muokkaa] Porilaislähtöiset NHL-pelaajat
- Arto Javanainen
- Jesse Joensuu
- Veli-Pekka Ketola
- Tapio Levo
- Kari Makkonen
- Masi Marjamäki
- Pekka Rautakallio
- Christian Ruuttu
- Kari Takko
[muokkaa] Muita tunnettuja Ässissä pelanneita
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Juhani Tammisen Sport tarrasi momentumiinsa Porissa hs.fi. 17.4.2009. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 17.4.2009.
- ↑ Majasaari, Matti: Pitkä laukaus, s. 79-80. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0.
- ↑ Majasaari, Matti: Pitkä laukaus, s. 81. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0.
- ↑ Majasaari et. al: Patajätkät. , 2006. ISBN.
- ↑ Juhani Tamminen: Pelin jälkeen. , 2006. ISBN.
- ↑ Petteri Sihvonen: [www.urheilulehti.fi Sihvosen suora lähetys]
- ↑ Jääkiekkolehti: . kausijulkaisu 08-09, . Suomi
- ↑ IS Veikkaaja: . SM-liiga 08-09 kausijulkaisu, .
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ässien viralliset sivut
- Porin Ässät ry:n sivut (Ässien juniorit)
- Pataljoona, Porin Ässien kannattajat ry
- YLE Elävä arkisto: Ässät kuntoilemassa (1978)
- Ässien tilastoja (UrheiluPori.com)
|
1928: Viipurin Reipas | 1929: HJK | 1930: ei pelattu | 1931: TaPa | 1932: HJK | 1933: HSK | 1934: HSK | 1935: HJK | 1936: Ilves | 1937: Ilves | 1938: Ilves | 1939: KIF | 1940: ei pelattu | 1941: KIF | 1942: ei pelattu | 1943: KIF | 1944: ei pelattu | 1945: Ilves | 1946: Ilves | 1947: Ilves | 1948: Tarmo | 1949: Tarmo | 1950: Ilves | 1951: Ilves | 1952: Ilves | 1953: TBK | 1954: TBK | 1955: TBK | 1956: TPS | 1957: Ilves | 1958: Ilves | 1959: Tappara | 1960: Ilves | 1961: Tappara | 1962: Ilves | 1963: Lukko | 1964: Tappara | 1965: Karhut | 1966: Ilves | 1967: RU-38 | 1968: Koo-Vee | 1969: HIFK | 1970: HIFK | 1971: Ässät | 1972: Ilves | 1973: Jokerit | 1974: HIFK | 1975: Tappara | 1976: TPS | 1977: Tappara | 1978: Ässät | 1979: Tappara | 1980: HIFK | 1981: Kärpät | 1982: Tappara | 1983: HIFK | 1984: Tappara | 1985: Ilves | 1986: Tappara | 1987: Tappara | 1988: Tappara | 1989: TPS | 1990: TPS | 1991: TPS | 1992: Jokerit | 1993: TPS | 1994: Jokerit | 1995: TPS | 1996: Jokerit | 1997: Jokerit | 1998: HIFK | 1999: TPS | 2000: TPS | 2001: TPS | 2002: Jokerit | 2003: Tappara | 2004: Kärpät | 2005: Kärpät | 2006: HPK | 2007: Kärpät | 2008: Kärpät | 2009: JYP |
