Tämä on lupaava artikkeli.

Kimmo Koskenkorva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kimmo Koskenkorva
Henkilötiedot
Syntynyt21. kesäkuuta 1978 (ikä 45)
Haukipudas, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Kossu[1]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 173 cm
Paino 81 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2014
Seurat Kärpät (I-div./SML)
Tappara (SML)
SaiPa (SML)
Skellefteå AIK (SEL)
Lukko (SML)
Pelicans (SML)
Uleåborg A.I.K (II-div./S-S)

Kimmo Koskenkorva (s. 21. kesäkuuta 1978 Haukipudas) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Koskenkorva pelasi ammattilaisurallaan SM-liigassa yhteensä 615 runkosarjaottelua tehopistein 102+122=224 ja keräten 292 jäähyminuuttia sekä 65 playoff-ottelua tehopistein 4+7=11 ja keräten 28 jäähyminuuttia. Hän voitti Suomenmestaruuden Tapparassa vuonna 2003. Kaudella 2006–2007 Koskenkorva toimi Saimaan Pallon kapteenina. Hän pelasi urallaan myös kaksi kautta Ruotsissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorva on Haukiputaan Veikkojen kasvatti.[2] Hän siirtyi jo nuorena Oulun Kärppiin ja pelasi ensimmäisen ottelunsa miesten sarjoissa kaudella 1995–1996 I-divisioonassa. Hän vakiinnutti paikkansa Kärppien kokoonpanossa kaudella 1997–1998, jolloin hän pelasi 32 runkosarjaottelussa ja teki tehopisteet 9+8=17. Kauden 1998–1999 päätteeksi Koskenkorva valittiin yllättäen koko I-divisioonan toiseen tähdistökentälliseen, vaikka hän oli tehopisteillä 15+11=26 Kärppien 11:nneksi paras pistemies.[3][4] Kärpät nousi SM-liigaan keväällä 2000. Koskenkorva pelasi ensimmäisellä SM-liigakaudellaan 2000–2001 55 runkosarja- ja yhdeksän pudotuspeliottelua, joissa hän teki yhteensä tehopisteet 8+3=11. Kaudella 2001–2002 Koskenkorva teki tehopisteet 9+12=21. Hänen plus-miinus-tilastonsa +12 oli Andrei Potaitšukin jälkeen Kärppien toiseksi paras.[5]

Koskenkorva siirtyi kaudeksi 2002–2003 kolmivuotisella pelaajasopimuksella Tapparaan.[5] Häneen kohdistui joukkueessa suuret odotukset, mutta Koskenkorva ei suoriutunut Tapparassa odotetulla tavalla, joten hän ei saanut jatkosopimusta keväällä 2005. Tappara voitti Suomenmestaruuden keväällä 2003. Koskenkorvan ura lähti nousuun Saimaan Pallossa, jonne hän siirtyi toukokuussa 2005 kauden mittaisella sopimuksella[6] Hän oli tehopistiellä 11+20=31 joukkueen toiseksi paras pistemies Ville Viitaluoman jälkeen ja kolmanneksi paras maalintekijä. Kaudella 2006–2007 Koskenkorva nimettiin SaiPan kapteeniksi.[7] Hän teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä pisteillä 19+23=42 ja voitti SaiPan sisäisen piste- ja maalipörssin.[2]

Koskenkorva solmi kaudeksi 2007–2008 Ruotsin Elitserienin Skellefteå AIK:n kanssa kaksivuotisen sopimuksen.[8] Hän nousi kevään 2009 pudotuspeleissä joukkueen sankariksi ratkaistuaan jatkoajalla seitsemännessä puolivälieräottelussa Skellefteålle välieräpaikan Linköpings HC:ta vastaan.[9] Välierissä Skellefteå hävisi kuitenkin Färjestadille.[10] Kaudeksi 2009–2010 Koskenkorva palasi Kärppiin 2+1-vuotisella pelaajasopimuksella.[11] Hän ei kuitenkaan vastannut ensimmäisellä kaudellaan häneen kohdistuneisiin odotuksiin, ja Kärpät asetti hänet siirtolistalle kesällä 2010. Koskenkorva harjoitteli Mestiksen Kiekko-Laserin kanssa, kunnes hyökkääjäpula ja muiden joukkueiden kiinnostumattomuus siirtoon sai hänet jatkamaan Kärpissä. Koskenkorvan runkosarja 2010–2011 alkoi onnistuneesti, ja hän teki kolmessa ensimmäisessä ottelussa tehopisteet 1+4=5, joilla Koskenkorva johti Kärppien pistepörssiä.[12] Yhteensä hän teki kauden aikana pisteet 11+12=23.

Koskenkorva aloitti myös kauden 2011–2012 hienosti, sillä hänen Joonas Kemppaisen ja Julius Junttilan kanssa muodostama nelosketju oli kolmen ottelun jälkeen yhteispistein 7+5=12 Kärppien paras.[13] Alempien ketjujen roolistaan huolimatta Koskenkorva oli tehopisteillä 17+14=31 Kärppien kolmanneksi paras pistemies ja maalintekijä.[2] Kaudeksi 2012–2013 Koskenkorva siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Rauman Lukkoon.[14] Hän ei kuitenkaan löytänyt missään vaiheessa paikkaansa joukkueesta ja teki 48 runkosarjaottelussa vain tehot 1+4=5.[15] Koskenkorva ei saanut peliaikaa enää pudotuspeleissä. Hänen sopimuksensa purettiin kauden jälkeen.[16]

Elokuussa 2013 Koskenkorva siirtyi kolmen viikon mittaiselle try-outille Pelicansiin.[17] Hän sai sen päätteeksi kauden 2013–2014 kattavan sopimuksen joukkueeseen.[18] Koskenkorva lopetti kauden päätteeksi ammattilaisuransa palatakseen perheensä kanssa Ouluun. Lokakuussa 2014 hän siirtyi kuitenkin jatkamaan jääkiekkoilua paikallisen II-divisioonajoukkue Uleåborg A.I.K:n paitaan.[19] Koskenkorva voitti kevään 2015 Suomi-sarjan karsintasarjan pistepörssin tehoilla 5+5=10[20] ja oli nostamassa joukkuetta seuraavaksi kaudeksi sarjatasoa ylemmäs. Hän oli alkukauden 2015–2016 ilman sopimusta, kunnes Koskenkorva palasi U.A.I.K:hon pelaamaan Suomi-sarjaa tammikuussa 2016.[21]

Heinäkuussa 2016 Uleåborg A.I.K tiedotti Facebook-sivuillaan Koskenkorvan pelaavan joukkueessa jäähyväisottelun 6. elokuuta 2016 Limingan jäähallissa JHT Kalajokea vastaan. Hänen pelipaitansa huutokaupattiin harjoitusottelun jälkeen.[22]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorva palkittiin ikäluokkansa Pohjola-leirin herrasmiespelaajana vuonna 1992.[4] Tämän jälkeen hän pelasi yhteensä yhdeksän nuorten- ja 11 poikien maaottelua.[23]

Koskenkorva pelasi ensimmäisen A-maaottelunsa 16. joulukuuta 2001 Tšekkiä vastaan Venäjän Baltica-turnauksessa. Maajoukkueen päävalmentaja Hannu Aravirta kutsui hänet turnaukseen korvaamaan loukkaantunutta Petri Pakaslahtea.[24] Koskenkorva on pelannut yhteensä Euro Hockey Tour -tasolla 21 A-maaottelua tehopistein 2+2=4.[23]

Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorva oli pienikokoinen hyökkääjä. Jatkoaika.com -sivuston mukaan hän oli nopea luistelija, ja hänellä oli nopea rannelaukaus. Koskenkorva oli innokas ja aggressiivinen pelaaja ja pystyi johtamaan jonkin verran muita pelaajia.[2] Hän häiritsi hyvin vastustajan pelinrakentamista ja oli hyvä alivoimapelaaja. Koskenkorva ei kuitenkaan ollut parhaimmillaan syöttämisessä ja pienikokoisena hän oli varsin heikko fyysisessä pelissä. Hän ei myöskään aina osannut käyttää hyväkseen kaikkia maalintekomahdollisuuksia.[7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkorvan isoveli Jarmo on pelannut myös jääkiekkoa. Jarmon pojat ja Kimmon veljenpojat Jesse ja Samu Koskenkorva pelaavat myös jääkiekkoa, joista ensimmäisenä mainittu on debytoinut Kärppien SM-liigajoukkueessa.[25]

Kimmo Koskenkorvalla on vaimo sekä poika Tobias ja tytär Emelie.[26] Heistä Tobias pelaa Kiekko-Laserin junioreissa, joita Kimmo valmentaa.[25]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1995–1996 Kärpät A-SM 33 10 10 20 12 – – – – –
Kärpät I-divisioona 1 0 0 0 0 – – – – –
1996–1997 Kärpät A-SM 36 19 9 28 24 – – – – –
1997–1998 Kärpät A-SM 6 5 7 12 12 – – – – –
Kärpät I-divisioona 32 9 8 17 8 14 1 1 2 8
1998–1999 Kärpät A-SM 1 1 0 1 2 – – – – –
Kärpät I-divisioona 47 15 11 26 47 5 2 0 2 4 Kakkostähdistö
1999–2000 Kärpät I-divisioona 46 10 9 19 40 7 1 2 3 2
2000–2001 Kärpät SM-liiga 55 8 3 11 6 9 0 0 0 2
2001–2002 Kärpät SM-liiga 51 9 12 21 16 – – – – –
2002–2003 Tappara SM-liiga 55 1 6 7 18 15 1 2 3 4 Kanada-malja
2003–2004 Tappara SM-liiga 41 10 3 13 12 – – – – –
2004–2005 Tappara SM-liiga 53 3 6 9 42 8 0 0 0 4
2005–2006 SaiPa SM-liiga 47 11 20 31 42 8 1 2 3 4
2006–2007 SaiPa SM-liiga 55 19 23 42 46 – – – – –
2007–2008 Skellefteå AIK Elitserien 55 10 9 19 36 5 0 2 2 4
2008–2009 Skellefteå AIK Elitserien 55 10 14 24 20 11 2 0 2 4
2009–2010 Kärpät SM-liiga 58 7 12 19 28 7 0 0 0 2
2010–2011 Kärpät SM-liiga 58 11 12 23 28 3 0 2 2 2
2011–2012 Kärpät SM-liiga 59 17 14 31 24 9 2 1 3 8
2012–2013 Lukko SM-liiga 48 1 4 5 18 – – – – –
2013–2014 Peliitat Mestis 1 0 0 0 0 – – – – –
Pelicans SM-liiga 35 5 7 12 12 6 0 0 0 2
2014–2015 Uleåborg A.I.K II-divisioona 12 8 15 23 12 6 8 3 11 2
Uleåborg A.I.K Suomi-sarja Q 4 5 5 10 4 – – – – –
2015–2016 Uleåborg A.I.K Suomi-sarja 8 5 3 8 2 2 1 0 1 6
12 kautta yhteensä SM-liiga 615 102 122 224 292 65 4 7 11 28
2 kautta yhteensä Elitserien 110 20 23 43 56 16 2 2 4 8

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Uusikylä, Eetu: Kimmo Koskenkorva – raataja palasi huipulle Jatkoaika.com. 10.3.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.7.2013.
  2. ↑ a b c d Kimmo Koskenkorva Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ Mikkola, Miikka: 98–99 – Kärpät lipsahtaa ja Pelicans yllättää Jatkoaika.com. 6.12.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.1.2011.
  4. ↑ a b Kimmo Koskenkorva – Eurohockey.com (englanniksi)
  5. ↑ a b Mika Lehto ja Kimmo Koskenkorva Tapparan uudet pelaajat Jatkoaika.com. 2.5.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2010.
  6. ↑ Tomas Duba ja viisi hyökkääjää SaiPaan Jatkoaika.com. 19.5.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2010.
  7. ↑ a b Kimmo Koskenkorva – Jatkoaika.com – Kaikki jääkiekosta
  8. ↑ Ahonen ja Koskenkorva Elitserieniin Jatkoaika.com. 16.4.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2010.
  9. ↑ Hockeyligan.se (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Hockeyligan.se
  11. ↑ Kimmo Koskenkorva palaa Kärppiin Jatkoaika.com. 11.5.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2010.
    * Pettersson, Robert: Koskenkorva flyttar hem Hockeysverige.se. 11.5.2009. NewsMe. Arkistoitu 25.10.2014. Viitattu 3.1.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Väisänen, Matti: Koskenkorva palasi suosikkilistalle Jatkoaika.com. 21.9.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.1.2012.
  13. ↑ Savonen, Ilari: Odotusten vastaisia onnistumisia Jatkoaika.com. 21.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.1.2012.
    *Vuorjoki, Jouko: Nelosketjun kapellimestari 20.9.2011. Kaleva Oy. Viitattu 3.1.2012. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Petri Vehanen palaa Lukkoon Jatkoaika.com. 23.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.5.2012.
    *Meritähti, Päivi: Petri Vehanen palaa Rauman Lukkoon yl.eif. 23.4.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 26.4.2012.
  15. ↑ Isotalo, Ilari: Lukon pelaaja-arvioinnit 2012–13: Onnistujia ja isoja pettymyksiä Jatkoaika.com. 4.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.7.2013.
  16. ↑ Lukko julkisti ensi kauden joukkueensa – Nummelin siirtyy Raumalle Jatkoaika.com. 4.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.7.2013.
  17. ↑ Tuulennopea laituri Pelicansin haaviin Jatkoaika.com. 5.8.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.8.2013.
  18. ↑ Pelicans sopimukseen Koskenkorvan kanssa Jatkoaika.com. 20.8.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.8.2013.
  19. ↑ Wennström, Antti: Kimmo Koskenkorvan pitkä ammattilaisura päätökseen Jatkoaika.com. 24.10.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.10.2014.
  20. ↑ SJL Tilastopalvelu
  21. ↑ Kossu jatkaa loppukauden 3.1.2016. ULEÅBORG A.I.K ry. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 13.1.2016.
  22. ↑ Uleåborg A.I.K Hockey | Facebook
  23. ↑ a b Pelaajat – K Tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 20.8.2012.
  24. ↑ Nevala, Kai: Koskenkorva korvaa Pakaslahden maajoukkueessa 12.12.2001. Kaleva Oy. Viitattu 3.1.2012. [vanhentunut linkki]
  25. ↑ a b ”Kossu” jättää jäähyväiset forum24.fi. 4.8.2016. Forom24 Oy. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 29.11.2016.
  26. ↑ Siira, Kimmo: Hymy palasi isänkin kasvoille 14.2.2011. Kaleva Oy. Viitattu 3.1.2012. [vanhentunut linkki]
Edeltäjä:
Petri Kokko 		Saimaan Pallon kapteeni SM-liigassa
2006–2007 		Seuraaja:
Ville Koho
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kimmo_Koskenkorva&oldid=21027388”