Vaasan Sport

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo vaasalaisesta jääkiekkoseurasta nimeltä Vaasan Sport. Vaasassa vaikuttaa myös lähes saman niminen jalkapalloseura FC Sport. Molemmat ovat peruja entisestä urheiluseurasta nimeltä IF Sport
Vaasan Sport
Vaasan Sportin SM-liigakausi 2014–2015
Perustettu 1939
1962 jääkiekkojaosto
2002 osakeyhtiö
Kotiareena Vaasa Arena
Kaupunki Suomen lippu Vaasa, Suomi
Sarjataso Liiga
Sport Uniform.png
Värit               
Media Kiekko-Pohjalainen
Radio Vaasa
Vasabladet
Omistaja(t) HT Vaasan Sport Oy
Toimitusjohtaja Jyrki Niemi
Puheenjohtaja Heikki Hiltunen
Päävalmentaja Tomek Valtonen
Kapteeni Miko Malkamäki
Yhteistyöseurat S-Kiekko
(Suomi-sarja)
Lapuan Virkiä
(II-divisioona)
Kultaa 0
Hopeaa 0
Pronssia 0

Vaasan Sport on vaasalainen jääkiekkoseura, joka pelaa Jääkiekon SM-liigaa kaudella 2014-2015.

Sportin jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1962. Historiansa aikana Sport on pelannut yhden kauden Suomen korkeimmalla sarjatasolla SM-liigassa kaudella 1975-76, mutta on sittemmin pelannut pääasiassa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa ja Mestiksessä.

Mestiksessä Sport on voittanut mestaruuden kausilla 2008–2009, 2010–2011 ja 2011–2012. Ensimmäisen mestaruuden jälkeen Sport hävisi liigakarsinnan Porin Ässiä vastaan niukasti otteluvoitoin 4–3. Toisen mestaruuden jälkeisen karsinnan Sport hävisi Lahden Pelicansille luvuin 4–0. Myös kolmas mestaruus päättyi liigakarsinnassa Ilvestä vastaan tappioon otteluvoitoin 4-1. Liigaan seura nostettiin kaudelle 2014–2015 liigajoukkueiden kabinetti päätöksellä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sportin alkuperäinen logo

Alkuperäinen emoseura IF Sport (Idrottsföreningen Sport) perustettiin vuonna 1939 Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa. Vuonna 1962 seuraan perustettiin jääkiekkojaosto, joka pelasi ensimmäisen kautensa liiton sarjassa samana vuonna. Vuonna 1979 jääkiekkojaosto erosi omaksi seurakseen nimellä Vaasan Sport. Seuran virallinen, rekisteröity nimi on nykyään HT Vaasan Sport Oy.

Jääkiekon aloittaminen alasarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin ensimmäinen jääkiekkokausi liiton virallisessa sarjassa oli 1962–1963, jolloin joukkue osallistui Maakuntasarjaan eli Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Sportin ensimmäinen virallinen jääkiekon sarjaottelu liiton sarjassa pelattiin vuonna 1962. Vastassa oli Seinäjoen Salpa, joka voitti ottelun 7–1. Sport sai jääkiekossa historiansa ensimmäisen voiton 20.1.1963 Lapuan Virkiästä lukemin 3–6. Ensimmäinen kausi päättyi lopulta lohkon neljänteen eli viimeiseen sijaan.[1]

Seuraavat vuodet Sport pelasi Maakuntasarjaa yhden tason alempana olevaa Perussarjaa. Kuuden joukkueen sarjassa joukkue saavutti ensin viidennen ja sitten toisen sijan. Kaudella 1965–1966 Sport voitti viiden joukkueen kokoiseksi kutistuneen Perussarjan. Ole Stolpella vahvistettu joukkue kuitenkin hävisi Maakuntasarjan karsinnoissa Ykspihlajan Kiekko-Pojille voitoin 2–1. Seuraavalla kaudella Sport voitti jälleen Perussarjan, mutta hävisi Maakuntasarjan karsinnat Ikurin Vireelle. Sportin paras pisteentekijä oli Raimo Brax tehoin 13+8=21. Kauden päätteeksi Vaasan Palloseura kuitenkin epäonnistui Suomensarjan karsinnoissa ja lopetti jääkiekkotoiminnan. Näin ollen Sport sai siltä vapautuneen paikan Maakuntasarjassa. Sportiin liittyi myös suuri osa VPS:n pelaajista.[1]

Maakuntasarjassa Sport voitti kaikki ottelunsa 1967–68 ja pääsi Suomensarjan karsintoihin. Niissä se kuitenkin hävisi molemmat ottelunsa. Syksyllä 1969 Upon Pallo luopui paikastaan SM-sarjassa. Tuon paikan täytti tamperelainen Hilpara, jonka paikka Suomensarjassa jäi näin vapaaksi. Paikasta pääsivät karsimaan Sport, Mikkelin Palloilijat ja Turun Teräs. Sport kukisti kummatkin joukkueet ja nousi näin kaudeksi 1969–1970 ensimmäistä kertaa Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Sport sijoittui lopulta kahdeksan joukkueen sarjassa neljänneksi katsojakeskiarvon oltua 968.[1]

I-divisioonasta SM-liigaan ja takaisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sport pääsi pelaamaan kaudeksi 1971 uuteen Vaasan jäähalliin, jolloin vanha tekojäärata katettiin.[2]

Sport oli perustamassa jääkiekon I-divisioonaa kaudella vuonna 1974. Sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta joista kolme erottuivat muista heti kauden alussa. Sport oli sarjan puoleen väliin mennessä jo 10 pisteen verran muita edellä. Joukkue jatkoi samaa tahtia sarjan loppuun saakka ja varmisti hyvissä ajoin nousunsa uuteen SM-liigaan.[3]

Sport pelasi toistaiseksi ainoan kautensa pääsarjassa 197576. Jääkiekon SM-liiga perustettiin vuonna 1975, joten Sport on yksi liigan perustajajäsenistä. Vaasassa tehtiin tuolla kaudella historiaa, kun uuden SM-liigan ensimmäinen maali syntyi Vaasan jäähallissa seuran pelaajan Raimo Braxin tehtyä maalin HIFK:ta vastaan. Tästä huolimatta Sport hävisi ensimmäisen liigaottelunsa lukemin 3–5.[4] Sportin viimeinen runkosarjan ottelu Tapparaa vastaan vuonna 1976 on jäänyt historiaan liigan kaikkien aikojen pienimmästä yleisömäärästä. Katsojia oli tuolloin ainoastaan 706. Koko kautena Sport keräsi vain 5 voittoa ja yhden tasapelin. Häviöitä sen sijaan tuli jopa 30 ja pisteitäkin vain 11, joten Sport putosi kauden päätteeksi takaisin I-divisioonaan.[4]

Kaudella 1976–1977 Sport yritti päästä takaisin SM-liigaan, josta oli edelliskeväänä pudonnut. Runkosarjan voitosta kävivät tiukkaa taistelua Sportin lisäksi SaiPa ja Kärpät, joista jälkimmäinen nousi lopulta voittajaksi. Sport sijoittui toiseksi ja pääsi mukaan liigakarsintoihin. Karsintasarjasta tuli ennätystasainen, sillä kaikki joukkueet sijoittuivat kahden pisteen päähän toisistaan ja tekivät Kärppiä (30) lukuun ottamatta 32 maalia. Sportin puolustus epäonnistui, ja joukkueen maaliin tehtiin keskimäärin 7,5 maalia per ottelu. Näin Sport jäi täpärästi vaille liigapaikkaa.[5]

Sport jatkoi myös seuraavalla kaudella I-divisioonassa. Joukkue oli kesällä kohdannut muutamia menetyksiä, mikä näkyi joukkueen pelissä. Sport ajautui syksyllä neljän ottelun tappioputkeen ja putosi pahimmillaan kolmanneksi viimeiseksi. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin nousu kärkeä kohti, ja Sport oli parhaimmillaan neljän pisteen päässä sarjakakkosesta FoPSista. Sport kuitenkin voitti viidestä viimeisestä ottelustaan vain kaksi ja jäi kuuden pisteen päähän liigakarsinnoista.[6]

Kaudella 1978-79 Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa ei alkanut toivotulla tavalla, sillä joukkue koki pahoja menetyksiä Håkan Hjerpen ja Kalevi Ahon siirtyessä SM-liigaan. Sport jäi kauas kärjestä ja sijoittui vasta sijalle 11. Vaasalaiset onnistuivat kuitenkin säilyttämään sarjapaikkansa voittamalla karsintasarjan Jukureita vastaan.[7]

Sport koki ennen seuraavaa kautta muutamia suuria menetyksiä kun joukkue menetti mm. Raimo Braxin ja Kari Helanderin. Sport onnistui silti parantamaan edelliskaudesta, vaikka joukkueen peli ailahtelikin kauden alla. Vaihtelevan ottelumenestyksen jälkeen Sport sijoittui kaudella 1979-80 runkosarjassa neljänneksi.[8]

10 vuotta I-divisioonan keskikastissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sport aloitti kauden 1980-81 heikosti eikä saanut peliään kulkemaan avauspelinsä jälkeen, sillä marraskuussa joukkue oli vielä karsijan paikalla. Kauden toisella neljänneksellä Sport onnistui kuitenkin parantamaan peliään nousten lopulta viidenneksi yhden pisteen päähän neljänneksi tulleesta SaPKosta. Sportin ailahtelevaisuus kuitenkin jatkui ja se hävisi sarjan kärkijoukkueille ajoittain suurinkin lukemin.[9] Seuraava kausi jatkui lähes samalla miehityksellä, kun suurimpana menetyksenä koettiin vain Jari Munckin siirtyminen Kärppiin, ja muutenkin pelaajien vaihdunta oli melko vähäistä. Sport jatkoi hyviä esityksiä, mutta vieraskentillä peli ei ajoittain kulkenut. Eroa jäi lopulta kolme pistettä FoPSin karsintapaikkaan, ja Sport päätti runkosarjan sijoittuen toiseksi.[10]

Tämän jälkeen alkoi Sportin vajoaminen alemmaksi. Kausi 82–83 kertoi jo merkkejä tulevasta, kun Sport jäi niukasti ulos pudotuspeleistä sijoituttuaan seitsemänneksi 33 pisteellä. Sport oli pysytellyt KalPan perässä koko kauden, mutta ei kyennyt kuitenkaan ohittamaan tätä ja selviytymään pudotuspeleihin. Kaden lopussa Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa päättyi.[11] Kausi 83-84 meni todella huonosti, mutta Sport vältti kuitenkin putoamisen sarjatasoa alemmas. Nokelaisen tilalle valmentamaan oli tullut Pekka Paavola, jonka johdolla Sport jäi sarjassa 10:nneksi, kun kevätkaudella Sport voitti vain kolme ottelua. Sportin miehistössä oli tapahtunut suuria muutoksia, kun yli puolet edelliskauden joukkueesta oli vaihtunut. Suurimpina menetyksinä Timo Salomaa siirtyi Ruotsiin ja Timo Hytti palasi TPS:ään.[12]

Seuraavalla kaudella toteutui se, miltä Sport oli edelliskaudella vielä täpärästi välttynyt. Joukkue putosi II-divisioonaan kehnon kevätkautensa takia: se sai 22 pelistä vain 4 pistettä.[13] Sport ei viihtynyt II-divisioonassa yhtä kautta pidempään, kun se voitti sarjan ja nousi takaisin I-divisioonaan. Menestystä edesauttoi se, ettei joukkueen kokoonpano ollut juuri muuttunut edelliskaudesta. Sportin valmentajaksi vaihtui Kaj Rosvall.

Sportin logo 1990-luvun alussa

Kausi 86–87 ei sujunut aivan toiveiden mukaisesti, vaikkakin hyvin sarjanousijalle. Sport oli vahvistunut edelliskaudesta kun Håkan Hjerpe palasi kotkapaitaan muutaman muun vahvistuksen lisäksi. Sport sijoittui sarjassa kuudenneksi 47 pisteellä käyden välillä jopa sarjakärjessä. Sportissa pelasi kauden aikana myös juniori-ikäinen hyökkääjälupaus Jonas Hemming.[14] Kausi 87-88 oli valmentaja Kaj Rosvallin valmennuskauden viimeinen. Sport kamppaili kauden aikana kolmannesta sijasta, joka olisi oikeuttanut liigakarsintapaikkaan. Sport yritti näin päästä SM-liigaan, josta oli 10 vuotta sitten pudonnut, mutta keskikasti oli tasainen ja Sport jäi lopulta viidenneksi. Sport hankki myös kovia hankintoja kun esimerkiksi edelliskaudella Tapparassa pelannut Jukka Seppo tuli Vaasaan.[15] Kaudet 88–90 olivat Sportin kannalta vaisumpia. Sportin valmentajana aloitti Teijo Räsänen. Joukkue jäi kaudella 1988–89 pudotuspelien ulkopuolelle sijoittuen yhdeksänneksi ja sijoittui kaudella 89–90 kuudenneksi.[15]

II-divisioonasta liigakarsintoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

90-luku ei alkanut Sportin kannalta kovin suotuisasti. Ensin Räsäsen viimeisellä kaudella 1990–1991 joukkue selviytyi täpärästi putoamiselta sijoittuen lopulta 11:nneksi. Håkan Hjerpe palasi kuitenkin Sportiin IFK Lepplaxista. Seuraavalla kaudella Sport putosi suoraan II-divisioonaan. Vaasalaiset viettivät II-divisioonassa yhteensä viisi kautta, joiden aikana Sportin valmentajat vaihtuivat usein. Sportin valmentajina kausina 1992–1996 toimivat Kaj Rosvall, Juha Ilkka, Tapio Rautalammi, Pekka Lumela, Jari Härkälä, Staffan Nykvist ja Jari Kiveliö.[16]

Sportin logo 1990-luvun lopussa

Kausi 1996–1997 oli Sportin viimeinen II-divisioonassa. Alkukauden valmentajana toiminut Jari Härkälä lähti kesken sopimuskauden valmentamaan Kuopioon KalPaa ja nuori pelaajalupaus Sami Laaksoharju kuoli yllättäen. Vastoinkäymisistä huolimatta Sport voitti sarjan Staffan Nykvistin ja Jari Kiveliön johdolla. Sportin nousu varmistui kun se voitti ratkaisevassa ottelussa turkulaisen Kiekko-67:n Kari Teräväisen jatkoaikamaalilla.[17]

Seuraavalla I-divisioonakaudella Sport menestyi vierasotteluissa huonosti ja jäi Jukka Jalosen johdolla täpärästi pudotuspeleistä, jonka sopimus purettiin kesken sopimuskauden kiekkokauden päättyessä. Toinen nousijajoukkue, Diskos, menestyi Sportia paremmin. Sportiin tuli uusia pelaajia, muiden muassa Tommi Pullola Lukosta ja Marko Härkönen Ässistä.[18] Kausi 1998–99 sujui Sportin kannalta jo hyvin, sillä joukkue sijoittui kolmanneksi, mutta jäi kuitenkin Pelicansin ja Kärppien liigakarsintapaikoista, joista Pelicans nousi SM-liigaan. Uusia hankintoja olivat Jani Uski ja Jari Kesti, jotka olivat joukkueen tehokkaimmat pisteentekijät.[19]

Talousvaikeuksissa menestyksestä huolimatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sport oli 2000-luvun alussa talousvaikeuksissa kun pelaajabudjetti oli mitoitettu suureksi, mutta tulopuolella oli jääty tavoitteesta. Valmennuskaksikko Kari HeikkiläHåkan Hjerpe erosivat heinäkuun lopussa vastalauseena Sportin toimille. Sport jätti lokakuun alussa konkurssihakemuksen, kun velkaa oli 3 miljoonaa markkaa eivätkä pelaajat suostuneet palkanalennukseen. Hakemus vedettiin seuraavana päivänä pois kun pelaajat suostuivat 20% palkanalennukseen, Kalervo Laaksoharju oli tukenut Sportia omilla rahoillaan ja kaupunki oli tullut vastaan saatavissaan. Näiden lisäksi Sportin kannattajat keräsivät 30 000 markkaa Sportin toiminnan jatkamiseksi.[20] Seuraavan kerran konkurssi oli lähellä kun Länsi-Suomen verovirasto haki Sportia konkurssiin.

1990-luvun loppu ja 2000-luku ovat olleet Sportille menestyksekästä aikaa, sillä joukkue on pelannut 2000-luvulla kaksi kertaa Mestiksen finaaleissa ja voittanut kerran pronssia. Kaudella 1999–2000 ja 2004–2005 Sport oli myös lähellä nousta liigaan, mutta kummallakin kerralla nousu jäi tapahtumatta.

Uusi vuosituhat alkaa uudessa Mestiksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 19992000 Sport oli I-divisioonan runkosarjan toinen jääden 20 pistettä runkosarjan voittajasta Oulun Kärpistä. Sport pääsi kauden lopuksi pudotuspelien jälkeen karsimaan paikasta SM-liigaan Kari Heikkilän johdolla. Karsinnoissa Sport ei kuitenkaan pärjännyt Juhani Tammisen Kärpille ja jäi näin vaille paikkaa SM-liigassa.[21]

Kausi 2000–01 alkoi uudessa Mestiksessä lupaavasti, kun Vaasaan hankittiin TPS.n junioreissa menestyksekkäästi pelannut hyökkäyskolmikko Happo-Viinanen-Vidman, Ari-Pekka Pajuluoma Ruotsista ja Marko Luomala Ässistä. Lopulta Sport jäi viidenneksi 47 pisteellä. Vuosina 2002–04 Sport pelasi sarjan kärkitason alapuolella sijoittuen neljänneksi tai viidenneksi. Nousumahdollisuutta SM-liigaan ei ollut.

Lopulta kaudella 2004–2005 Sport sai jälleen mahdollisuuden sarjanousuun, kun SM-liiga aukaistiin vuodeksi. Sport hankki valmentajakseen Juhani Tammisen, jonka johdolla joukkue ei jäänyt kauas tavoitteestaan. Sport jäi kuitenkin finaaleissa toiseksi, kun muiden muassa Sami Kapasella ja Kimmo Timosella vahvistunut KalPa voitti Sportin suoraan kolmessa ottelussa. Sport ei näissä kolmessa ottelussa tehnyt maaliakaan. Näissä finaaliotteluissa syntyi myös Sportin yleisöennätys: yli 4600 katsojaa, mikä on yli hallin kapasiteetin.[22]

Nousuyritysten 2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KalPan nousemisen jälkeen SM-liiga suljettiin jälleen ja nousu oli mahdollista voittamalla tasonmittausotteluissa. Mutta seuraava kausi 2005–06 jatkui samaa rataa kuin edellinenkin, ja jälleen Sport hävisi finaaleissa. Tällä kertaa Mikkelin Jukurit olivat parempia, tosin eivät nousseet SM-liigaan, sillä tasonmittausottelut tulivat vasta seuraavalla kaudella.[23]

Vaasan Sport harjoitusottelussa TuToa vastaan 5.8.2005

Tasonmittausotteluiden tultua mukaan ohjelmaan Sport asetti tavoitteekseen nousta SM-liigaan keväällä 2007 kyseisten otteluiden kautta. Sport voitti runkosarjan, mutta hävisi välierät Kajaanin Hokille otteluvoitoin 3–1 ja menetti näin mahdollisuutensa liiganousuun. Sport kuitenkin voitti pronssia päihittämällä TuTon pronssiottelussa 2–0.

Kaudella 2007–08 Sportin tavoite oli jälleen nousta SM-liigaan, mutta liiton päätöksen takia nousumahdollisuus peruttiin. Kausi oli valmentajan ja kannattajien mielestä pohjanoteeraus kun Sport jäi kuudenneksi. Päävalmentaja Mikko Manner erotettiin joulukuussa 2007, ja uudeksi valmentajaksi tuli seuraa jo aiemmin valmentanut Juhani Tamminen, joka solmi sopimuksen myös seuraavasta kaudesta tavoitteenaan saada Sport SM-liigakarsintoihin.[24] Sport onnistui nousemaan kuudenneksi oltuaan kauden aikana jo pudotuspeliviivan alapuolella. Pudotuspeleissä Sport johti puolivälieräsarjaa Mikkelin Jukureita vastaan jo otteluvoitoin 2–1, mutta hävisi kaksi seuraavaa ottelua ja putosi jatkosta.[25]

Kaudella 2008–09 Sportin tarkoituksena oli jälleen nousta SM-liigaan. Valmennuskaksikkona toimivat Juhani Tamminen ja Kenneth Westerback. Sport sijoittui runkosarjassa toiseksi ja aloitti pudotuspelinsä Jyväskyläläistä D Teamia vastaan. Sport voitti ottelusarjan suoraan voitoin 3–0. Välierissä Sportia vastaan tuli Kajaanin Hokki. Ottelusarja venyi viidenteen otteluun, jonka Sport voitti 5–4. Finaaleissa Sportia vastaan asettui Joensuun Jokipojat. Finaalisarja ratkesi 23. maaliskuuta 2009, kun Sport voitti ensimmäisen Mestiksen mestaruutensa kotonaan neljännessä ottelussa Kim Nabbin jatkoaikamaalilla ja eteni SM-liigakarsintoihin Porin Ässiä vastaan. Liigakarsinnat Sport hävisi otteluvoitoin 3–4.

Kaudelle 2009–2010 Sport lähti tavoitteena uusia edelliskevään menestys ja joukkueeseen hankittiin ulkomaalaisvahvistuksina kolmikko Robin Bergman, Bryan McGregor ja Lou Dickenson. Kausi lähti Sportin osalta alavireisesti käyntiin jo edelliskeväänä kun seura ilmoitti yli 300 000 euron tappiot edelliskaudelta, joka enteili hyvin sekaavaa kautta. Toimitusjohtaja Juha Saari ilmoitti vetäytyvänsä työstään ja hänen tilalleen palkattiin toiminnanjohtajan nimikkeellä toimivia Jyrki Niemi.

Kausi 2009–2010 oli Sportin osalta erilaisten skandaalien täyttämä. Peli oli resursseihin nähden alisuorittamista, jonka lisäksi myös kaukalon ulkopuoliset seikat ilmenivät mediassa. Syksyllä tapahtuneessa yökerhojupakassa, jossa Sportin pelaaja Teemu Kuusisto oli Vasabladetin tietojen mukaan ahdistellut naista, joka ajoi Sportin tilanteen pukukopin sisällä siihen pisteeseen että Markku Erholtz ja valmentaja Juhani Tamminen riitautuivat ja lopulta Erholtz joutui purkamaan sopimuksensa olosuhteiden ollessa sietämättömät. Myös aiemmin syksyllä pelaajakoordinaattori Jukka Suutarin saamat potkut aiheuttivat hämmennystä. Mediassa spekuloitiin kevään aikana myös paljon Sportin talousvaikeuksilla joiden takaa paljastuivatkin todella suuret miljoonavelat.

25. tammikuuta 2010 Sportin päävalmentaja, Juhani Tamminen, ilmoitti jättävänsä valmennustehtävät apuvalmentajalle Kenneth Westerbackille keskittyessään itse urheilutoimenjohtajan tehtäviinsä. Näitä tehtäviä Tamminen ei kuitenkaan Vaasassa hoitanut sillä hän vetäytyi sairauslomalle sopimuskautensa 1.4. loppuun.[26] Myöhemmin Westerbackin valmennuspariksi palkattiin Olli Hällfors, joka oli aiemmin nostanut Sportin A-juniorit SM-liigaan, mutta vaikka valmennuskolmikko Westerback-Hällfors-Härkönen saikin Sportin runkosarjan lopussa pienoiseen voittoputkeen, ei sen tuoma energia enää kantanut pudotuspeleissä, vaan putosi kauden ilmeen mukaisesti jyväskyläläiselle D Teamille pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella voitoin 1–3.

Sportin toiminnanjohtaja Jyrki Niemi ilmoitti keväällä 2010, että Sport ryhtyy pitämään tarkempaa talouskuria ja ilmoitti pyrkivänsä liigaan seuraavan kerran aikaisintaan kaudella 2012–2013 ja että Sportin joukkueeseen aletaan koota enemmän vaasalaispelaajia.

7. huhtikuuta 2010 Vaasan Sport julkisti uuden päävalmentajan ja urheilutoimenjohtajan. Tuplapestiä ryhtyi hoitamaan Antti Törmänen.[27]

Toinen Mestiksen mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2010–2011 alku oli Sportin osalta ailahtelevainen.[28] Joukkue sijoittui runkosarjassa lopulta kolmanneksi, ja sai pudotuspelien ensimmäisen kierroksen vastustajakseen LeKin.[29] Sportin johto myös ilmoitti, että mikäli käy niin, että joukkue voittaa Mestiksen ja nousukarsinnan, niin liigaosake on mahdollista lunastaa.[30] Sport voitti LeKin suoraan otteluvoitoin 3–0.[31] Välierissä Sport pudotti KooKoon otteluvoitoin 3–1, ja eteni finaaliin, jossa kohtasi Jukurit.[32] Finaalissa Sport oli 2–0 tappioasemassa Jukureihin nähden mutta pystyi kuitenkin nousemaan lopulta otteluvoitoin 2–3 Jukureiden ohi. Sport eteni liigakarsintaan, jossa kohtasi SM-liigan runkosarjan viimeiseksi sijoittuneen Lahden Pelicansin.[33] Pelicans voitti Sportin otteluvoitoin 4–0, ja säilytti liigapaikkansa.[34] Kausi oli Sportin osalta paljon odotettua parempi, ja mestaruus tuli Vaasaan pienenä yllätyksenä. Sportin ei odotettu olevan neljän parhaan joukossa, ja alkuperäinen tavoitekin oli vain pudotuspeleihin pääseminen.

Toukokuussa 2011 ilmoitettiin, että Sportin valmentajana toiminut Antti Törmänen jättää joukkueen kesäkuussa, ja siirtyy sveitsiläisjoukkue Bernin apuvalmentajaksi.[35]

Pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne: 5. syyskuuta 2014)[36]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
1 Suomen lippu Aurén, JeanJean Aurén MV L 20 2015 Kruunupyy
3 Ranskan lippu Bertrand, CharlesCharles Bertrand LH R 23 2015 Pariisi, Ranska
11 Ranskan lippu Fleury, DamienDamien Fleury LH R 28 2015 Caen, Ranska
7 Yhdysvaltain lippu Generous, MattMatt Generous (A) P R 29 2015 Cheshire, CT, Yhdysvallat
81 Suomen lippu Gröndahl, AriAri Gröndahl P R 25 2015 Helsinki
87 Suomen lippu Hattunen, JarkkoJarkko Hattunen LH L 27 2015 Kajaani
5 Suomen lippu Heikkinen, EetuEetu Heikkinen P L 26 2016 Suomussalmi
16 Suomen lippu Henritius, TeemuTeemu Henritius LH L 21 try out Helsinki
35 Suomen lippu Hostikka, VilleVille Hostikka MV L 29 2015 Lappeenranta
23 Suomen lippu Immonen, Jarkko A.Jarkko A. Immonen (A) KH L 30 2015 Kouvola
51 Suomen lippu Kangasniemi, AnttiAntti Kangasniemi KH L 29 2015 Tampere
28 Suomen lippu Kivimäki, SamuliSamuli Kivimäki LH R 26 2016 Vaasa
25 Suomen lippu Kiviranta, JoelJoel Kiviranta LH L 18 2016 Vantaa
36 Suomen lippu Kokkala, LassiLassi Kokkala KH L 25 2016 Turku
17 Slovakian lippu Krištof, MichalMichal Krištof KH L 20 2015 Nitra, Slovakia
12 Suomen lippu Kuhakoski, RoopeRoope Kuhakoski LH L 19 2016 Helsinki
15 Suomen lippu Kujanpää, MikaMika Kujanpää KH L 25 try out Vaasa
21 Suomen lippu Körkkö, TomiTomi Körkkö LH L 23 2015 Oulu
4 Suomen lippu Lindbohm, PetteriPetteri Lindbohm P L 21 2015 Helsinki
71 Suomen lippu Luomala, MarkoMarko Luomala LH L 34 2015 Vaasa
24 Suomen lippu Malkamäki, MikoMiko Malkamäki (C) P L 26 2015 Kokkola
41 Suomen lippu Manninen, OskariOskari Manninen P L 23 2015 Vantaa
77 Suomen lippu Peltola, NikoNiko Peltola P L 24 2015 Huittinen
48 Suomen lippu Pukka, MikkoMikko Pukka P L 32 2015 Suodenniemi
18 Suomen lippu Rekonen, AleksiAleksi Rekonen KH L 21 2016 Helsinki
13 Suomen lippu Riska, ErikErik Riska (A) KH L 25 2016 Pietarsaari
38 Suomen lippu Tallberg, TeemuTeemu Tallberg LH L 23 2016 Helsinki
90 Kanadan lippu Tessier, KelseyKelsey Tessier KH R 24 2015 Fredericton, New Brunswick, Kanada
33 Suomen lippu Toivonen, HannuHannu Toivonen MV L 30 2015 Kalvola
10 Suomen lippu Uitto, AnttiAntti Uitto P L 31 2015 Seinäjoki
8 Suomen lippu Valkonen, JoonasJoonas Valkonen P L 21 2015 Vantaa
27 Suomen lippu Väkelä, JesseJesse Väkelä P R 19 2016 Vaasa
6 Suomen lippu Westermarck, FelixFelix Westermarck LH L 19 2016 Espoo



Muokkaa kokoonpanoa

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[37]

  • Päävalmentaja: Suomen lippu Tomek Valtonen
  • Valmentaja: Suomen lippu Ari-Pekka Pajuluoma
  • Valmentaja: Suomen lippu Petri Karjalainen
  • Maalivahtivalmentaja / joukkueenjohtaja: Suomen lippu Tapio Kotola
  • Fysiikkavalmentaja: Suomen lippu Harri Yrttiaho
  • Urheilutoimenjohtaja: Suomen lippu Markus Jämsä
  • Pelaajakoordinaattori: Suomen lippu Matti Virmanen
  • Lääkäri: Suomen lippu Petri Lehtonen
  • Huoltaja: Suomen lippu Guy Wik
  • Huoltaja: Suomen lippu Göran Österberg
  • Puheenjohtaja:Suomen lippu Heikki Hiltunen
  • Toiminnanjohtaja: Suomen lippu Jyrki Niemi

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[22]

  • 14 Sami Laaksoharju (Numero on poistettu käytöstä, mutta sitä ei ole jäädytetty muodollisesti.)
  • 27 Tomi Väkelä (käyttöoikeus pojalla Jessellä)
  • 29 Håkan Hjerpe

Joukkueessa pelanneet NHL-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskar Osala on toistaiseksi ainoa NHL:ssä pelannut Sportin kasvatti.

Kannattajatoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin kannattajien varsinainen kannattajakatsomo on B-seisomakatsomo-osassa eli ”Ahvensaaren päädyssä”. Sportin kannattajat, eli tutummin Red Army. Red Armyn perinteisiin kuuluu, etteivät kannattajat maalaa kasvojaan, käytä kummallisia päähineitä tai muutakaan henkilökohtaista rekvisiittaa. Red Army on vuonna 1987 perustettuna tiettävästi Suomen vanhimpia yhtäjaksoisesti toimineita kannattajaryhmiä. Lisäksi on Etelä-Suomessa asuville Sportin kannattajille oma ryhmänsä, Red Army Southern, joka seuraa Sportia pääkaupunkiseudulla lähinnä oleville vieraspaikkakunnille. Lahden Pelicansin kannattajien sivusto arvosteli 2009 kannattajavertailussaan Sportin kannattajat Mestiksen ykköseksi ja Suomen ”kenties” parhaaksi.[38][39]

Vaasan Sportin Kannattajat Ry on Sportin kannattajien virallinen yhdistys, jonka tehtävänä on mahdollistaa kannattajien matkustus vieraspeleihin sekä myydä omia kannattajatuotteita. Yhdistys on tehnyt suuria kannattajamatkoja. Liigakarsintaotteluun Ässät-Sport 28.3.2009 lähti kannattajia kahdeksantoista bussilastillisen verran, ja 2011 karsintaottelussa Pelicansia vastaan lähti seitsemän bussin verran.

Sportin kannattajiin kuuluu myös erillinen kannattajaryhmä, Ultras 06, joka on ottanut vaikutteensa sekoituksena Englantilaista Casual -kulttuuria ja Keski-Eurooppalaista Ultras -kulttuuria. Ultras06 tekee otteluissa tifoja, joissa käytetään erilaisia lippuja, soihtuja ja muita varusteita. Tifot ovat pääosin Ultras 06:n suunnittelemia ja rahoittamia. Ultrasit ovat saaneet myös kielteistä julkisuutta kahinoista vastustajan kannattajaryhmiä vastaan.[40] Maaliskuussa 2008 Mikkelissä tapahtuneen välikohtauksen jälkeen Sport reagoi Sportin kannattajien käytökseen ja antoi paikalla häiriköineille porttikiellon loppukauden peleihin.[41]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sportin edustusjoukkueen ja A-junioreiden toiminnasta vastaa HT Vaasan Sport Oy joka on perustettu vuonna 2002, jolloin Sportin toiminta muuttui osakeyhtiömuotoiseksi.

HT Vaasan Sport Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin hallitus hajosi 16. lokakuuta 2008 kun hallituksen puheenjohtaja Henri Lassila ja varapuheenjohtaja Ari Rintamäki jäivät pois pelaajahankintoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi, mutta asian yksityiskohtaisia syitä ei kerrottu julkisuudessa. [42] Hallitukseen otettiin kaksi uutta jäsentä 17. marraskuuta 2008, kun Jukka Marttila ja Heikki Miilumäki tulivat eronneiden jäsenten tilalle.

Hallituksen jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[43]

  • Puheenjohtaja: Heikki Hiltunen, Vacon
  • Veijo Karppinen, VNT Management
  • Erkki Raunio, VAMP
  • Jonas Hemming

Tilinpäätökset 2005–2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin liikevaihto kasvoi tilikaudella 2007–2008 9,5%, mutta tulos jäi tappiolle 59 608 €.[44]

Sportin tilinpäätökset vuodesta 2005
Kausi Liikevaihto Muut tuotot Tuotot yhteensä Muuttuvat kulut Myyntikate Kiinteät kulut Käyttökate Poistot Liikevoitto % Rahoitustuotot ja -kulut sekä verot Tulos
2005–2006 [45]
1 409 885 €
118 546 €
1 528 431 € -403 813 € 80% -1 049 802 € 5% -35 104 € 39 712 € 3% -17 244 € 22 478 €
2006–2007 [45] 1 428 145 € 126 742 € 1 554 891 € -298 080 € 88% -1 173 420 € 6% -40 336 € 43 053 € 3% -23 260 € 19 793 €
2007–2008[44] 1 564 419 € -59 608 €

Vaasa Arena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasa Arena sisältä

Ensimmäisen kerran Sport pääsi pois luonnonjäiltä vuonna 1967, kun Vaasan tekojäärata vihittiin käyttöön 13. lokakuuta.[1]

Nykyisin Sport pelaa kotiottelunsa vuonna 1971 valmistuneella Vaasa Arenalla. Halli on uudistettu ja laajennettu vuonna jolloin hallin alkuperäistä kapasiteettia nostettiin 4300:aan. Sportin voitettua Mestiksen kaudella 08-09, katsomoon lisättiin istumapaikkoja ennen liigakarsintoja, jolloin hallin kapasiteetti nousi nykyiseen 4448:aan. Samassa rakennuksessa on myös kaksi harjoitusjäätä, joiden koot ovat 27 m x 57 m. Ne ovat valmistuneet vuonna 1992. Nykyään hallissa on 1971 istumapaikkaa ja 2377 seisomapaikkaa. Loput 100 paikkaa ovat aitioissa, joita on yhteensä 8.[2] Hallista käytetään myös nimityksiä Vaasan ja Kuparisaaren jäähalli.

Jääkiekkojoukkueista Vaasa Arenaa käyttää kotihallinaan Sportin lisäksi myös Suomi-sarjaa pelaava, aiemmin mustasaarelainen KoMu HT, joka kaudesta 2009-10 alkaen pelaa nimellä Waasa Red Ducks, kotipaikkanaan Vaasa. Jäähallin tulostaululla on myös suuret näytöt, jotka mahdollistavat videouusinnat. Sportin otteluissa varsinainen fanikatsomo on Ahvensaaren päädyssä sijaitseva B-katsomo. Halli on uudistettu ja laajennettu vuonna 1999.

Yleisöennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sportin yleisöennätys jääkiekossa on noin 4600 katsojaa, mutta tarkka yleisömäärä ei ole tiedossa, sillä halliin myytiin lippuja yli tuolloisen 4600 henkilön yleisökapasiteetin määrän. Ennätys syntyi vuoden 2005 Mestiksen toisessa finaaliottelussa KalPaa vastaan. KalPa voitti ottelun 0–4. Ottelun viralliseksi yleisömääräksi on kuitenkin ilmoitettu 4600. [22]

Pääartikkeli: Vaasa Arena

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin värit ovat perinteisesti olleet punainen, keltainen, valkoinen ja musta. Värit ovat esiintyneet joukkueen peliasuissa vuosien aikana. Pääsääntöisesti Sport on pelannut punaisella kotipaidalla ja valkoisella vieraspaidalla, mutta kaudella 2007-08 Sport pelasi poikkeuksellisesti valkoisella kotipaidalla ja punaisella vieraspaidalla. Kaudella 2008-09 Sport pelaa kotiottelunsa punaisissa ja vierasottelunsa valkopohjaisissa paidoissa. Peliasun housut ovat mustat, kypärä ja sukat ovat punaiset.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sportin logot on suunnitellut ja tehnyt Lasse Savolainen. Logot ovat vuosien varrella vaihtuneet useaan kertaan. Kuitenkin jo pitkän aikaa logoissa on ollut kuvattuna nykyisessäkin tunnuksessa oleva kotka. SM-liigassa kaudella 1975-1976 Sport käytti logoa, jossa oli sinisellä pohjalla keltainen viljanlyhde Vaasan kaupungin ja Vasa-suvun vaakunasta. Tätä logoa käyttää nykyäänkin FC Sport logonsa pohjana. Edellinen versio logosta taas on käytössä nykyään Sportin junioreilla hiukan muutettuna.

Kasvatustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorsportin logo

Sportin junioritoiminta on alkanut vuonna 1985 jolloin Vaasan Sportin Juniorit ry eli JuniorSport perustettiin. JuniorSport on Vaasan seudun ainoa jääkiekkoon erikoistunut seura. Sportin junioritoiminnan tuloksena on kehittynyt myös NHL-pelaajia kuten esimerkiksi Washington Capitalsin varaus Oskar Osala.

Nykyään JuniorSportilla on noin 650 4-18 -vuotiasta jäsentä lähinnä Vaasasta ja Mustasaaresta. JuniorSportin korkein ikäluokka on B-juniorit jotka pelaavat ikäluokkansa korkeimmalla sarjatasolla B-junioreiden SM-sarjassa.[46]

Sportin A-juniorit toimivat samassa organisaatiossa edustusjoukkueen kanssa eli A-juniorit toimivat HT Vaasan Sport Oy:n alaisuudessa. A-juniorit nousivat kaudeksi 2009-10 A-junioreiden SM-liigaan sijoittumalla liigakarsinnoissa neljänneksi jättäen taakseen SaiPan ja Kooveen.

Naiskiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sportin naisjoukkue on perustettu vuonna 1986 ja se toimii JuniorSportin alaisuudessa. Sportin naiset ovat saavuttaneet jääkiekossa SM-pronssia vuonna 1987. Sport pelaa nykyisin naisten Suomi-Sarjaa B-tyttöjen ja Naisten yhdistelmäjoukkueella. Kaudella 2007–2008 Sportin C-tyttöjen joukkue voitti SM-hopeaa.[47]

Kaudella 2007–2008 Sportin naisten/C-tyttöjen joukkue pelasi naisten Suomi-sarjaa.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[48]

  • SM-pronssi: 1. 1987
  • C-tyttöjen SM-hopea: 1. 2008

Merkittäviä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Edustanut Suomea MM-kisoissa ja Olympialaisissa)

Naisten joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[49]

Nimi Numero Kansalaisuus
Maalivahdit
Johanna Koivula 1 Suomen lippu
Maarit Nurmi 31 Suomen lippu
Kenttäpelaajat
Juuli Myllyniemi 3 Suomen lippu
Ida Reinisalo 4 Suomen lippu
Janica Nyman 5 Suomen lippu
Noora Kuitunen 7 Suomen lippu
Ida Isaksson 8 Suomen lippu
Susanne Uppgård 9 Suomen lippu
Christa Alanko 10 Suomen lippu
Jenna Björlin 19 Suomen lippu
Kati Jaskari 20 Suomen lippu
Jenna Toivio 21 Suomen lippu
Marie Ohlis 23 Suomen lippu
Johanna Karlsson 28 Suomen lippu
Gunilla Widberg 29 Suomen lippu
Hanna Yli-Mäenpää 30 Suomen lippu
Karin Backman 47 Suomen lippu

Tilastot ja luettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sport on yksi SM-liigan perustajajäsenistä, ja joukkue pelasi SM-liigassa kauden 1975-76. Sen jälkeen Sport on pelannut alemmilla sarjatasoilla joissa se on saavuttanut Jääkiekon II-divisioonan voitot vuosina 1986 ja 1997 ja I-divisioonan voiton vuonna 1975. Sport on ollut I-divisioonan toinen vuosina 1977 ja 2000, ja kolmas vuonna 1999. Sport on kolminkertainen Mestiksen mestari (2009, 2011, 2012) ja lisäksi voittanut Mestiksen runkosarjan vuonna 2007. Samana vuonna Sport saavutti sarjassa pronssia voittamalla TuTon pronssiottelussa 2-0. Hopeaa Sport on saavuttanut vuosina 2005 jolloin se hävisi finaalisarjan KalPalle suoraan otteluvoitoin 0–3 ja 2006 jolloin se hävisi finaalisarjan Jukureille otteluvoitoin 1–3. Naisten puolella Sport on saavuttanut SM-pronssia.

Naiset

Miehet

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrasmiespelaaja

Maalitykki

Mestarivalmentaja

Paras hyökkääjä

Paras puolustaja

Paras pistemies

Pelaajien äänestämä paras pelaaja

Pudotuspelien arvokkain pelaaja

Tehopelaaja

Vuoden tulokas

Vuoden valmentaja

Kausitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[16] [51] [52] [53] [54]

Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H TM PM P Sija Päävalmentaja Kapteeni Sija
1962–63 Maakuntasarja 6 1 0 5 13 34 2 4
1963–64 Perussarja 10 3 0 7 47 48 6 5
1964–65 Perussarja 8 6 0 2 34 24 12 2
1965–66 Perussarja 8 6 1 1 41 19 13 1
1966–67 Perussarja 10 6 2 2 60 36 14 2
1967–68 Perussarja 10 9 0 1 71 28 18 1
1968–69 Maakuntasarja 8 8 0 0 63 25 16 1
1969–70 Suomensarja 14 8 2 4 67 54 18 4 Jorma Suokko
1971–72
1972–73
1973–74
1974–75 1. divisioona 28 23 0 5 188 94 46 1. Matti Ruohonen 1.
1975–76 SM-liiga 30 5 0 1 114 259 11 10. Matti Ruohonen -
1976–77 1. divisioona 36 27 3 6 256 136 57 2. Jorma Suokko 2.
1977–78 1. divisioona 36 21 4 11 204 123 46 4. Jorma Suokko 4.
1978–79 1. divisioona 36 9 6 21 131 172 24 11. Esko Nokelainen -
1979–80 1. divisioona 36 20 1 15 167 186 41 4. Esko Nokelainen 4.
1980–81 1. divisioona 36 19 3 14 177 160 41 5. Esko Nokelainen 5.
1981–82 1. divisioona 36 21 4 11 180 154 46 3. Esko Nokelainen 3.
1982–83 1. divisioona 36 15 3 18 165 156 33 7. Esko Nokelainen -
1983–84 1. divisioona 36 9 3 24 138 179 31 10. Pekka Paavola -
1984–85 1. divisioona 44 7 2 34 156 250 19 12. Pekka Paavola
Markku Herala
-
1985–86 2. divisioona 1. Kaj Rosvall 1.
1986–87 1. divisioona 44 23 1 20 200 203 47 6. Kaj Rosvall 6.
1987–88 1. divisioona 44 25 0 19 218 173 50 5. Kaj Rosvall 5.
1988–89 1. divisioona 44 17 3 24 250 228 37 9. Teijo Räsänen -
1989–90 1. divisioona 44 19 5 20 213 236 43 6. Teijo Räsänen 6.
1990–91 1. divisioona 44 149 249 28 11. Teijo Räsänen -
1991–92 1. divisioona 44 4 2 38 125 308 10 12. Tapio Rautalammi -
1992–93 2. divisioona Kaj Rosvall
Juha Ilkka
1993–94 2. divisioona Pekka Lumela
1994–95 2. divisioona Ismo Läntinen
1995–96 2. divisioona Kari Ristimäki
1996–97 2. divisioona 1. Jari Härkälä
Staffan Nykvist
1.
1997–98 1. divisioona 44 17 6 21 119 148 40 8. Jukka Jalonen -
1998–99 1. divisioona 48 30 4 14 153 119 64 3. Kari Heikkilä -
1999–00 1. divisioona 48 31 5 12 190 118 67 2. Kari Heikkilä Mika Yli-Mäenpää -
2000–01 Mestis 44 21 5 18 153 129 47 5. Kari Heikkilä
Pekka Santanen
Vesa Myllyaho 4.
2001–02 Mestis 44 23 8 13 154 106 55 4. Arto Sirviö Vesa Myllyaho 4.
2002–03 Mestis 44 18 9 17 150 129 48 5. Arto Sirviö
Kenneth Westerback
Pasi Kuusisto 4.
2003–04 Mestis 45 23 7 15 151 124 55 4. Kenneth Westerback
Mikko Manner
5.
2004–05 Mestis 44 24 2 18 153 108 54 2. Juhani Tamminen 2.
2005–06 Mestis 45 28 1 16 172 106 58 2. Juhani Tamminen
Mikko Manner
Markus Jämsä 2.
2006–07 Mestis 45 32 4 9 195 105 68 1. Mikko Manner Markus Jämsä 3.
2007–08 Mestis 45 23 5 17 193 139 76 6. Mikko Manner
Juhani Tamminen
Markus Jämsä 6.
2008–09 Mestis 45 25 7 13 145 104 87 2. Juhani Tamminen Markus Jämsä 1.
2009–10 Mestis 45 22 7 16 152 120 76 4. Juhani Tamminen
Kenneth Westerback
Markus Jämsä 5.
2010–11 Mestis 49 22 10 19 139 133 79 3. Antti Törmänen Tuomas Takala 1.
2011–12 Mestis 46 24 12 10 154 104 88 3. Pasi Räsänen Antti Uitto 1.
2012–13 Mestis 48 23 7 18 147 127 81 3. Pasi Räsänen Antti Uitto 6.
2013–14 Mestis 56 27 17 12 195 161 109 2. Pasi Räsänen
Ari-Pekka Pajuluoma
Antti Uitto 5.

Vaasan Sport maratontaulukoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä ja I-divisioonassa Sport on maratontaulukossa sijalla 3. ja edellään on vain KooKoo ja FPS. Näillä sarjatasoilla Sport on pelannut yhteensä 26 kautta, pelaten 1075 ottelua, joista on voittanut 526, pelannut tasan 93 kertaa, ja hävinnyt 456 kertaa. Sport on tehnyt näiden kausien aikana 4507 maalia ja päästänyt 4158 maalia. Sport on saavuttanut 1145 pistettä, ja on voittanut I-divisioonan mestaruuden kerran.[55]

(Tilanne 2007 [55])

Sarjataso Kaudet Sijoitus Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Maaliero Pisteet Mestaruudet
SM-liiga 1 35. 36 5 1 30 114 259 -145 11 0
Mestis/
I. div
26 3. 1075 526 93 456 4507 4158 359 1145 1

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vaasan Sportin historia 1960-luvulta Vaasan Sport. Viitattu 13.10.2008.
  2. a b Vaasan jäähalli Info Botnia-arenas. Viitattu 4.2.2009.
  3. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1974-75 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  4. a b Hockeyarchives.netin ottelu- ja kausitulokset 1975-76 Hockeyarchives. Viitattu 4.2.2009.
  5. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1976-77 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  6. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1977-78 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  7. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1978-79 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  8. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1979-80 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  9. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1980-81 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  10. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1981-82 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  11. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1982-83 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  12. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1983-84 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  13. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1984-85 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  14. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1986-87 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  15. a b Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1987-88 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  16. a b Pohjalaisen jääkiekkoliite 2008 Pohjalainen. Viitattu 27.12.2008.
  17. Suurin osa vieläkin mukana Pohjalainen. Viitattu 17.8.2010.
  18. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1997-98 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  19. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1998-99 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  20. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 2000-01 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  21. Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1999-2000 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  22. a b c Seuran esittely jääkiekkoliiton sivuilla Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 4.2.2009.
  23. Mestis uudistuu Mestis. Viitattu 4.2.2009.
  24. Tami palaa puikkoihin Iltalehti. Viitattu 9.12.2007.
  25. Sportin pokka ei pitänyt Pohjalainen. Viitattu 18.3.2008.
  26. Kenneth Westerbackista vastuuvalmentaja Vaasan Sport. Viitattu 25.1.2010.
  27. Antti Törmänen Vaasan Sportin valmennusjohtoon YLE Urheilu. Viitattu 20.2.2011.
  28. Antti Törmäsen Mestis-kausi puolivälissä YLE Urheilu. Viitattu 20.2.2011.
  29. Nyt alkaa tosipelit Vaasan Sport. Viitattu 6.3.2011.
  30. Liigaosake on mahdollista lunastaa kiekko.pohjalainen.fi. Viitattu 6.3.2011.
  31. Sport lähetti LeKi:n kesälomille Vaasan Sport. Viitattu 6.3.2011.
  32. KooKoon liigaunelma mureni - Sport finaaliin YLE Urheilu. Viitattu 6.3.2011.
  33. Kolmen voiton suora vei Sportin mestariksi iltalehti.fi. Viitattu 17.3.2011.
  34. Pelicans jatkaa SM-liigassa, Sportin loistokausi päätökseen MTV3. Viitattu 4.5.2011.
  35. Antti Törmänen jättää Vaasan Sportin YLE Pohjanmaa. Viitattu 4.5.2011.
  36. Vaasan Sport
  37. Valmennus, joukkueenjohto, huolto Vaasan Sport. Viitattu 12.4.2014.
  38. Infernaalinen Vaasa Jatkoaika.com. Viitattu 22.5.2011.
  39. II Mestis – Kolmen kerroksen väkeä Aariliike.net. Viitattu 22.5.2011.
  40. Sport-fanit sullotaan Mikkelissä kanahäkkiin Iltalehti. Viitattu 4.2.2009.
  41. Pahimmat häiriköt pelikieltoon Pohjalainen. Viitattu 4.2.2009.
  42. Kiekko-Sportin hallitus hajoaa Pohjalainen. Viitattu 27.10.2008.
  43. Sportin hallituksen jäsenet Vaasan Sport. Viitattu 4.2.2009.
  44. a b Vaasan sportin tilinpäätös 2007-2008 Vaasan Sport. Viitattu 27.10.2008.
  45. a b Vaasan sportin tilinpäätös 2005-2006 ja 2006-2007 Vaasan Sport. Viitattu 27.10.2008.
  46. JuniorSportin nettisivut JuniorSport. Viitattu 27.12.2008.
  47. Sportin naisten kotisivut JuniorSport. Viitattu 26.1.2009.
  48. Naisten SM-sarjan mitalistit 1982-2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 4.2.2009.
  49. Sportin naisten joukkue JuniorSport. Viitattu 4.2.2009.
  50. Naiskiekon historiaa JuniorSport. Viitattu 26.1.2009.
  51. Sportin Historia 1960-luku Vaasan Sport. Viitattu 28.12.2008.
  52. Jatkoaika.comin I-divisioona kausiartikkelit Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  53. Hockeyarchivesin tilastoja HockeyArchives. Viitattu 4.2.2009.
  54. Eliteprospects.com - Sport Eliteprospects.com. Viitattu 6.5.2014.
  55. a b Mestiksen ja I-divisioonan maratontaulukko Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 27.12.2008.