Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eniten pelejä
Aleksandr Maltsev: 213
Eniten pisteitä
Sergei Makarov: 248
Peliasu (v. 1988)
Neuvostoliiton peliasu vuodelta 1988.
Ensimmäinen peli
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 23-2 Flag of East Germany.svg Itä-Saksa
(Berliini, Itä-Saksa; 22. huhtikuuta, 1951)
Suurinumeroisin voitto
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 28-2 Flag of Italy.svg Italia
(Colorado Springs, Yhdysvallat; 23. helmikuuta, 1967)
Suurinumeroisin tappio
Flag of Canada.svg Kanada 8 - 2 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
(Ottawa, Kanada; 9. tammikuuta, 1968)
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 9-3 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto (Praha, Tšekkoslovakia; 21. maaliskuuta 1975)
Viimeinen peli
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 2 - 2 Flag of Sweden.svg Ruotsi
(Frankfurt am Main, Saksa; 10. marraskuuta, 1991)
Olympialaiset
Gold medal olympic.svg Kultaa: 7
Silver medal olympic.svg hopeaa: 1
Bronze medal olympic.svg pronssia: 1
Maailmanmestaruuskilpailut
Med 1.png kultaa: 22
Med 2.png hopeaa: 7
Med 3.png pronssia: 5
Euroopan-mestaruuskilpailut
Med 1.png kultaa: 27
Med 2.png hopeaa: 5
Med 3.png pronssia: 2
Mitalit
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Calgary 1988
Kultaa Kultaa Sarajevo 1984
Kultaa Kultaa Innsbruck 1976
Kultaa Kultaa Sapporo 1972
Kultaa Kultaa Grenoble 1968
Kultaa Kultaa Innsbruck 1964
Kultaa Kultaa Cortina d'Ampezzo 1956
Hopeaa Hopeaa Lake Placid 1980
Pronssia Pronssia Squaw Valley 1960
Kanada-Cup
Kultaa Kultaa 1981
Hopeaa Hopeaa 1987
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Sveitsi 1990
Kultaa Kultaa Ruotsi 1989
Kultaa Kultaa Neuvostoliitto 1986
Kultaa Kultaa Länsi-Saksa 1983
Kultaa Kultaa Suomi 1982
Kultaa Kultaa Ruotsi 1981
Kultaa Kultaa Neuvostoliitto 1979
Kultaa Kultaa Tšekkoslovakia 1978
Kultaa Kultaa Länsi-Saksa 1975
Kultaa Kultaa Suomi 1974
Kultaa Kultaa Neuvostoliitto 1973
Kultaa Kultaa Sveitsi 1971
Kultaa Kultaa Ruotsi 1970
Kultaa Kultaa Ruotsi 1969
Kultaa Kultaa Ranska 1968
Kultaa Kultaa Itävalta 1967
Kultaa Kultaa Jugoslavia 1966
Kultaa Kultaa Suomi 1965
Kultaa Kultaa Itävalta 1964
Kultaa Kultaa Ruotsi 1963
Kultaa Kultaa Italia 1956
Kultaa Kultaa Ruotsi 1954
Hopeaa Hopeaa Itävalta 1987
Hopeaa Hopeaa Puola 1976
Hopeaa Hopeaa Tšekkoslovakia 1972
Hopeaa Hopeaa Tšekkoslovakia 1959
Hopeaa Hopeaa Norja 1958
Hopeaa Hopeaa Neuvostoliitto 1957
Hopeaa Hopeaa Länsi-Saksa 1955
Pronssia Pronssia Suomi 1991
Pronssia Pronssia Tšekkoslovakia 1985
Pronssia Pronssia Itävalta 1977
Pronssia Pronssia Sveitsi 1961
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 1960


Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue, tunnettu myös lempinimellä Punakone, edusti Neuvostoliittoa kansainvälisissä jääkiekon maajoukkuekilpailuissa vuosina 19511991. Olemassaolonsa aikana Neuvostoliitto hallitsi kansainvälisiä jääkiekkokenttiä ylivoimaisesti. Joukkue voitti seitsemän olympiakultaa ja 22 maailmanmestaruutta. Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen jäsenet olivat käytännössä ammattilaisia ja tunsivat toistensa pelityylit, joten heidän yhteispelinsä toimi toisinaan erittäin hyvin. Tästä johtuen vuosina 19631991 joukkue jäi MM-kisoissa vain kuudesti ilman kultamitalia. Neuvostoaikana jääkiekkovalmennus oli ammattimaista. Tästä kertoo se, että maajoukkuepelaajat harjoittelivat 11 kuukautta vuodessa lähes eristyksissä baza-leirillä ja viettivät vain yhden täyden kuukauden perheensä parissa.[1]

Neuvostoliiton hajottua 1991 joukkue koottiin vielä kerran yhteen vuoden 1992 talviolympialaisia varten. Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) voitti kilpailuissa kultaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen pelinsä Neuvostoliitto pelasi Itä-Saksaa vastaan Berliinissä vuonna 1951 voittaen pelin 23-2. Ensimmäisen kerran arvokisoihin joukkue osallistui Tukholmassa vuoden 1954 MM-kilpailuihin voittaen maailmanmestaruuden pelaten vain yhden tasapelin isäntämaa Ruotsin kanssa, joukkuetta valmensi turnauksessa Arkadi Tšernyšov. Ensimmäisen kerran Neuvostoliitto järjesti MM-kilpailut vuonna 1957 Moskovassa, kisaisännät hävisivät ratkaisevan viimeisen pelin 60 000 katsojan edessä Ruotsille. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin maa osallistui Cortina d'Ampezzossa 1956 voittaen olympiakultaa.

Vuoden 1962 kisoja joukkue boikotoi, koska turnaus järjestettiin Yhdysvalloissa. Välivuoden jälkeen alkoi ennätyksellinen yhdeksän maailmanmestaruuden voitto putki, kultamitaliputken katkettua Tšekkoslovakiassa 1972 sai päävalmentaja Anatoli Tarasov potkut, hänen seuraajakseen valittiin Vsevolod Bobrov, joka valmensi Neuvostolittoa syksyn Summit Seriesissä, jossa Neuvostoliitto hävisi niukasti Kanadalle. Neuvostoliitto palasi seuraavana keväänä kultamitalikantaan voittaen heti kolme maailmanmestaruutta putkeen. Vuosien 1975 ja 1976 MM-kisoissa joukkuetta valmensi Boris Kulagin, hänen saavutuksiaan olivat MM-kisoista kultaa ja hopeaa. Innsbruckin talviolympialaisissa 1976 hän valmensi Neuvostoliiton olympiakultaan, mutta saman vuoden Kanada-cupissa joukkue sijoittui kolmanneksi.

Tihonovin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktor Tihonov nimitettiin joukkueen valmentajaksi MM-kisoista 1977 lähtien ja hänen uransa punakoneessa alkoi vaisusti, Itävallan MM-kisoista 1977 joukkue voitti pronssia. Vuosina 1978-1983 Neuvostoliitto voitti viisi maailmanmestaruutta ja vuoden 1981 Kanada-cupin, ainoa tahra oli Lake Placidin talviolympialaisten 1980 loppusarjan tunnettu Miracle on Ice -ottelu, jossa Yhdysvallat voittivat hallitsevan olympiavoittajan 4-3 ja Neuvostoliitto jäi hopealle. Sarajevon olympialaisissa 1984 Neuvostoliitto voitti olympiakultaa puhtaalla pelillä, voittaen kaikki pelinsä, saman vuoden Kanada-cupissa punakone voitti alkusarjan ja sai vastaansa välierässä kisaisäntä Kanadan häviten tälle jatkoajalla 3-2, Neuvostoliitto oli turnauksessa lopulta kolmas. Vuoden 1985 MM-kisoissa Tšekkoslovakiassa joukkue voitti pronssia kisaisäntien viedessä maailmanmestaruuden, mutta EM-kultaa voitti kuitenkin Neuvostoliitto.

Vuonna 1986 pelattiin MM-kiekkoa jälleen Moskovassa, kisaisännät voittivat MM-kultaa kahden vuoden tauon jälkeen. Vuonna 1987 Itävallan kisoissa Neuvostoliitto jäi kisoissa hopealle, samanvuoden Kanada-cupissa Neuvostoliitto kohtasi kolmiosaisessa finaalissa Kanadan, Neuvostoliitto hävisi ratkaisevan viimeisen ottelun 6-5.

Syntyneitä joukkueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneita joukkueita:

Saavutukset arvokisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

* Vuodet lihavoituna jolloin Neuvostoliitto on ollut kisaisäntä.

Kanada-cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtavat pistemiehet (Olympiakisat, Maailmanmestaruuskisat, Canada-cupit, 1972 Summit Series)

  1. Valeri Harlamov 199 pistettä
  2. Aleksandr Maltsev 198 pistettä
  3. Boris Mihailov 180 pistettä
  4. Vladimir Petrov 176 pistettä
  5. Sergei Makarov 172 pistettä

Kokoonpanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korpi, Rauno. 2005. Yleisradion radio-ohjelmasarja Punainen heinäkuu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]