Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue

Eniten pelejä
Aleksandr Maltsev: 213
Eniten pisteitä
Sergei Makarov: 248
Peliasu (v. 1988)
Ensimmäinen peli
Neuvostoliitto 23-2 Itä-Saksa (Berliini, Itä-Saksa; 22. huhtikuuta, 1951)
Suurinumeroisin voitto
Neuvostoliitto 28-2 Italia (Colorado Springs, Yhdysvallat; 23. helmikuuta, 1967)
Suurinumeroisin tappio
Kanada 8 - 2 Neuvostoliitto (Ottawa, Kanada; 9. tammikuuta, 1968) Tšekkoslovakia 9-3 Neuvostoliitto (Praha, Tšekkoslovakia; 21. maaliskuuta 1975)
Viimeinen peli
Neuvostoliitto 2 - 2 Ruotsi (Frankfurt am Main, Saksa; 10. marraskuuta, 1991)
Olympialaiset
Kultaa: 7 hopeaa: 1 pronssia: 1
Maailmanmestaruuskilpailut
kultaa: 22 hopeaa: 7 pronssia: 5
Euroopan-mestaruuskilpailut
kultaa: 27 hopeaa: 5 pronssia: 2

Mitalit
Maa: Neuvostoliitto
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Kultaa	Calgary 1988
Kultaa	Sarajevo 1984
Kultaa	Innsbruck 1976
Kultaa	Sapporo 1972
Kultaa	Grenoble 1968
Kultaa	Innsbruck 1964
Kultaa	Cortina d'Ampezzo 1956
Hopeaa	Lake Placid 1980
Pronssia	Squaw Valley 1960
Kanada-Cup
Kultaa	1981
Hopeaa	1987
MM-kilpailut
Kultaa	Sveitsi 1990
Kultaa	Ruotsi 1989
Kultaa	Neuvostoliitto 1986
Kultaa	Länsi-Saksa 1983
Kultaa	Suomi 1982
Kultaa	Ruotsi 1981
Kultaa	Neuvostoliitto 1979
Kultaa	Tšekkoslovakia 1978
Kultaa	Länsi-Saksa 1975
Kultaa	Suomi 1974
Kultaa	Neuvostoliitto 1973
Kultaa	Sveitsi 1971
Kultaa	Ruotsi 1970
Kultaa	Ruotsi 1969
Kultaa	Ranska 1968
Kultaa	Itävalta 1967
Kultaa	Jugoslavia 1966
Kultaa	Suomi 1965
Kultaa	Itävalta 1964
Kultaa	Ruotsi 1963
Kultaa	Italia 1956
Kultaa	Ruotsi 1954
Hopeaa	Itävalta 1987
Hopeaa	Puola 1976
Hopeaa	Tšekkoslovakia 1972
Hopeaa	Tšekkoslovakia 1959
Hopeaa	Norja 1958
Hopeaa	Neuvostoliitto 1957
Hopeaa	Länsi-Saksa 1955
Pronssia	Suomi 1991
Pronssia	Tšekkoslovakia 1985
Pronssia	Itävalta 1977
Pronssia	Sveitsi 1961
Pronssia	Yhdysvallat 1960

Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue, tunnettu myös lempinimellä Punakone, edusti Neuvostoliittoa kansainvälisissä jääkiekon maajoukkuekilpailuissa vuosina 1951—1991. Olemassaolonsa aikana Neuvostoliitto hallitsi kansainvälisiä jääkiekkokenttiä ylivoimaisesti. Joukkue voitti kahdeksan olympiakultaa ja 22 maailmanmestaruutta. Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen jäsenet olivat käytännössä ammattilaisia ja tunsivat toistensa pelityylit, joten he pystyivät rakentamaan uskomattomia kuvioita kentällä^selvennä, mistä johtuen vuosina 1963—1991 joukkue jäi MM-kisoista vain kuudesti ilman kultamitalia. Neuvostoaikana jääkiekkovalmennus oli ammattimaista. Tästä kertoo se, että maajoukkuepelaajat harjoittelivat 11 kuukautta vuodessa lähes eristyksissä baza-leirillä ja viettivät vain yhden täyden kuukauden perheensä parissa.

Neuvostoliiton hajottua 1991 joukkue koottiin vielä kerran yhteen vuoden 1992 talviolympialaisia varten. Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) voitti kilpailuissa kultaa.

Syntyneitä joukkueita

Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneita joukkueita:

• Venäjän jääkiekkomaajoukkue, peri Neuvostoliiton paikan A-sarjassa.
• Valko-Venäjän jääkiekkomaajoukkue
• Latvian jääkiekkomaajoukkue
• Ukrainan jääkiekkomaajoukkue
• Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue
• Liettuan jääkiekkomaajoukkue
• Viron jääkiekkomaajoukkue
• Armenian jääkiekkomaajoukkue
• Azerbaidžanin jääkiekkomaajoukkue
• Georgian jääkiekkomaajoukkue
• Kirgisian jääkiekkomaajoukkue

Saavutukset arvokisoissa

Olympialaiset

• 1956: kultaa
• 1960: pronssia
• 1964: kultaa
• 1968: kultaa
• 1972: kultaa
• 1976: kultaa
• 1980: hopeaa
• 1984: kultaa
• 1988: kultaa

MM-kisat

1954: kultaa 1955: hopeaa 1956: kultaa 1957: hopeaa 1958: hopeaa 1959: hopeaa 1960: pronssia 1961: pronssia 1962: ei osallistunut 1963: kultaa 1964: kultaa 1965: kultaa

1966: kultaa 1967: kultaa 1968: kultaa 1969: kultaa 1970: kultaa 1971: kultaa 1972: hopeaa 1973: kultaa 1974: kultaa 1975: kultaa 1976: hopeaa 1977: pronssia

1978: kultaa 1979: kultaa 1981: kultaa 1982: kultaa 1983: kultaa 1985: pronssia 1986: kultaa 1987: hopeaa 1989: kultaa 1990: kultaa 1991: pronssia

* Vuodet lihavoituna jolloin Neuvostoliitto on ollut kisaisäntä.

Kanada-cup

• 1976 3.
• 1981 1. Voitti mestaruuden
• 1984 3.
• 1987 2.
• 1991 5.

Pelaajia

Anatoli Firsov Valeri Harlamov Vladimir Petrov Boris Mihailov Aleksandr Maltsev

Aleksandr Ragulin Igor Larionov Vjatšeslav Fetisov Vladislav Tretjak Aleksandr Jakušev Vladimir Myškin

Valmentajia

• Viktor Tihonov
• Vladimir Jursinov (apuvalmentaja)

Tilastot

Johtavat pistemiehet (Olympiakisat, Maailmanmestaruuskisat, Canada-cupit, 1972 Summit Series)

1. Valeri Harlamov 199 pistettä
2. Aleksandr Maltsev 198 pistettä
3. Boris Mihailov 180 pistettä
4. Vladimir Petrov 176 pistettä
5. Sergei Makarov 172 pistettä

Aiheesta muualla

• http://www.chidlovski.com/personal/1954/index.htm
• http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/Soviet_Union_All_Time_Results.pdf
• http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/CIS_All_Time_Results.pdf
• Yle Elävä arkisto: Punakoneen taituruuden taustalla oli voittamisen pakko – Rauno Korpi kertoo punakoneen historiasta

Katso myös

• Venäjän jääkiekkomaajoukkue
• Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja
• Neuvostoliiton alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue

Miesten jääkiekon olympiavoittajat

1920:  Kanada 1924:  Kanada 1928:  Kanada 1932:  Kanada	1936:  Iso-Britannia 1948:  Kanada 1952:  Kanada 1956:  Neuvostoliitto	1960:  Yhdysvallat 1964:  Neuvostoliitto 1968:  Neuvostoliitto 1972:  Neuvostoliitto	1976:  Neuvostoliitto 1980:  Yhdysvallat 1984:  Neuvostoliitto 1988:  Neuvostoliitto	1992:  IVY 1994:  Ruotsi 1998:  Tšekki 2002:  Kanada	2006:  Ruotsi 2010:  Kanada

Miesten jääkiekon maailmanmestarit

Kanada-cup/Jääkiekon maailmancup voittajat

1976: Kanada  | 1981: Neuvostoliitto  | 1984: Kanada  | 1987: Kanada  | 1991: Kanada  | 1996: Yhdysvallat  | 2004: Kanada

IIHF