Ottawa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kanadan pääkaupunkia. Sanan Ottawa muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Ottawa
(City of Ottawa, Ville d’Ottawa)
OttawaCollage.png
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Advance Ottawa

Ottawa

Koordinaatit: 45°25′25″N, 75°41′53″W

Valtio Kanada
Provinssi Ontarion lippu Ontario
Perustettu 1850 (Bytown)
Kaupunkioikeudet 1855 (Ottawa)
Kaupunkiliitos 1. tammikuuta 2001
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Ottawan kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Jim Watson
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 779 km²
 – Metropolialue 5 318 km²
Korkeus 70 m
Väkiluku (2006) 812 129
 – Tiheys 305 as./km²
 – Metropolialue 1 130 761
Aikavyöhyke UTC-5
 – Kesäaika UTC-4
Postinumero K0A ja K1A–K4C
Suuntanumero(t) 613 ja 343

Ottawa on Kanadan pääkaupunki ja väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Ottawajoen varrella Itä-Ontariossa 475 kilometriä Torontosta koilliseen ja 200 kilometriä Montrealista länteen. Ottawassa asuu noin 812 000 ihmistä, joista puolet puhuu äidinkielenään englantia ja kolmannes ranskaa. Suur-Ottawassa, johon kuuluu myös Gatineau ja muita lähistön kaupunkeja, asuu lähes 1,2 miljoonaa ihmistä.[1] Se on osa Québecin–Windsorin käytävää, joka on laaja tiheän asutuksen alue Itä-Kanadassa.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottawa sijaitsee korkealla kalkkikivitörmällä Ottawa- ja Rideaujoen yhtymäkohdassa Ontarion ja Québecin rajalla. Ottawajoella on ollut suuri merkitys kaupungin kehitykselle, sillä se on ollut merkittävä puutavaran uittoväylä ja metsäteollisuuden voimanlähde.[2]

Ottawan ilmasto on mannermaisempi kuin Torontossa ja muissa Ontarion suurkaupungeissa, koska se sijaitsee etäällä Ontariojärvestä. Kesät ovat lämpimät sekä kosteat ja talvet ankarat. Ottawassa on vähintään 1 cm lumipeite noin 120 päivää vuodessa, kun Torontossa on lunta vain 65 päivää vuodessa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka ylin lämpötila on keskimäärin 26 °C, ja kylmin kuukausi on tammikuu, jonka alin lämpötila on keskimäärin −15 °C.[3]

Ottawan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -6,1 -3,9 2,1 10,9 19,1 23,8 26,4 25 19,7 12,6 4,9 -2,9 ka. 11
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -14,8 -13,2 -7 1,1 8 13 15,5 14,3 9,7 3,7 -1,9 -10,3 ka. 1,5
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -10,5 -8,6 -2,4 6 13,6 18,4 21 19,7 14,7 8,2 1,5 1,5 ka. 6,9
Sadanta (mm) 64,2 51,6 64,9 67,7 81 91,2 88,9 87,6 86,8 79,1 77 74,1 Σ 914,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-6,1
-14,8
-3,9
-13,2
2,1
-7
10,9
1,1
19,1
8
23,8
13
26,4
15,5
25
14,3
19,7
9,7
12,6
3,7
4,9
-1,9
-2,9
-10,3
S
a
d
a
n
t
a
64,2
51,6
64,9
67,7
81
91,2
88,9
87,6
86,8
79,1
77
74,1


Lähde: Ottawa CDA, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Viitattu 15.6.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rideaun kanavan suu, Bytown (Henry Francis Ainslie 1839)

Ottawajoen laakson ensimmäiset asukkaat olivat algonkinejä, jotka saapuivat seudulle yli 8000 vuotta sitten ja elivät metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä. He kutsuivat jokea nimellä Kichissippi (”Suuri virta”) ja itseään nimellä Kichesippirini (”Suuren virran kansa”).

Ranskalainen Samuel de Champlain teki Saint Lawrencen ja Ottawajoen alueelle useita tutkimusmatkoja 1600-luvun alussa ja löysi algonkinien opastuksella Huronjärven. Pian ranskalaiset alkoivat käydä alueella turkiskauppaa. Etelämpänä asuvat irokeesit sotivat 1600-luvulla algonkinien kanssa ja ajoivat heidät lopulta pohjoiseen hollantilaisten ja englantilaisten tuella.[4]

1700-luvulla alue siirtyi englantilaisten hallintaan ja sinne alkoi muuttaa uudisasukkaita Yhdysvalloista. Vuonna 1826 perustettiin pieni kylä nykyisen Ottawan kaupungin paikalle. Se nimettiin Bytowniksi upseeri John Byn mukaan, jonka johdolla ensimmäiset asukkaat rakensivat Rideaun kanavan Ontariojärven ja Ottawajoen välille. Bytownista tehtiin kaupunki 1855, jolloin se nimettiin uudelleen ottawaintiaanien mukaan.

Kanadan parlamenttirakennukset

1800-luvulla uudisasukkaat alkoivat hakata puuta Ottawajokea reunustavista aarniometsistä metsäteollisuuden käyttöön. Chaudièren ja Rideaun putouksille rakennettiin suuria sahoja, ja kaupungista kehittyi nopeasti puutavarakaupan keskus. Vuonna 1857 Ottawasta tuli Kanadan uusi pääkaupunki kuningatar Viktorian määräyksestä. Syynä tähän oli kaupungin varallisuuden nopea kasvu ja edullinen sijainti englannin- ja ranskankielisen Kanadan rajalla. Ottawan muodonmuutos piskuisesta sahakaupungista Kanadan pääkaupungiksi alkoi 1860, kun uusgoottilaiset parlamenttirakennukset valmistuivat korkealle kukkulalle Ottawajoen rannalle.

Ottawaa kohtasi vakava onnettomuus 26. huhtikuuta 1900, kun Hullista (nykyinen Gatineau) levisi kaupunkiin tulipalo, joka tuhosi useita kortteleita ja jätti tuhannet ihmiset kodittomiksi. Kuusitoista vuotta myöhemmin parlamenttirakennuksissa syttyi raju tulipalo, jonka jäljet saatiin korjattua vuoteen 1922 mennessä.

Toisen maailmansodan jälkeen Ottawan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti, kun valtion virastoja ryhdyttiin laajentamaan. Kaupunkikuvaa kehitettiin 1950–1970-luvuilla ranskalaisen arkkitehdin Jacques Gréberin laatimien suunnitelmien pohjalta lisäämällä viheralueita ja maisemoimalla joenrantoja. 1980-luvulla kaupunkiin perustettiin useita museoita ja taidegallerioita, jotka alkoivat vilkastuttaa sen kulttuurielämää. Näistä merkittävimpiä olivat Kanadan kansallisgalleria (1988) ja Kanadan Kulttuurien museo (1989) Gatineaussa.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottawan kartta

Vuonna 2006 suoritetun väestölaskennan mukaan Ottawassa asui 812 000 ihmistä ja esikaupungit mukaan luettuina 1 131 000 ihmistä. Puolet asukkaista puhuu äidinkielenään englantia ja kolmannes ranskaa. Kaupungissa puhutaan lisäksi espanjaa, italiaa, portugalia, kiinaa ja arabiaa. Kolmannes työväestöstä kykenee työskentelemään sekä englanniksi että ranskaksi. [5]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottawan tärkeimpiä työllistäjiä ovat Kanadan liittovaltion hallinto ja korkean teknologian yritykset. Vuonna 2007 kaupungissa toimi yli 1 800 teknologiateollisuuden yritystä, jotka työllistivät yhteensä yli 80 000 henkeä.[6]

Ottawa on myös tärkeä teollisuus- ja talouskaupunki joskin Ottawajoen rannalla olleet metsäteollisuuden tuotantolaitokset on ajettu alas 2006-2007 [7] .

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O-Train

Ottawan kansainväliseltä lentoasemalta (engl. Ottawa Macdonald–Cartier International Airport) on suora lentoyhteys eri puolille Kanadaa, Yhdysvaltojen itäosiin, Meksikoon, Kuubaan ja Jamaikalle sekä Euroopassa Lontooseen, Pariisiin, Glasgow'hun ja Frankfurtiin. Vuonna 2008 lentokenttää käytti kuukausittain 350 000–400 000 matkustajaa.[8]

Ottawan ja muiden kaupunkien välisestä raideliikenteestä vastaa VIA Rail ja linja-autoliikenteestä useita yhtiöitä, kuten Greyhound.

Ottawasta on moottoritietasoiset liikenneyhteydet sekä Montrealiin että Torontoon (Johnstownin kautta).

Ottawan raitioliikenne korvattiin vuonna 1959 kokonaan bussiliikenteellä, josta vastaa tällä hetkellä kaupungin liikennelaitos OC Transpo. Vuonna 2001 aloitti toimintansa paikallisjuna O-Train, joka liikennöi Greenboron ja Bayview’n välillä. Raideliikenne pyritään laajentamaan koko kaupungin alueelle.[9]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottawan yliopisto

Ottawaan perustettiin vuonna 1848 kaksi yliopistoa: katolinen Saint Paul University ja kirkosta riippumaton Ottawan yliopisto. Nykyisin kaupungissa on kuusi korkeakoulua, joista kolme tarjoaa opetusta sekä ranskaksi että englanniksi. La Cité collégiale on ranskankielinen tekninen korkeakoulu, jossa on myös taidealan opetusta; Algonquin College on vastaava englanninkielinen oppilaitos. Myös Carleton University on englanninkielinen.

Kaupunkilaisten koulutustaso on korkea, sillä yli puolella on korkeakoulututkinto.lähde?

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadan kansallisgalleria

Ottawassa on 29 museota, joihin kuuluu 12 Kanadan kansallismuseota.

Kanadan kansallisgalleria on perustettu 1880. Siellä on eurooppalaisia ja amerikkalaisia teoksia sekä merkittävä kokoelma inuiittien taidetta.[10]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottawassa ovat etenkin jääkiekko ja kanadalainen jalkapallo suosittuja urheilulajeja. Kaupungin ainoa urheilun ammattilaisjoukkue on jääkiekon NHL-liigassa pelaava Ottawa Senators. Nuorten OHL-liigassa pelaa Ottawa 67's ja naisjääkiekkoa edustaa Ottawa Capital Canucks. Kaupungissa on kolme junioritason kanadalaisen jalkapallon seuraa: Ottawa Junior Riders, Ottawa Sooners ja Cumberland Panthers, jotka pelaavat QJFL-liigassa. Sekä kaupunkiin on tulossa kaudeksi 2010 ammattilaistason joukkue CFL-sarjaan.

Ottawan jalkapallojoukkue Ottawa Furylla on edustusta naisten W-Leaguessa ja miesten USLPD:ssä. Amerikkalaisen jalkapallon EFL-liigassa pelaa kaupungin Ottawa Demon Deacons. Itä-Ontarion parhaimmat rugbyn pelaajat kuuluvat RCSL-sarjassa pelaavaan Ottawa Harlequinsiin. Baseballin saralla Ottawaa edustaa Can-Am Leaguen Ottawa Rapids.

Kaupungin laidoilla on Rideau Carletonin ravirata ja Capital City Speedway moottoriurheilurata, sekä useita golfkenttiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 45°25′25″N, 75°41′53″W