Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1934

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1934 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 12
Isäntämaa  Italia
Kaupungit Milano
Ajankohta 3.–11. helmikuuta 1934
Mitalistit
Kultaa Kanada
Hopeaa Yhdysvallat
Pronssia Saksa
Ottelut 33
← 1933 1935 →

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1934 pelattiin Milanossa, Italiassa. Kilpailussa oli aikaisempien vuosien tapaan 12 joukkuetta. Kanada voitti maailmanmestaruuden ja Yhdysvallat saavutti hopeaa. Pronssille yltänyt Saksa voitti myös Euroopan-mestaruuden, joka ratkaistiin samassa yhteydessä.

Alkulohkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karsintaryhmä A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Unkari 2 1 0 1 2 1 +1 2
 Tšekkoslovakia 2 1 0 1 2 2 0 2
 Iso-Britannia 2 1 0 1 2 3 -1 2

Karsintaryhmä B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Sveitsi 3 3 0 0 30 3 +27 6
 Ranska 3 1 0 2 4 6 -2 2
 Romania 3 1 0 2 6 13 -7 2
 Belgia 3 1 0 2 5 23 -18 2

Karsintaryhmä C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Itävalta 2 1 0 1 2 2 0 2
 Italia 2 1 0 1 3 3 0 2
 Saksa 2 1 0 1 4 4 0 2

Kolmannesta ryhmästä kelpuutettiin kaikki joukkueet jatkokierrokselle. Kanada ja Yhdysvallat saivat suoran jatkopaikan ilman karsintoja.

Karsinta alempaan loppusarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkolohko A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Yhdysvallat 2 2 0 0 2 0 +2 4
 Tšekkoslovakia 2 1 0 1 4 1 +3 2
 Itävalta 2 0 0 2 0 5 -5 0

Jatkolohko B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Sveitsi 2 2 0 0 4 0 +4 4
 Unkari 2 0 1 1 0 1 -1 1
 Italia 2 0 1 1 0 3 -3 1

Jatkolohko C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Kanada 2 2 0 0 15 0 +15 4
 Saksa 2 1 0 1 4 6 -2 2
 Ranska 2 0 0 2 0 13 -13 0

Lohkojen kakkosten karsinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohkojen A ja C toisiksi sijoittuneet joukkueet karsivat neljännestä paikasta pudotuspeleihin ennalta laaditun säännön mukaisesti. B-lohkossa toiseksi sijoittunut Unkari sijoittui kuudenneksi.[2]

Alempi loppusarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Itävalta 3 2 1 0 7 4 +3 5
 Iso-Britannia 3 2 0 1 7 4 +3 4
 Italia 3 1 1 1 6 6 0 3
 Romania 3 0 0 3 2 8 -6 0

Ranska luopui alemman loppusarjan paikastaan.

Mitaliottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssiottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelussa ratkaistiin myös Euroopan-mestaruus.

Loppuottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppusijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MM Joukkue
1. Kanada
Saskatoon Quakers: Tommy Dewar, Ab Welsh, Cooney Woods, Les Bird, Ray Watkins, Jim Dewey, Ab Rogers, Bert Scharfe, Elmer Piper, Ron Silver, Cliff Lake, Hobb Wilson
Valmentaja: Johnny Walker[3]
2. Yhdysvallat
Clem Harnedy - Peter Bessone, Arthur Smith - Walter Bender, Robert Jeremiah, Edward Keating, Richard Maley, Fred McDonell, Robert Nilon, Frank Stubbs
Valmentaja: Walter A. Brown
3. Saksa
Theodor Kaufmann, Walter Leinweber - Erich Römer, Joachim Albrecht von Bethmann-Hollweg, Gustav Jaenecke - Roman Kessler, Horst Orbanowski, Hans Lang, Georg Strobl, Werner George, Alois Kuhn, Werner Korff
Pelaajavalmentaja:: Erich Römer
4. Sveitsi
5. Tšekkoslovakia
6. Unkari
7. Itävalta
8. Iso-Britannia
9. Italia
10. Romania
11. Ranska
12. Belgia

EM Joukkue
1. Saksa
2. Sveitsi
3. Tšekkoslovakia
4. Unkari
5. Itävalta
6. Iso-Britannia
7. Italia
8. Romania
9. Ranska
10. Belgia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]