Saimaan Pallo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista jääkiekkoseuraa. Saipa FC on myös iranilainen jalkapalloseura.
Saimaan Pallo
Saimaan Pallon SM-liigakausi 2014–2015
Perustettu 1948
Kotiareena Kisapuiston jäähalli
Kaupunki Suomen lippu Lappeenranta, Suomi
Värit          
Media Etelä-Saimaa
Iskelmä Kaakkois-Suomi
Omistaja(t) Jouni Okko (Okimar Invest Oy) 24,91 %
Timo Tersa (T.T. Rauta Oy) 24,91 %
Tuomo Räsänen 16,51 %
Kari Koskimies 16,51 %
Jussi Markkanen 10,81 %
Timo Tikkinen 5,21 %
Saimaan Pallo ry 1,15 %[1]
Toimitusjohtaja Suomen lippu Riku Kallioniemi
Päävalmentaja Suomen lippu Pekka Tirkkonen
Kapteeni Suomen lippu Ville Koho
Yhteistyöseurat Jukurit (Mestis)
Pronssia 1 (1966)
SaiPa:n Jarno Koskiranta vuonna 2010.
SaiPa:n Riley Armstrong kaudella 2011–2012.

Saimaan Pallo eli SaiPa on vuonna 1948 perustettu lappeenrantalainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla SM-liigassa yhtäjaksoisesti kaudesta 1996–1997 lähtien.

SaiPan kotihallina toimii 4 820 katsojapaikan Kisapuiston jäähalli, joka sijaitsee Parkkarilan kaupungiosassa.[2] SaiPan edustus- ja A-juniorijoukkueista vastaa vuonna 2000 perustettu Liiga-SaiPa Oy. Muut juniorijoukkueet toimivat emoseura Saimaan Pallo ry:n alaisuudessa.[1][3]

SaiPalla on monia lempinimiä, kuten "Sputnikit" tai "Sputnik", "Idän ihme" ja "Idän jättiläinen."lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saipan perustaminen ja 1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPa perustettiin vuonna 1948 Lauritsalan kauppalan seudun lupaaville jääpallon ja jalkapallon harrastajille, joille ei löytynyt harrastusmahdollisuutta juniorivuosien päätyttyä.[4] Uudessa seurassa urheilun harrastamisesta kiinnostuneet saapuivat Kaukaan kansakoulun edustalle 9. marraskuuta 1948, ja vastaperustetun seuran nimeksi valittiin kahdentoista ehdotuksen joukosta Saimaan Pallo eli SaiPa. Seuran historian ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ryhtyi Pauli Tarvonen.[5]

SaiPan toiminta keskittyi ensimmäisten vuosien ajan jääpalloon ja jalkapalloon, kunnes ehdotus jääkiekon lisäämisestä mahdolliseksi harrastusmuodoksi otettiin esille vuonna 1951. Vaikka ajatusta kannatettiin, jääkiekosta tuli vakituinen harrastusmuoto seuralle vasta vuonna 1953, jolloin se korvasi jääpallon.[6] Seuran ensimmäinen jääkiekko-ottelu pelattiin Imatralla 4. helmikuuta 1954 Imatran Jyskettä vastaan. Ottelu päättyi SaiPan voittoon lukemin 8-3.[7] Seuran ensimmäinen kotiottelu päättyi kuitenkin vastaavasti Jyskeen voittoon lukemin 7–9.[8] Edellä mainittujen otteluiden lisäksi SaiPa osallistui talven aikana kahteen muuhun otteluun, jotka se myös voitti.

Varsin hyvin sujuneen talven jälkeen SaiPa lähetti pelaajansa Vilho Pekkosen Suomen jääkiekkoliiton vuosikokoukseen, jossa hän kuuli englanninkielisestä The Hockey Handbookista eli Jääkiekon käsikirjasta. SaiPan puheenjohtaja Bryan Backmansson käänsi kirjan suomeksi ja teos hankittiin myös SaiPan käyttöön.[9] Tämän myötä SaiPa aloitti entistä määrätietoisemman harjoittelun, ja tiettävästi harjoitteli täysipainoisemmin kuin monet muut aikansa jääkiekkoseurat.[10]

Talvella 1954-1955 SaiPa pelasi maakuntasarjaa vaihtelevalla menestyksellä, sillä pelit sujuivat lähinnä sääntöjä opiskellessa. Piirisarjan voitto kirjattiin kuitenkin tuona talvena SaiPalle, joten seura ei jäänyt täysin ilman menestystä. Lisäksi SaiPa voitti muutamia otteluita Suomen Cupissa.[11] Vuoden 1955 kesällä aloitettiin hanke kotikentän siirtämisestä Lauritsalasta Kaukaalle. Sopiva paikka löydettiin ja niin kutsutusta "Abessinian männiköstä" tuli SaiPan kotikaukalo seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi.[12] Uuden kotikentän nimeksi valittiin lukuisten ehdotusten joukosta Osmo Meilahden ehdottama Kiekkopuisto. Ensimmäinen ottelu uudella kentällä pelattiin 16. joulukuuta 1955, kun hieman vahvistunut SaiPa sai vastaansa Suomen maajoukkueen. Ottelu päättyi maajoukkueen 5-1 voittoon.[13]

Ensimmäiset kaudet maakuntasarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisella kaudella SaiPan nousu Suomen sarjaan jäi saavuttamatta huonon maalieron takia. Kolmannella kaudella tappioita ei tullut yhdessäkään pelissä, mutta nousu jäi jälleen haaveeksi, kun SaiPa hävisi nousukarsinnassa 4–2 Riihimäen Pallonlyöjille. Seuraava kausi 1957–1958 sujui jälleen ilman tappioita ja nousukarsinnassa vastaan asettui Joensuun Pallo-Toverit. SaiPa onnistui nousemaan Suomen sarjaan voittamalla karsintapelin lukemin 7–2. Samalla kaudella SaiPa saavutti myös Suomen Cupin hopeaa, kun finaalissa Tampereen Ilves oli parempi lukemin 3–2. Finaalipaikka oli kova saavutus maakuntasarjan joukkueelta, kun matkalla finaaliin kaatui muun muassa HIFK.

Seuraavalla kaudella SaiPa vietti 10-vuotisjuhlakauttaan ja pelasi Suomen sarjassa mainiosti. Sarjaan edellisvuonna noussut SaiPa onnistui pääsemään mestaruussarjakarsintoihin, joissa se kaatoi ennakkosuosikit ja nousi SM-sarjaan. Samalla kaudella SaiPan harjoituksissa aloitti tuleva suuruus Lalli Partinen.

10 vuotta SM-sarjassa ja ensimmäinen mitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPa pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Kiekkopuistossa 13. joulukuuta 1959 Rauman Lukkoa vastaan. Lukko voitti ottelun 3–7. SaiPan ensimmäisestä maalista vastasi Jorma Hietanen. Ensimmäisen pisteensä SaiPa otti Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan pelatusta 4–4 tasapelistä. Ensimmäisen voittonsa joukkue otti HJK:ta vastaan lukemin 5–3. Vaikka SaiPa oli valmistautunut Mestaruussarjaan tarkoilla harjoitussuunnitelmilla, seuran loppusijoitus oli heikko ja Suomen sarjaan tippuminen oli vain pisteen päässä. SaiPa kuitenkin keräsi Mestaruussarjan suurimman yleisömäärän, joten seuran talous oli kunnossa.

Seuraavan kauden 1960–1961 SaiPa aloitti harjoitusottelulla tukholmalaista Djurgårdenia vastaan. Varsinaisen sarjakauden aloitus jouduttiin siirtämään myöhäisempään ajankohtaan leudon sään vuoksi. SaiPa pelasi kaksijakoisen kauden, sillä hyvin sujunutta alkukautta seurasi huono loppukausi. Joukkueen sijoitus oli lopulta kahdeksas, mutta se säilytti sarjapaikkansa. Kaudella 1961–1962 SaiPa esitti surkeita otteita ja oli sarjassa lopulta viimeisellä sijalla tasapisteissä Turun Palloseuran kanssa. Joukkueiden paremmuus ratkaistiin pelaamalla uusintaottelu, jonka voittaja säilyttäisi sarjapaikkansa. SaiPa ehdotti ottelua puolueettomalle kentälle, mutta TPS halusi arpoa kotijoukkueen. SaiPa voitti arvonnan, joten ottelu pelattiin Lauritsalassa. SaiPa voitti myös ottelun ja säilytti näin paikkansa pääsarjatasolla. Myöskään kausi 1962–1963 ei sujunut suunnitelmien mukaisesti, mutta kauden viimeisissä otteluissa SaiPa otti loppukirin ja sai säilytettyä paikkansa Mestaruussarjassa.

25. huhtikuuta 1963 Lappeenrantaan päätettiin rakentaa tekojäärata, joka valmistui talkootyöllä seuraavan kauden alkuun mennessä. Kenttä avattiin 23. lokakuuta nykyisen Kisapuiston jäähallin paikalla ja SaiPa siirtyi Lappeenrantaan. Kausi 1963–1964 sujui SaiPalta ilman pelkoa putoamisesta, sillä hyvän alkukauden ansiosta joukkue ylsi viidenteen sijaan. Seuraava kausi vaikutti SaiPan kannalta todella lupaavalta, sillä alkupuoliskon jälkeen SaiPa johti viidellä pisteellä koko sarjaa. SaiPasta kutsuttiinkin maajoukkueleirille peräti viisi pelaajaa, joista Markku Eiskonen loukkaantui leirillä pahasti. Maajoukkueleirin jälkeen SaiPalle tuli kuuden ottelun tappioputki. Joukkueen kausi päättyi viidenteen sijaan ja pronssimitali jäi vain yhden pisteen päähän. Suomen Cupissa joukkue otti kuitenkin toisen mitalinsa, kun se hävisi finaalissa porilaiselle RU-38:lle jatkoajalla lukemin 2–3.

Kaudella 1965–1966 SM-sarjassa kokeiltiin uudenlaista sarjamuotoa jakamalla sarja kahteen lohkoon. SaiPa sijoittui omassa lohkossaan toiseksi ja pääsi jatkosarjaan. Tampereen Ilves oli jatkosarjassa ylivoimainen, mutta muista sijoista käytiin kovaa kamppailua. SaiPa sijoittui jatkosarjan kolmanneksi ja saavutti toistaiseksi ainoan pääsarjamitalinsa: pronssin. Kauden avausottelussa Porin Karhuja vastaan syntyi myös SaiPan kaikkien aikojen katsojaennätys 7244.

Kahden hyvin sujuneen kauden jälkeen SaiPa palasi keskikastiin, kun kausi 1966–1967 päättyi kuudenteen sijaan. Samalla kaudella joukkueen huoltajana aloitti Markku "Makkara" Puroharju, joka työskentelee SaiPan huoltajana vielä nykyäänkin. 1. tammikuuta 1967 Lauritsala yhdistyi Lappeenrannan kaupunkiin ja tämän jälkeen SaiPa oli yhä vahvemmin koko Lappeenrannan alueen joukkue. Kaudella 1967–1968 SaiPa sijoittui kuudenneksi.

Kausi 1968–1969 oli SaiPan 20-vuotisjuhlakausi ja samalla kymmenes kausi perättäin pääsarjatasolla. Juhlakausi oli kuitenkin SaiPalle murheellinen, sillä seuran vuosikymmen SM-sarjassa päättyi putoamiseen Suomen sarjaan.

Vuoristorataa 1970-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1969–1970 oli SaiPan ensimmäinen Suomen sarja -kausi kymmeneen vuoteen. SaiPa sijoittui sarjan itälohkossa toiseksi ja pääsi karsintasarjaan, mutta HJK oli parempi eikä SaiPa

Stefano Giliati SaiPa-Ilves pelissä 2013.

noussut SM-sarjaan. Seuraavaan kauteen panostettiin enemmän vahvistamalla joukkuetta. SaiPa pääsi jälleen karsintasarjaan, mutta sijoittui sarjan kolmanneksi. Kolmanteen Suomen sarja -kauteen joukkuetta vahvistettiin taas ja samalla valmennus ja joukkueenjohto uudistui. Sarjassa SaiPa koki vain yhden pistemenetyksen ja maalierokin oli 145–28. SaiPa voitti kaikki kymmenen karsintasarjan peliään ja nousi SM-sarjaan.

SM-sarjakausi 1972–1973 alkoi SaiPan osalta jäähallin vihkijäisillä, kun Kisapuiston tekojää katettiin. Menestys SM-sarjassa jäi laihaksi, sillä SaiPa sijoittui viimeiseksi jääden viimeistä edellisestä sijasta 20 pisteen päähän. SaiPa putosi takaisin Suomen sarjaan, jossa seuraava kausi sujui tappioitta, vaikka kauteen lähdettiin lähes kokonaan omilla junioreilla. Karsintasarjassakaan tappioita ei tullut, joten SaiPa nousi jälleen SM-sarjaan. Kausi 1974–1975 SM-sarjassa päättyi toiseksi viimeiselle sijalle ja uuden sarjajärjestelmän mukaisesti sarjan kaksi viimeistä joukkuetta putosi I-divisioonaan.

Kaudella 1975–1976 nousu SM-liigaan jäi SaiPan osalta haaveeksi, kun se hävisi karsintapaikan ratkaisseen uusintaottelun. Eräs kauden kummallisuuksista oli Joensuussa tapahtunut joukkotappelu, johon osallistuivat kaikki pelaajat sekä muutama katsoja. SaiPan toinen I-divisioonakausi päättyi Kärppien ja Sportin jälkeen kolmanteen sijaan. Kaudella 1977–1978 SaiPa voitti I-divisioonan ja pääsi liigakarsintoihin, mutta se hävisi kaikki karsintaottelunsa. 30-vuotisjuhlakaudellaan 1978–1979 SaiPa voitti jälleen I-divisioonan, muttei onnistunut nousemaan SM-liigaan.

Alpo Suhonen siirtyi SaiPan valmentajaksi kaudelle 1979–1980, ja kauden päätteeksi SaiPa nousi SM-liigaan. Samalla kaudella joukkueessa aloitti maineikas ketju Petri SkrikoHeikki MälkiäPentti Matikainen.

1980-luku pääosin SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPan sijoitus ensimmäisellä SM-liigakaudellaan 1980–1981 oli kahdeksas eli kolmanneksi viimeinen. Samalla kaudella SaiPan paidassa pelasivat seuran ensimmäiset amerikkalaisvahvistukset Stuart Ostlund ja Peter Scamurra. Kauden päätteeksi Vancouver Canucks varasi SaiPan Petri Skrikon NHL:ään. Alpo Suhonen siirtyi valmentamaan Suomen nuorisomaajoukkueita, joten SaiPan uudeksi päävalmentajaksi nousi Pentti Matikainen. Kaudella 1981–1982 SaiPassa aloitti myöhemmin seuralegendan maineeseen noussut hyökkääjä Ralph Cox. Hän sijoittui SM-liigan pistepörssissä neljänneksi ja jäähytilastossa ensimmäiseksi. SaiPa sijoittui kaudella seitsemänneksi ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle vain yhden maalin erolla.

Kaudella 1982–1983 SaiPa sijoittui runkosarjan kuudenneksi ja pääsi pelaamaan historiansa ensimmäiset pudotuspelit. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Tampereen Ilvestä vastaan pelannut SaiPa hävisi sarjan suoraan kahdessa ottelussa. Seuraavalle kaudelle SaiPa asetti itselleen tavoitteeksi olla vähintään neljäs. Lopullinen sijoitus jäi tavoitteesta SaiPan ollessa kauden kuudes. Ralph Cox palasi SaiPaan välivuoden jälkeen kaudelle 1984–1985. SaiPa pelasi heikon kauden, mutta säilytti sarjapaikkansa karsintasarjan jälkeen. Seuraavalle kaudelle 1985–1986 SaiPa vahvisti joukkuettaan hankkimalla NHL:stä maajoukkuemaalivahti Hannu Kamppurin. Vahvistuksesta huolimatta kausi päättyi SaiPan putoamiseen I-divisioonaan.

Putoamisen seurauksena SaiPasta lähti jopa 14 pelaajaa. Ensimmäinen kausi I-divisioonassa päättyi viidenteen sijaan. Seuraava I-divisioonakausi 1987–1988 päättyi toiseen sijaan ja sarjanousuun. Kausi muistetaan kuitenkin ikävästä tapahtumasta, jossa SaiPan ulkomaalaisvahvistus Tim Hrynewich löi erään Forssassa käydyn ottelun jälkeisessä kättelyssä vastustajaa mailalla päähän. Hrynewich sai tempauksestaan viiden kuukauden pelikiellon sekä seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja useiden tuhansien markkojen sakot.

Nousun jälkeisellä SM-liigakaudella 1988–1989 SaiPa sijoittui yhdeksänneksi, mutta muuten kausi oli värikäs; TuTosta hankittu Steve Harrison jäi kiinni dopingista ja hyökkääjä Mikko Niemistä puukotettiin. Samalla kaudella SaiPa hankki Oulun Kärpistä Alain Lemieux'n, Mario Lemieux'n veljen, mutta hän loukkaantui jo viiden pelin jälkeen.

Kaudella 1989–1990 Ari Santasen 11-vuotinen jakso SaiPassa alkoi ja Vesa Viitakoski valittiin vuoden tulokkaaksi. SaiPan sijoitus oli kahdeksas. Kaudella 1990–1991 SaiPa tavoitteli pudotuspelipaikkaa vahvistamalla joukketta muun muassa Jaroslav Benákilla ja Otakar Janeckylla. Nimekäs joukkue kuitenkin epäonnistui ja SaiPa putosi I-divisioonaan. Tämän lisäksi kauden taloudellinen tulos oli 1,5 miljoonaa markkaa miinuksella, ja seuran kokonaisvelkasaldo hipoi viittä miljoonaa.

1991–1996 I-divisioonassa konkurssin partaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alku oli todellista kriisiaikaa SaiPalle. Seuran tärkein tavoite oli talouden parantaminen, jottei perinteikäs joukkue olisi joutunut konkurssiin. Kaudella 1991–1992 SaiPa pelasi I-divisioonassa ja kärsi yleisökadosta. Talous paheni entisestään ja seura irtisanoi joulutauolla kaikki sopimuksensa ja tarjosi pelaajille uusia sopimuksia, joissa palkka oli puolitettu. Kuusi pelaajaa hylkäsi uudet sopimukset, mutta SaiPan kausi päättyi kuudenteen sijaan ja taloudellisesti nollatulokseen.

Kaudella 1992–1993 SaiPa oli I-divisioonan seitsemäs ja talous koheni jopa puolella miljoonalla markalla. Myös kausi 1993–1994 paransi taloutta puolella miljoonalla markalla. SaiPa pääsi myös liigakarsintaan, muttei onnistunut nousemaan SM-liigaan.

Kaudella 1994–1995 yleisö löysi jälleen tiensä Kisapuistoon, ja esimerkiksi eräässä KooKoo-ottelussa oli yli 3000 katsojaa. SaiPa voitti runkosarjan ja voitti pudotuspeleissä Järvenpään Haukat ja Kiekko-67:n. Liigakarsinnoissa SaiPa kuitenkin hävisi Ilvekselle, eikä noussut liigaan. Kauden aikana SaiPan maalivahti Jussi Markkanen pelasi nuorten MM-kisoissa, Ari Santanen voitti I-divisioonan pistepörssin ja Tero Hämäläinen maalipörssin.

Heikki Mälkiä aloitti SaiPan valmentajana kaudella 1995–1996. SaiPa oli runkosarjan toinen ja pudotuspeleissä kaatuivat Kotkan Titaanit ja Kiekko-Karhut. Karsintasarjan 1. vaiheessa SaiPa voitti Hermeksen ja pääsi pelaamaan liigapaikasta SM-liigassa viimeiseksi sijoittunutta TuToa vastaan. TuTo hävisi sarjan voitoin 3–0 ja SaiPa palasi SM-liigaan.

Pitkällä liigaputkella vain harvoin pudotuspeleihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilves-SaiPa 3.2.2007. SaiPan pelaajat kuvassa Marko Ojanen (24), Joonas Rönnberg (21) ja Rob Zepp (maalivahti).

Kaudella 1996–1997 Jussi Markkanen palasi yhden Tapparassa viettämänsä kauden jälkeen SaiPan maalille. SaiPan ennakoitiin joutuvan karsimaan liigapaikastaan, mutta KalPa jäi kuitenkin SaiPan taakse ja joutui karsintoihin. SaiPa teki kaudella 700 000 markan voiton, minkä ansiosta se sai maksettua viimeisetkin velkansa.

Kaudella 1997–1998 SaiPa pelasi hyvin ja sijoittui runkosarjassa kuudenneksi. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella SaiPa hävisi Ilvekselle voitoin 3–0. Joukkueen kauden tärkein pelaaja oli hyökkääjä Dale McTavish, joka voitti liigan maalipörssin.

Kautta 1998–1999 pidetään SaiPan historian parhaimpana kautena. Runkosarjan kuudes sija toi pudotuspeleissä vastaan Helsingin Jokerit, jonka SaiPa peittosi voitoin 3–0. SaiPa sai pelata kaksi ensimmäistä peliä kotikentällään, sillä Jokereiden kotihallissa Hartwall Areenalla oli muita tapahtumia. Kolmanteenkin peliin Helsinkiin matkasi tuhansia SaiPa-faneja. Välierissä vastaan tuli toinen 1990-luvun suurseura TPS, joka oli totutun kova kaataen SaiPan voitoin 3–0. Pronssiottelussa SaiPalla oli mahdollisuus ottaa historiansa toinen mitali, kun vastaan tuli HPK. Hämeenlinnassa pelattu ottelu päättyi kuitenkin HPK:n voittoon.

Kausi 1999–2000 oli SaiPan osalta pettymys päättyen yhdeksänteen sijaan. Seuraavalla kaudella SaiPa oli kymmenes ja kaudella 2001–2002 se jäi selvästi jumboksi. SaiPan kausi 2002–2003 muistetaan mahtavasta alkusta. SaiPan kotiotteluissa voittoja tuli toinen toisensa perään ja hieman ennen joulutaukoa SaiPa oli parhaimmillaan kolmas. Loppukauden romahdus oli kuitenkin niin paha, että lopullinen sijoitus oli 11., joten SaiPa jäi selvästi ulos pudotuspeleistä. Seuraavilla kahdella kaudella SaiPan sijoitus oli 12. Jarmo Myllys pelasi uransa viimeiset pelit SaiPassa näinä kausina.

Kaudella 2005–2006 SaiPa oli runkosarjan seitsemäs, vaikka se lähti kauteen lähes pienimmällä pelaajabudjetillä. Heikki Mälkiän luotsaaman joukkueen pelaajat nostivat selvästi omaa tasoaan. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella vastaan tuli TPS, jonka SaiPa kaatoi voitoin 2–0. Puolivälierissä HIFK oli parempi voitoin 4–2. HIFK voitti ensimmäiset kolme ottelua, mutta SaiPa paransi hetkeksi otteitaan voittaen kaksi ottelua.

Kaudet 2006–2007 ja 2007–2008 olivat SaiPalta heikkoja, vaikkei jälkimmäisellä kaudella pudotuspelipaikka jäänyt kauas. Runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella SaiPa pelasi tärkeän ottelun Kisapuistossa kymmenentenä olleen TPS:n kanssa, joka voitti ottelun ja eteni pudotuspeleihin. Kaudella 2008–2009 SM-liiga jälleen avattiin. SaiPan 60-vuotisjuhlakausi epäonnistui muun muassa useiden loukkaantumisten takia. SaiPa sai play-outeissa vastaansa Lukon, jolle play-out -paikka oli pettymys, sillä se oli vielä viimeisellä kierroksella kiinni pudotuspelipaikassa. Pitkään otteluihin valmistautunut SaiPa voitti sarjan 3–0 pääosin entisen Lukko-hyökkääjä Shayne Toporowskin hyvillä pelisuorituksilla.

Kaudeksi 2009–2010 SaiPa solmi yhteistyösopimuksen Mikkelin Jukureiden kanssa.[14] Seuran toimitusjohtajana vuodesta 2006 lähtien toiminut Sami Koikkalainen lopetti pestissään elokuussa 2011. Hänen paikkansa otti entinen SaiPa- ja Lukko-puolustaja Riku Kallioniemi.

Kaudelle 2012–2013 SaiPa nuorensi miehistöään. Seura muun muassa hankki KalPasta Simo-Pekka Riikolan, Tommi Jokisen ja Jaakko Rissasen. SaiPa aloitti kautensa vahvasti ollen jopa muutaman kerran runkosarjan johdossa, ja joulutauolle mentäessä SaiPa oli sarjassa toisena. Joukkueen menestys nostikin Lappeenrannassa jonkinasteisen kiekkobuumin. Tauon jälkeen joukkue ei kuitenkaan onnistunut ottamaan tarpeeksi voittoja, joten se oli lopulta runkosarjassa yhdeksäs 89 pisteellä. SaiPa kuitenkin ylsi pudotuspeleihin ensimmäisen kerran kevään 2006 jälkeen. SaiPa kohtasi villi kortti -kierroksella HIFK:n. SaiPa voitti ensimmäisen kohtaamisen Helsingissä jatkoajalla lukemin 2–3. Lappeenrannassa pelatussa toisessa ottelussa HIFK otti vastaavasti 2–3-voiton ja siirsi ratkaisun Helsinkiin. SaiPan kausi päättyi kolmannessa kohtaamisessa, jonka HIFK voitti lukemin 5–2 ja vei näin koko ottelusarjan 2–1. Liiga-SaiPa Oy teki kaudella taloudellisesti huipputuloksen, jääden yli 740 000 euroa voitolle.[15] Tähän suurimpana syynä olivat kasvaneet yleisömäärät, fanituotemyynti sekä jäähallin ravintolatoiminta.

Kaudelle 2013–2014 SaiPa lähti hyvin samanlaisella kokoonpanolla kuin edellisellekin kaudelle, paria vahvistusta, kuten paluumuuttaja Jussi Markkasta, lukuunottamatta. Tulos oli myös edelliskauden mukaista, ja SaiPa oli koko alkukauden SM-liigan kärkikahinoissa, ollen tällä kertaa sarjassa joulutauolla kolmantena. Runkosarjan päätyttyä SaiPa oli neljännellä sijalla 100 pisteellä, joka on seuran henkilökohtainen ennätyspistemäärä. Puolivälierissä SaiPa kohtasi JYP:in. SaiPa voitti kolme ensimmäistä ottelua pienin maalieroin, mutta sen jälkeen JYP voitti kolme ottelua putkeen tasoittaen ottelusarjan 3-3:een. Seitsemännessä pelissä Kisapuistossa SaiPa nousi kahden maalin tappioasemasta voittaen lopulta 6-4. Välierissä vastaa tuli koko kauden ylivoimaisin ennakkosuosikki Oulun Kärpät. SaiPa hävisi välierissä Kärpille otteluvoitoin 1-4. Pronssiottelussa Lukkoa vastaan SaiPa hävisi 3-2, ja 48 vuoden kirvelevä, mitaliton putki sai edelleen jatkoa.

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPa pelaa kotipelinsä keltaisessa paidassa, mustissa housuissa, keltaisissa sukissa sekä mustassa kypärässä. Vierasottelut SaiPa pelaa useimmiten samoissa asuissa kuin kotipelit, mutta myös musta pelipaitaversio on olemassa.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPan kannustus- ja maalilaulu on Erkki Liikasen kappale ”Lätkä lentää”, jonka on levyttänyt myös Osmo’s Cosmos.

SaiPan cheerleadereinä toimii Kisapuiston Kissat -tanssiryhmä, joka koostuu 16–25-vuotiaista tytöistä.[16]

SaiPan virallisena faniyhdistyksenä toimii vuonna 2005 perustettu SaiPaFanit ry, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä SaiPa Fan Club.[17] Yhdistys vaihtoi nimensä Saimaan Keltamustat ry:ksi toukokuussa 2014[18] Joukkuetta kannustaa myös Punaviivakerho-niminen ryhmä. Kaudesta 2007–2008 asti Kisapuiston seisomakatsomossa on toiminut epävirallinen kannattajayhteisö Willimiehet. Se on ryhmä SaiPan kannattajia, jotka haluavat tukea joukkuettaan näkymällä ja kuulumalla katsomoissa. Vuonna 2007 ryhmän nimi vakiintui ja sillä kunnioitetaan Lappeenrannan vaakunasta löytyvää willimiestä.[19]

Kaudella 2008–2009 SaiPan fanit järjestivät kaksi tifoa. Ensimmäinen järjestettiin 5. joulukuuta SaiPa-Pelicans -ottelussa, jossa tifo koostui seisomakatsomon lippumerestä ja istumakatsomoiden mosaiikista.[20] Toinen tifo oli 3. tammikuuta Heikki Mälkiän kunniaksi järjestetty lakana-tifo.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustusjoukkue: SM-sarja: 1 pronssi (1966), Suomen Cup: 3 hopeaa (1958, 1965 ja 1971)

Naiset: SM-sarja: 1 pronssi (1990)

A-juniorit: SM-liiga: 2 kultaa (1970 ja 2002) , 2 hopeaa (1965 ja 1966) ja 3 pronssia (1964, 1968 ja 1974)

Joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 27.8.2014)[21][22]

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
14 Suomen lippu Ahonen, RonyRony Ahonen P L 27 2015 Porvoo
49 Suomen lippu Backman, SimonSimon Backman (A) P L 30 2015 Pietarsaari
1 Italian lippu Bernard, AndreasAndreas Bernard MV L 24 2015 Bolzano, Italia
26 Suomen lippu Flinck, MarkkuMarkku Flinck KH L 29 2015 Espoo
2 Suomen lippu Huhtanen, MiikaMiika Huhtanen P L 21 2016 +1 Lappeenranta
10 Suomen lippu Hämäläinen, VilleVille Hämäläinen (A) KH L 33 2015 +1 Lappeenranta
42 Suomen lippu Jokinen, TommiTommi Jokinen LH L 26 2016 Siilinjärvi
71 Suomen lippu Järvinen, MattiMatti Järvinen KH L 25 2015 +1 Lontoo, Englanti
48 Suomen lippu Jääskeläinen, JoonaJoona Jääskeläinen LH R 18 2015 +2 Imatra
8 Suomen lippu Koho, VilleVille Koho (C) KH L 32 2016 Imatra
78 Suomen lippu Kuronen, MikaelMikael Kuronen LH L 22 2016 Tampere
56 Suomen lippu Lappalainen, LasseLasse Lappalainen P L 25 2015 +1 Kuopio
5 Ruotsin lippu Larsson, JohanJohan Larsson P R 28 2015 +1 Lindesberg, Ruotsi
11 Suomen lippu Leivo, TomiTomi Leivo LH L 25 2015 Lappeenranta
74 Suomen lippu Lipiäinen, SanteriSanteri Lipiäinen MV R 18 2015 +1 Lappeenranta
6 Yhdysvaltain lippu Lofquist, SamSam Lofquist P R 24 2015 +1 Somerset, WI, USA
18 Suomen lippu Maalahti, KalleKalle Maalahti P L 23 2016 +1 Lappeenranta
7 Kanadan lippu McIntyre, DavidDavid McIntyre KH L 27 2015 +1 Oakville, ON, Kanada
13 Suomen lippu Mankinen, JesseJesse Mankinen LH R 23 2015 Lappeenranta
27 Suomen lippu Markkanen, JussiJussi Markkanen MV L 39 2015 Imatra
72 Suomen lippu Pitkänen, IlmariIlmari Pitkänen LH L 24 2016 Viljakkala
38 Suomen lippu Riikola, Simo-PekkaSimo-Pekka Riikola P R 22 2015 Joensuu
33 Yhdysvaltain lippu Salcido, BrianBrian Salcido P L 29 2015 Hermosa Beach, CA, USA
12 Yhdysvaltain lippu Spina, DaveDave Spina LH R 31 2015 Mesa, AZ, USA
84 Suomen lippu Suutari, JoniJoni Suutari LH L 22 2016 +1 Lappeenranta
22 Suomen lippu Tavi, JanneJanne Tavi VLH L 25 2015 Helsinki
57 Suomen lippu Toivanen, OnniOnni Toivanen LH L 21 2015 +1 Lappeenranta
25 Suomen lippu Venäläinen, SamiSami Venäläinen LH R 33 2015 Kangasala
81 Tšekin lippu Zbořil, AdamAdam Zbořil LH L 19 2015 +1 Brno, Tšekki

Muokkaa kokoonpanoa


Valmennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NHL:ssä pelanneet kasvatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista pelaajista jotka ovat voittaneet jonkin SM-liigan tai I-divisioonan palkinnoista SaiPassa pelatessaan.

Aarne Honkavaara -palkinto (Paras maalintekijä)

Jarmo Wasama -palkinto (Vuoden tulokas)

Raimo Kilpiö -palkinto (Herrasmiespelaaja)

Urpo Ylönen -palkinto (Paras maalivahti)

Kalevi Numminen -palkinto (Paras valmentaja)

SM-liigan tähdistökentällinen

I-divisioonan palkinnot

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPan kannattajaklubin Punaviivakerhon vuonna 2006 valitsemaan seuran kaikkien aikojen tähtikenttään kuuluvat maalivahti Jussi Markkanen, puolustajat Lalli Partinen ja Kai Tervonen sekä hyökkääjät Petri Skriko, Mika Kauppinen ja Jorma Hietanen.[23]

Päävalmentajat kausittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

^ Valmentaja vaihtunut kesken kauden.

Sijoitukset kausittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O = Pelatut ottelut, V = Voitot, T = Tasapelit, H = Häviöt, TM = Tehdyt maalit, PM = Päästetyt maalit, P = Pisteet, SR = Sijoitus runkosarjassa, LS = Lopullinen sijoitus mahdollisen loppusarjan tai pudotuspelien jälkeen

Runkosarja
Kausi O V T H TM PM P SR LS Sarja
1954–1955 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1955–1956 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1956–1957 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1957–1958 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1958–1959 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Suomensarja ja SM-karsintasarja
1959–1960 18 3 5 10 57 100 11 8 SM-sarja
1960–1961 18 6 3 9 46 77 15 8 SM-sarja
1961–1962 18 5 1 12 53 75 11 9 SM-sarja
1962–1963 18 5 2 11 47 69 12 8 SM-sarja
1963–1964 18 8 3 7 71 66 19 5 SM-sarja
1964–1965 18 9 1 8 79 61 19 5 SM-sarja
1965–1966 10 5 3 2 40 34 13 2 SM-sarja, Alkulohko A
10 5 0 5 29 30 10 3 SM-sarja, ylempi loppusarja
1966–1967 22 13 1 8 92 73 27 6 SM-sarja
1967–1968 20 8 3 9 76 75 19 6 SM-sarja
1968–1969 22 5 4 13 59 90 14 11 SM-sarja
1969–1970 14 10 1 3 107 44 21 2 Suomensarjan itälohko
5 3 0 2 26 16 6 3 Mestaruussarjan karsintasarja
1970–1971 14 10 0 4 86 34 20 2 Suomensarjan itälohko
5 3 0 2 37 15 6 3 Mestaruussarjan karsintasarja
1971–1972 14 13 1 0 145 28 27 1 Suomensarjan itälohko
10 10 0 0 100 25 20 1 Mestaruussarjan karsintasarja
1972–1973 36 1 1 34 100 274 3 10 SM-sarja
1973–1974 14 14 0 0 116 36 28 1 Suomensarjan itälohko
10 8 2 0 81 26 18 1 Mestaruussarjan karsintasarja
1974–1975 36 9 5 22 103 204 23 9 SM-sarja
1975–1976 36 23 4 9 190 141 50 3 I-divisioona
1976–1977 36 25 4 7 230 111 54 3 I-divisioona
1977–1978 36 25 3 8 197 118 53 1 I-divisioona
6 0 0 6 22 53 0 5 SM-liigan karsintasarja
1978–1979 36 25 4 7 218 121 54 1 I-divisioona
6 3 0 3 22 29 6 3 SM-liigan karsintasarja
1979–1980 36 26 2 8 243 112 54 2 I-divisioona
6 4 1 1 45 27 9 1 SM-liigan karsintasarja
1980–1981 36 11 4 21 128 187 26 8 SM-liiga
1981–1982 36 15 5 16 146 150 35 7 SM-liiga
1982–1983 36 16 5 15 150 153 37 6 6 SM-liiga
1983–1984 37 11 4 22 121 184 26 8 SM-liiga
1984–1985 36 11 3 22 127 199 25 9 SM-liiga
1985–1986 36 7 2 27 98 169 16 10 SM-liiga
1986–1987 44 23 5 16 205 201 51 5 I-divisioona
1987–1988 44 30 3 11 239 169 63 2 I-divisioona
1988–1989 44 15 1 28 171 247 31 10 SM-liiga
1989–1990 44 20 1 23 172 205 41 8 SM-liiga
1990–1991 44 15 2 27 164 217 32 12 SM-liiga
1991–1992 44 19 4 21 176 154 42 6 I-divisioona
1992–1993 44 20 4 20 181 190 44 7 I-divisioona
1993–1994 46 23 10 13 199 160 56 3 I-divisioona
6 3 0 3 24 22 6 2 SM-liigan karsintasarja
1994–1995 46 34 0 12 241 137 68 1 2 I-divisioona
1995–1996 44 28 4 12 187 124 60 2 1 Fazer-liiga
1996–1997 50 13 8 29 118 181 34 11 SM-liiga
1997–1998 48 21 7 20 135 142 49 6 7 SM-liiga
1998–1999 54 25 4 25 141 153 54 6 4 SM-liiga
1999–2000 54 16 13 25 154 185 45 9 SM-liiga
2000–2001 56 24 3 29 152 154 51 10 SM-liiga
2001–2002 56 14 1 41 124 202 31 13 SM-liiga
2002–2003 56 19 6 31 134 172 48 11 SM-liiga
2003–2004 56 13 5 38 127 194 36 12 SM-liiga
2004–2005 56 18 0 38 145 195 52 12 SM-liiga
2005–2006 56 23 12 21 149 130 87 7 7 SM-liiga
2006–2007 56 20 8 28 150 181 72 11 SM-liiga
2007–2008 56 15 12 29 115 155 62 11 SM-liiga
2008–2009 58 17 7 34 138 174 62 14 12 SM-liiga
2009–2010 58 20 11 27 154 176 77 11 SM-liiga
2010–2011 60 16 13 31 137 186 65 12 SM-liiga
2011–2012 60 18 18 24 155 176 77 11 SM-liiga
2012–2013 60 23 13 24 162 173 89 9 10 SM-liiga
2013–2014 60 26 13 21 160 134 100 4 4 SM-liiga

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätyksissä huomioitu vain pääsarjassa tapahtuneet suoritukset.[24]

Tulosennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin kotivoitto: SaiPa–HJK 14–1, 15.12.1964
  • Suurin kotitappio: SaiPa–Tappara 4–16, 3.12.1972
  • Suurin vierasvoitto: WU–SaiPa 1–11, 22.12.1963 (ennätystä sivuttu)
  • Suurin vierastappio: Tappara–SaiPa 16–1, 11.2.1975
  • Eniten tehtyjä maaleja kotiottelussa: SaiPa–HJK 14–1, 15.12.1964
  • Eniten tehtyjä maaleja vierasottelussa: WU–SaiPa 1–11, 22.12.1963
  • Eniten päästettyjä maaleja kotiottelussa: SaiPa–Tappara 4–16, 3.12.1972
  • Eniten päästettyjä maaleja vierasottelussa: Tappara–SaiPa 16–1, 11.2.1975
  • Eniten maaleja yhdessä kotiottelussa: SaiPa–Tappara 4–16, 3.12.1972
  • Eniten maaleja yhdessä vierasottelussa: Ilves–SaiPa 13–5, 26.11.1972 (ennätystä sivuttu)

Pelaajaennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eniten maaleja yhdessä kaudessa: 29, Vladimír Machulda, 2000–2001
  • Eniten syöttöjä yhdessä kaudessa: 39, Otakar Janecký, 1990–1991
  • Eniten pisteitä yhdessä kaudessa: 60, Otakar Janecký, 1990–1991
  • Eniten jäähyminuutteja yhdessä kaudessa: 227, Kristián Kudroč, 2005-2006
  • Eniten maaleja yhdessä ottelussa: 4, Jorma Hietanen, SaiPa–HJK, 28.11.1965lähde?, Heikki Mälkiä & Petri Skriko, SaiPa–HPK, 30.10.1983, Jouko Viljakainen, SaiPa–KalPa, 9.12.1990, Vladimír Machulda, SaiPa–HIFK, 30.11.1999
  • Eniten syöttöjä yhdessä ottelussa: 4, 13 kertaa, 13 pelaajaa
  • Eniten pisteitä yhdessä ottelussa: 6, Petri Skriko, SaiPa–HPK, 30.10.1983
  • Eniten otteluita: 607, Ville Koho (tilanne 28.2.2014)
  • Eniten maaleja: 126, Heikki Mälkiä
  • Eniten syöttöjä: 150, Heikki Mälkiä
  • Eniten pisteitä: 276, Heikki Mälkiä
  • Eniten jäähyminuutteja: 606, Pauli Levokari

Eniten yhdellä kaudella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voittoja: 26, 2013–2014 (60 ottelua, voittoprosentti 43,3)
  • Tasapelejä: 18, 2011–2012 (60 ottelua, tasapeliprosentti 30,0)
  • Tappioita: 39, 2001–2002 (56 ottelua, tappioprosentti 69,6)
  • Tehtyjä maaleja: 173, 1988–1989 (44 ottelua, keskiarvo 3,9 maalia/ott)
  • Päästettyjä maaleja: 274, 1972–1973 (36 ottelua, keskiarvo 7,6 maalia/ott)lähde?
  • Pisteitä: 100, 2013-2014 (60 ottelua, keskiarvo 1,66 pist/ott)

Yleisöennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin yleisömäärä: 7244, SaiPa–Karhut, 6.11.1965
  • Pienin yleisömäärä: 882, SaiPa–TuTo, 9.3.1975
  • Suurin yleisökeskiarvo kotiotteluissa: 4105, kauden 2013-2014 runkosarjassa (kapasiteetti 4825)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Liiga-SaiPa Oy Liiga-Saipa. Viitattu 22.12.2013.
  2. Kisapuisto Liiga-SaiPa. Viitattu 22.12.2013.
  3. Seura Saimaan Pallo. Viitattu 22.12.2013.
  4. SaiPan perustaminen ja 50-luku Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  5. SaiPan perustaminen ja 50-luku Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  6. SaiPan perustaminen ja 50-luku Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  7. Ensimmäiset pelit Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  8. SaiPan perustaminen ja 50-luku Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  9. Ensimmäiset pelit Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  10. Ensimmäiset pelit Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  11. Ensimmäiset pelit Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  12. Uusi kotikenttä Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  13. Ensimmäiset pelit Saimaan Pallon verkkosivusto. Viitattu 15.9.2012.
  14. SaiPa ja Jukurit yhteistyöhön 15.05.2009. SaiPa.fi. Viitattu 15. toukokuuta 2009.
  15. Lehtinen, Sari: SaiPa teki ennätystuloksen – tulos viisinkertaistui 1.8.2013. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 22.12.2013.
  16. Cheerleaderit SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  17. SaiPaFanit ry SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  18. SaiPaFanit ry on nyt Saimaan Keltamustat
  19. Willimiehet Info. Viitattu 5.3.2012.
  20. Tifo 5.12. SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  21. Joukkue 2014-15 Liiga-SaiPa.
  22. http://www.eliteprospects.com/team.php?team=46 SaiPa EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  23. Ilta-Sanomat 28.11.2006, SaiPan tähtikenttä (s. 25)
  24. Ennätykset SaiPan kotisivut. Viitattu 29.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]