Saimaan Pallo

Wikipedia

Ohjattu sivulta SaiPa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saimaan Pallo
Saimaan Pallo
www.saipa.fi
Meneillään oleva kausi Saimaan Pallo kaudella 2008-2009
Perustettu 1948
Kotiareena Kisapuiston jäähalli
Kapasiteetti 4 847
Kotikaupunki Suomi Lappeenranta, Suomi
Värit          
Omistaja(t) Jouni Okko (Okimar Invest Oy) 22,6 %
Timo Tersa (T.T. Rauta Oy) 22,6 %
SaiPa ry 15,0 %
Kari Koskimies 14,2 %
Tuomo Räsänen 14,2 %
Jussi Markkanen 8,5 %
Timo Tikkinen 2,9 % [1]
Toimitusjohtaja Suomi Sami Koikkalainen
Puheenjohtaja Suomi Tuomo Räsänen
Päävalmentaja Suomi Ari-Pekka Selin
Kapteeni Suomi Ville Koho
Apulaiskapteenit Suomi Anssi Löfman ja Kanada Shayne Toporowski
Yhteistyöseurat Jukurit
Pronssia 1 (1966)


Saimaan Pallo eli SaiPa on vuonna 1948 perustettu lappeenrantalainen jääkiekkoseura. Se on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla SM-liigassa yhtäjaksoisesti kaudesta 1996–1997 eteenpäin.

SaiPan kotihalli on 4847 katsojapaikan Kisapuisto, joka sijaitsee Lappeenrannan Parkkarilassa Kisakadun varrella.

SaiPalla on monia lempinimiä, kuten "Sputnikit" tai "Sputnik", "Idän ihme" ja "Idän jättiläinen."

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Mitalit

Edustusjoukkue: SM-sarja: 1 pronssi (1966), Suomen Cup: 2 hopeaa (1958 ja 1971)

Naiset: SM-sarja: 1 pronssi (1990)

A-juniorit: SM-liiga: 2 kultaa (1970 ja 2002) , 2 hopeaa (1965 ja 1966) ja 3 pronssia (1964, 1968 ja 1974)

[muokkaa] Perustaminen

SaiPa perustettiin vuonna 1948 Lauritsalassa jää- ja jalkapalloseuraksi. Lauritsalassa ei meinannut löytyä joukkuetta kaikille lupaaville jääpallon ja jalkapallon pelaajille juniorivuosien jälkeen. 9. marraskuuta vuonna 1948 uuden seuran perustamisesta kiinnostuneet kokoontuivat Kaukaan kansakoululle. Kahdentoista nimiehdotuksen joukosta valittiin Saimaan Pallo.

Vuonna 1951 päätettiin aloittaa jääkiekkotoiminta, mutta vasta talvella 1953-1954 SaiPa aloitti jääkiekon. Samalla jääpallon pelaaminen lopetettiin joukkueessa. Jalkapalloa SaiPa pelasi vuoteen 1978 asti.

Ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa SaiPa pelasi Imatralla 4. helmikuuta.1954 Imatran Jyskettä vastaan. SaiPa voitti ottelun 3-8. Ensimmäisen kotiottelunsa SaiPa pelasi kymmenen päivää myöhemmin Lauritsalassa. Jyske haki revanssin 7-9. Samana talvena SaiPa pelasi myös kaksi muuta ottelua jotka molemmat päättyivät voittoihin.

[muokkaa] Ensimmäiset kaudet maakuntasarjassa

SaiPa lähetti Vilho Pekkasen Suomen Jääkiekkoliiton vuosikokoukseen. Pekkonen kuuli englanninkielisestä The Hockey Handbookista jossa on ohjeet jääkiekon pelaamiseen ja harjoittelemiseen. Kirja käännettiin suomeksi ja tämän jälkeen SaiPa aloitti kovan harjoittelun ja harjoitteli jopa kovempaa kuin monet mestaruussarjajoukkueet.

Ensimmäisellä maakuntasarjakautenaan (2. divisioona) 1954-55 SaiPa voitti piirisarjansa ja otti muutaman voiton Suomen Cupissa. Seuraavana kesänä kotikenttä siirrettiin Kaukaan Abessinialle. Kentän nimeksi tuli Kiekkopuisto. Kaukalon vihkijäisissä SaiPa sai vastaansa Suomen A-maajoukkueen. Maajoukkue voitti ottelun 1-5.

Toisella kaudella SaiPan nousu Suomensarjaan jäi saavuttamatta huonon maalieron takia. Kolmannella kaudella tappiota ei tullut yhdessäkään pelissä, mutta nousu jäi jälleen haaveeksi, kun se hävisi 4-2 Riihimäen Pallonlyöjille.

Kaudella 1957-58 SaiPa onnistui nousemaan Suomensarjaan (1. divisioona). Kausi sujui jälleen ilman tappioita ja nousun mahdollisti karsinnassa vastaan tullut Joensuun Pallo-Toverit. SaiPa voitti 7-2. Samalla kaudella SaiPa voitti Suomen cupin hopeaa. Finaalissa Tampereen Ilves oli parempi lukemin 3-2. Finaalipaikka oli mahtava suoritus maakuntasarjalaiselta ja matkalla finaaliin kaatui muun muassa HIFK.

Seuraavalla kaudella SaiPa vietti 10-vuotisjuhlakauttaan ja pelasi Suomensarjassa sensaatiomaisesti. Jääkiekkoinnostus kasvoi kun SaiPa onnistui pääsemään mestaruussarjakarsintoihin. Karsinnoissa ennakkosuosikit kaatuivat ja SaiPa voitti karsintasarjan ja nousu jääkiekon pääsarjaan oli tosiasia. Samalla kaudella SaiPan harjoituksissa aloitti legendaarinen Lalli Partinen.

[muokkaa] SM-sarjassa 10 vuotta putkeen ja mitali

SaiPa valmistautui mestaruussarjaan tarkoilla harjoitussuunnitelmilla, mutta sijoitus oli heikko ja takaisin Suomensarjaan tippuminen oli vain pisteen päässä. SaiPa pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Kiekkopuistossa 13. joulukuuta.1959 Rauman Lukkoa vastaan. Lukko voitti 3-7. SaiPan ensimmäisestä maalista vastasi Jorma Hietanen. Ensimmäisen pisteensä SaiPa otti HPK:ta vastaan (4-4) ja ensimmäisen voittonsa joukkue ryösti HJK:lta 5-3. SaiPa keräsi mestaruussarjan kovimman yleisömäärän joten raha-asiat olivat kunnossa.

1960-luvun SaiPa aloitti harjoitusottelulla Djurgårdenia vastaan. Varsinaista sarjakausi jouduttiin siirtämään myöhäisempään ajankohtaan leudon sään vuoksi. SaiPa pelasi hyvän alkukauden mutta huonon loppukauden ollen lopulta kahdeksas ja säilytti sarjapaikkansa. Seuraavalla kaudella SaiPan otteet olivat surkeita ja oli lopulta tasapisteissä TPS:n kanssa. Joukkueet pelasivat uusintaottelun jonka SaiPa voitti ja pysyi pääsarjatasolla. SaiPa ehdotti ottelua puolueettomalle kentälle mutta TPS halusi arpoa kotijoukkueen. SaiPa voitti arvonnan. Kolmaskaan kausi ei sujunut suunnitelmien mukaisesti. Viimeisissä otteluissa SaiPa sai hyvän loppukirin ja säilytti jälleen paikkansa.

25. huhtikuuta.1963 päätettiin rakentaa tekojäärata. Talkootyöllä tekojää valmistui kauden alkuun mennessä. Kenttä avattiin 23. lokakuuta nykyisen Kisapuiston paikalla.

Kausi 1963-64 sujui ilman pelkoa putoamisesta, sillä jo hyvä alkukausi riitti viidenteen sijaan. Seuraava kausi vaikutti SaiPan kannalta todella lupaavalta. Alkupuoliskon jälkeen SaiPa johti jo viidelle pisteellä koko sarjaa. Sen jälkeen huono tuuri alkoi, kun peräti viisi pelaajaa kutsuttiin maajoukkueleirille. Markku Eiskonen-Antti Ravi-Heikki Juselius -ketjun Eiskonen loukkaantui leirillä pahasti. Tämän jälkeen SaiPalle tuli kuuden ottelun tappioputki. Kausi päättyi viidennelle sijalle ja pronssimitali jäi vain yhden pisteen päähän. Suomen Cupissa joukkue otti toisen mitalinsa, kun se hävisi RU-38:lle 2-3 jatkoajalla.

Kaudella 1965-66 SaiPa otti toistaiseksi ainoan pääsarjamitalinsa: pronssin. Kauden avausottelussa syntyi myös kaikkien aikojen katsojaennätys (7244) Porin Karhuja vastaan. Kyseisellä kaudella kokeiltiin uudenlaista sarjamuotoa. Sarja jaettiin kahteen lohkoon. SaiPa sijoittui lohkonsa toiseksi ja pääsi jatkosarjaan. Tampereen Ilves oli jatkosarjassa ylivoimainen, mutta muista sijoista käytiin kovaa kamppailua. Kamppailu kääntyi SaiPan kolmanneksi sijaksi.

Kahden hyvän kauden jälkeen SaiPa pelasi keskikastissa. Kausi 1966-67 päättyi kuudennelle sijalle. 1. tammikuuta.1967 Lauritsala yhdistyi Lappeenrantaan ja tämän jälkeen SaiPa oli yhä vahvemmin koko Lappeenrannan alueen joukkue. Samalla kaudella aloitti myös huoltaja Markku Puroharju. "Makkara" työskentelee SaiPan huoltajana vielä nykyäänkin. Kaudella 1967-68 SaiPa sijoittui kuudenneksi.

Kausi 1968-69 oli 20-vuotisjuhlakausi sekä kymmenes kausi putkeen pääsarjatasolla. Kausi oli kuitenkin murheellinen. Joukkueen harjoittelu oli todella löysää ja 60-luku päättyi putoamiseen Suomensarjaan.

[muokkaa] Vuoristorataa 1970-luvulla

Ensimmäinen SaiPan Suomensarjakausi kymmeneen vuoteen oli kaudella 1969-70. SaiPa oli itälohkonsa toinen ja pääsi karsintasarjaan, mutta HJK oli selvästi parempi. Seuraavalla kaudella kauteen panostettiin enemmän, mutta tällä kertaa SaiPa jäi karsintasarjan kolmanneksi. Kolmanteen Suomensarjakauteen SaiPa vahvistui jälleen huomattavasti. Samalla valmennus ja joukkueenjohto meni uusiksi. Sarjassa tuli vain yksi pistemenestys ja maaliero oli huima 145-28. Karsintasarjassa kaikki kymmenen peliä päättyi voittoihin ja Lappeenrannassa päästiin jälleen haistelemaan SM-sarjaa.

SM-sarjakausi 1972-73 alkoi jäähallin vihkijäisillä kun tekojää katettiin. SaiPa jäi kuitenkin SM-sarjan jumboksi. Toiseksi viimeiseen sijaan jäi matkaa jopa 20 pistettä. Suomensarjassa kausi sujui jälleen ilman tappioita vaikka kauteen lähdettiin lähes kokonaan omilla junioreilla. Karsintasarjassakaan tappioita ei tullut ja jälleen matka jatkui SM-sarjaan. SM-sarja päättyi kuitenkin toiseksi viimeiselle sijalle ja uuden sarjajärjestelmän vuoksi kaksi viimeistä putosi suoraan.

Suomensarjan nimi vaihtui 1. divisioonaksi. Karsintapaikka jäi haaveeksi kun SaiPa hävisi uusintaottelun karsintapaikasta. Kausi jäi monen mieleen joukkotappelusta Joensuussa. Tappeluun osallistuivat kaikki pelaajat sekä muutama katsoja. Toinen 1. divisioonakausi päättyi kolmanteen sijaan, kun Oulun Kärpät ja Vaasan Sport olivat liian kovia SaiPalle. Kaudella 1977-78 SaiPa pääsi liigakarsintoihin 1. divisioonan voitolla. Kaikki karsintaottelut kuitenkin päättyivät tappioon. 30-vuotisjuhlakaudella 1978-79 SaiPa voitti jälleen 1. divisioonan, mutta karsintasarja päättyi tiukkojen vaiheiden jälkeen pettymykseen.

Kaudella 1979-80 nousu SM-liigaan onnistui kun Alpo Suhonen siirtyi SaiPan valmentajaksi. Samalla kaudella aloitti huippuketju Petri Skriko-Heikki Mälkiä-Pentti Matikainen.

[muokkaa] 80-luku pääosin SM-liigassa

Logo vuosilta 1980–1992.

SaiPan sijoitus ensimmäisellä SM-liigakaudellaan 1980-81 oli kahdeksas eli kolmanneksi viimeinen. Samalla kaudella SaiPan paidassa pelasivat ensimmäiset amerikkalaisvahvistukset Stuart Ostlund ja Peter Scamurra. Petri Skriko varattiin NHL:ään.

Alpo Suhonen lähti SaiPan valmennuksesta ja uudeksi päävalmentajaksi tuli Pentti Matikainen. Kaudella 1981-82 aloitti myös SaiPa-legenda Ralph Cox. Hän oli SM-liigan pistepörssin neljäs ja ykkönen jäähytilastossa. SaiPa jäi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle vain yhden maalin erolla. Sijoitus oli seitsemäs.

Kaudella 1982-83 SaiPa pelasi historiansa ensimmäiset pudotuspelinsä. Kuudennelta sijalta Tampereen Ilvestä pelannut SaiPa hävisi sarjan suoraan kahdessa ottelussa. Seuraavalla kaudella SaiPa asetti itselleen kovan tavoitteen: olla vähintään neljäs. Lopullinen sijoitus jäi tavoitteesta, sillä SaiPa oli kauden kuudes. Ralph Cox palasi SaiPaan välivuoden jälkeen kaudelle 1984-85. Kausi oli kuitenkin pettymys, mutta sarjapaikka säilyi karsintasarjan jälkeen. Kausi 1985-86 alkoi ilahduttavasti kun SaiPa hankki NHL:stä maajoukkuemaalivahdin Hannu Kamppurin. Tämäkin kausi oli siitä huolimatta pettymys ja tällä kertaa pudotus 1. divisioonaan tapahtui.

Putoamisen jälkeen seurasta lähti jopa 14 pelaajaa. 1. divisioonakausi päättyi viidennelle sijalle ja kautta pidettiin kaikilta osin ns. välivuotena. Seuraava 1. divisioonakausi 1987-88 päättyi sarjanousuun. SaiPa oli sarjan toinen. Kausi muistetaan kuitenkin ikävistä asioita, sillä ulkomaalaisvahvistus Tim Hrynewich löi ottelun jälkeen kättelyssä vastustajaa mailalla päähän. Hrynewich sai tempauksestaan viiden kuukauden pelikiellon ja sai seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja usiden tuhansien markkojen sakot.

Uusi SM-liigaan nousu kaudella 1988-89 oli värikäs. SaiPan sijoitus oli yhdeksäs mutta pelaajarintamalla tapahtui. TuTosta hankittu Steve Harrison jäi kiinni dopingista ja hyökkääjä Mikko Niemistä puukotettiin. Samalla kaudella SaiPa hankki Oulun Kärpistä Alain "Marion veli" Lemieux, mutta hän loukkaantui jo viiden pelin jälkeen.

Kaudella 1989-90 SaiPa oli kahdeksas. Ari Santanen aloitti SaiPassa ja Vesa Viitakoski valittiin vuoden tulokkaaksi. Kaudella 1990-91 SaiPa tavoitteli pudotuspelipaikkaa. Kovien vahvistuksien joukossa oli muun muassa Otakar Janecky. Nimimiesten joukkue floppasi kuitenkin pahasti ja joukkue putosi suoraan 1. divisioonaan. Samalla seuran talous oli jopa 1,5 miljoonaa markkaa miinuksella.

[muokkaa] 1991-1996 1.divisioonassa konkurssin partaalla

Kaudella 1991-92 SaiPa pelasi pitkästä aikaan 1. divisioonassa ja yleisö hylkäsi lappeenrantalaisylpeyden. Talous paheni entisestään ja seura irtisanoi joulutauolla kaikki sopimuksensa ja tarjosi pelaajille uusia sopimuksia joissa palkka oli puolitettu. Kausi päättyi taloudellisesti nollatulokseen ja sijoitus kuudes.

1990-luvun alku oli todellista kriisiaikaa SaiPalle ja talouden parantaminen oli tärkein tavoite, jotta perinteikäs joukkue ei joutuisi konkurssiin. Kaudella 1992-93 SaiPa oli 1. divisioonan seitsemäs ja talous koheni jopa puolella miljoonalla markalla.

Myös kausi 1993-94 paransi taloutta puolella miljoonalla markalla. SaiPa pääsi yrittämään liigakarsintaan ja oli sarjan toinen, joten nousua ei tapahtunut.

Kaudella 1994-95 yleisö löysi jälleen tiensä Kisapuistoon. Esimerkiksi KooKoo:ta vastaan yleisöä oli yli 3000. SaiPa nousu keväällä sarjan toiselta sijalta sarjan ykköstilalle. Pudotuspeleissä SaiPa voitto Järvenpään Haukat sekä Kiekko-67:n. Liigakarsinnoissa Ilves oli kuitenkin parempi. Jussi Markkanen pelasi nuorten MM-kisoissa, Ari Santanen voitti pistepörssin ja Tero Hämäläinen oli divarin maalikuningas.

Heikki Mälkiä aloitti SaiPan valmentajana kaudella 1995-96. SaiPa oli runkosarjan toinen ja pudotuspeleissä kaatuivat Kotkan Titaanit ja Kiekko-Karhut. Karsintasarjan 1. vaiheessa SaiPa voitti Hermeksen ja karsi liigajumbo TuToa vastaan. TuTo hävisi sarjan suoraan 3-0 ja SaiPa palasi SM-liigaan kriisivuosiensa jälkeen.

[muokkaa] Pitkällä liigaputkella vain kolmet pudotuspelit

Ilves-SaiPa 3.2.2007. SaiPan pelaajat kuvassa Marko Ojanen (24), Joonas Rönnberg (21) ja Rob Zepp (maalivahti).

Kaudella 1996-97 SaiPa oli putoajasuosikki numero yksi. KalPa jäi kuitenkin SaiPan taakse ja KalPa putosi 1. divisioonaan. SaiPan maalille palasi Jussi Markkanen ja joukkue teki jopa 700 000 markan voiton. SaiPa oli jälleen velaton seura.

Kausi 1997-98 oli SaiPalle iloinen. Se oli runkosarjan kuudes ja pudotuspeleissä vastaan tuli Tampereen Ilves. Ilves voitti kuitenkin sarjan suoraan 3-0. Joukkueen tärkein palanen oli huippuhyökkääjä Dale McTavish joka voitti liigan maalipörssin.

Kautta 1998-99 pidetään SaiPan huikeimpana kautena. Runkosarjan kuudes sija toi vastaan Helsingin Jokerit. Ikimuistoisessa sarjassa SaiPa voitti suoraan 3-0. SaiPa sai pelata kaksi ensimmäistä peliään kotikentällään, koska Hartwall Areenalla oli muita tapahtumia. Kolmanteen peliin Helsinkiin matkasi tuhansia SaiPa-faneja seuraamaan historiallista ottelua. Toinen 1990-luvun suurseura TPS tuli vastaan välierissä. TPS oli totutun kova ja voitti suoraan 3-0. Pronssiottelussa SaiPalla oli mahdollisuus ottaa historiansa toinen mitalia, kun vastaan tuli HPK. Hämeenlinnassa pelattu ottelu päättyi kuitenkin HPK:n voittoon. Kautta muistellaan vieläkin kaiholla SaiPan keskuudessa vaikka mitali jäikin saavuttamatta.

Kausi 1999-2000 oli pettymys ja sijoitus oli yhdeksäs. Sitä seuraavalla kaudella SaiPa oli kymmenes ja kausi 2001-2002 oli todellinen rimanalitus, kun SaiPa jäi selvästi jumboksi.

Kausi 2002-2003 muistetaan mahtavasta alkukaudesta. SaiPan kotiotteluissa voittoja tuli toinen toisensa perään ja hieman ennen joulutaukoa SaiPa oli parhaimmillaan kolmas. Loppukauden romahdus oli kuitenkin niin paha, että lopullinen sijoitus 11, ja SaiPa jäi selvästi ulos pudotuspeleistä. Seuraavilla kahdella kaudella SaiPan kohtalona oli 12. sija. Jarmo Myllys pelasi viimeiset pelinsä SaiPassa näinä kausina.

Kaudella 2005-2006 SaiPa oli runkosarjan seitsemäs, vaikka SaiPa lähti kauteen lähes pienimmällä pelaajabudjetillä. Heikki Mälkiä luotsaaman joukkueen pelaajat nostivat selvästi tasoaan. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella vastaan tuli TPS Turusta. SaiPa voitti sarjan suoraan 2-0. Puolivälierissä HIFK oli parempi voitoin 4-2. HIFK voitti ensimmäiset kolme ottelua, mutta sen jälkeen SaiPan peli parani huomattavasti. Se riitti kuitenkin vain kahteen voittoon.

Kausi 2006-07 ja 2007-08 olivat varsin heikkoja, mutta jälkimmäisellä kaudella pudotuspelipaikka ei jäänyt kauas. Runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella pelattiin tärkeä ottelu Kisapuistossa kymmenentenä olleen TPS:n kanssa. TPS kuitenkin voitti ottelun ja eteni pudotuspeleihin.

Kaudella 2008-09 SM-liiga jälleen avattiin. 60-vuotisjuhlakausi epäonnistui pahasti todella kovan loukkaantumissuman vuoksi. SaiPa sai play-outeissa vastaansa Rauman Lukon. Lukolle play-out -paikka oli paha pettymys, sillä se oli vielä viimeisellä kierroksella kiinni pudotuspelipaikassa. Pitkään otteluihin valmistautunut SaiPa voitti sarjan suoraan 3-0. Pääosin entisen Lukko-hyökkääjä Shayne Toporowskin hyvillä pelisuorituksilla.

Kaudeksi 2009-10 SaiPa solmi yhteistyösopimuksen Mikkelin Jukureiden kanssa.[2]

[muokkaa] Fanitoiminta

SaiPan kannustuslaulu ja maalilaulu on Osmo's Cosmoksen Lätkä lentää. Uusin versio levytettiin vuonna 2008, jossa ovat mukana myös Jouni Hynynen (Kotiteollisuus), Marko Annala (Mokoma) ja Antti Hyyrynen (Stam1na).

SaiPan cheerleadereina toimii Kisapuiston Kissat -tanssiryhmä, joka koostuu 16-25-vuotiaista tytöistä.[3]

Virallisena faniyhdistyksenä toimii vuonna 2005 perustettu SaiPaFanit ry. Ennen vuotta 2005 yhdistys tunnettiin nimellä SaiPa Fan Club.[4] Joukkuetta kannustaa myös Punaviivakerho. Kaudella 2008-2009 SaiPan fanit järjestivät kaksi tifoa. Ensimmäinen 5. joulukuuta SaiPa-Pelicans -ottelussa. Tifo koostui seisomakatsomon lippumerestä ja istumakatsomoiden mosaiikista.[5] Toinen tifo oli 3. tammikuuta lakana-tifo Heikki Mälkiän kunniaksi.

[muokkaa] Merkittäviä pelaajia

[muokkaa] Kapteenit

[muokkaa] Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa] Maajoukkuepelaajat

[muokkaa] Muita maineikkaita pelaajia

[muokkaa] Palkitut

Lista pelaajista jotka ovat voittaneet jonkin SM-liigan palkinnoista SaiPassa pelatessaan.

Aarne Honkavaara -palkinto (Paras maalintekijä)

Jarmo Wasama -palkinto (Vuoden tulokas)

Raimo Kilpiö -palkinto (Herrasmiespelaaja)

SM-liigan tähdistökentällinen

[muokkaa] Muita pelaajia

Petri Skrikon ohella uraa NHL:ssä ovat SaiPa-kasvateista luoneet Antti Aalto, Vesa Viitakoski ja Petteri Nokelainen.

SaiPan kannattajaklubin Punaviivakerhon vuonna 2006 valitsemaan seuran tähtikenttään kuuluvat maalivahti Markkasen, puolustaja Partisen ja hyökkääjä Skrikon ohella puolustaja Kai Tervonen sekä hyökkääjät Mika Kauppinen ja Jorma Hietanen.[6]

[muokkaa] SaiPa kaudella 2009–2010

(Tilanne 1. kesäkuuta 2009)

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
1 Suomi Ville Hostikka vasen 2011 Lappeenranta, Suomi
Tšekki Vladislav Koutsky vasen 2010 (2011) Nachod, Tšekkoslovakia
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
Suomi Jarno Lippojoki vasen 2011 Imatra, Suomi
4 Suomi Juho Mielonen oikea 2010 Savonlinna, Suomi
5 Suomi Antti Nyrhinen vasen 2010 Enonkoski, Suomi
22 Suomi Pauli Levokari vasen 2010 Luvia, Suomi
26 Suomi Joni Tuominen oikea 2010 Espoo, Suomi
40 Suomi Kimmo Vesterinen oikea (2010) Lappeenranta, Suomi
48 Suomi Mikko Pukka vasen 2010 (2011) Suodenniemi, Suomi
49 Suomi Simon Backman vasen 2010 Pietarsaari, Suomi
51 Suomi Marlo Koponen vasen 2010 Imatra, Suomi
55 Suomi Simo Pulkki vasen 2010 Helsinki, Suomi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
Suomi Jarmo Jokila vasen LH try-out Turku, Suomi
Suomi Juuso Kaijomaa vasen LH 2012 Joensuu, Suomi
Suomi Mikko Kiviniemi vasen H juniori Lappeenranta, Suomi
Suomi Jarno Koskiranta vasen KH try-out Paimio, Suomi
Suomi Jesse Ryhänen vasen H 2011 Imatra, Suomi
8 Suomi Ville Koho C vasen KH 2010 Imatra, Suomi
11 Suomi Miikka Jouhkimainen vasen LH 2010 Helsinki, Suomi
13 Suomi Jesse Mankinen vasen LH 2011 Lappeenranta, Suomi
14 Suomi Anssi Löfman A vasen LH 2011 Lappeenranta, Suomi
15 Suomi Petri Koskinen vasen LH 2010 Tampere, Suomi
17 Kanada Shayne Toporowski A oikea LH 2010 Paddockwood, Saskatchewan, Kanada
25 Suomi Tomi Leivo vasen LH 2011 Lappeenranta, Suomi
27 Slovakia Tomas Jasko vasen LH 2011 Bratislava, Slovakia
29 Suomi Jonne Virtanen vasen LH 2010 Turku, Suomi
60 Suomi Tero Koskiranta vasen KH 2010 Paimio, Suomi
77 Suomi Elmeri Kaksonen vasen LH 2010 Savonlinna, Suomi
82 Suomi Joni Yli-Torkko vasen LH 2010 Lappeenranta, Suomi

Muokkaa kokoonpanoa


[muokkaa] Valmentajat 2009-2010

[muokkaa] Päävalmentajat kausittain

^ Valmentaja vaihtunut kesken kauden.

[muokkaa] Sijoitukset kausittain

O = Pelatut ottelut, V = Voitot, T = Tasapelit, H = Häviöt, TM = Tehdyt maalit, PM = Päästetyt maalit, P = Pisteet, SR = Sijoitus runkosarjassa, LS = Lopullinen sijoitus mahdollisen loppusarjan tai pudotuspelien jälkeen

Kausi O V T H TM PM P SR LS Sarja
1954–1955 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1955–1956 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1956–1957 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1957–1958 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Maakuntasarja
1958–1959 -- -- -- -- -- -- -- -- -- Suomensarja ja SM-karsintasarja
1959–1960 18 3 5 10 57 100 11 8 SM-sarja
1960–1961 18 6 3 9 46 77 15 8 SM-sarja
1961–1962 18 5 1 12 53 75 11 9 SM-sarja
1962–1963 18 5 2 11 47 69 12 8 SM-sarja
1963–1964 18 8 3 7 71 66 19 5 SM-sarja
1964–1965 18 9 1 8 79 61 19 5 SM-sarja
1965–1966 10 5 3 2 40 34 13 2 SM-sarja, Alkulohko A
1965–1966 10 5 0 5 29 30 10 3 SM-sarja, ylempi loppusarja
1966–1967 22 13 1 8 92 73 27 6 SM-sarja
1967–1968 20 8 3 9 76 75 19 6 SM-sarja
1968–1969 22 5 4 13 59 90 14 11 SM-sarja
1969–1970 14 10 1 3 107 44 21 2 Suomensarjan itälohko
1969–1970 5 3 0 2 26 16 6 3 Mestaruussarjan karsintasarja
1970–1971 14 10 0 4 86 34 20 2 Suomensarjan itälohko
1970–1971 5 3 0 2 37 15 6 3 Mestaruussarjan karsintasarja
1971–1972 14 13 1 0 145 28 27 1 Suomensarjan itälohko
1971–1972 10 10 0 0 100 25 20 1 Mestaruussarjan karsintasarja
1972–1973 36 1 1 34 100 274 3 10 SM-sarja
1973–1974 14 14 0 0 116 36 28 1 Suomensarjan itälohko
1973–1974 10 8 2 0 81 26 18 1 Mestaruussarjan karsintasarja
1974–1975 36 9 5 22 103 204 23 9 SM-sarja
1975–1976 36 23 4 9 190 141 50 3 I-divisioona
1976–1977 36 25 4 7 230 111 54 3 I-divisioona
1977–1978 36 25 3 8 197 118 53 1 I-divisioona
1977–1978 6 0 0 6 22 53 0 5 SM-liigan karsintasarja
1978–1979 36 25 4 7 218 121 54 1 I-divisioona
1978–1979 6 3 0 3 22 29 6 3 SM-liigan karsintasarja
1979–1980 36 26 2 8 243 112 54 2 I-divisioona
1979–1980 6 4 1 1 45 27 9 1 SM-liigan karsintasarja
1980–1981 36 11 4 21 128 187 26 8 SM-liiga
1981–1982 36 15 5 16 146 150 35 7 SM-liiga
1982–1983 36 16 5 15 150 153 37 6 6 SM-liiga
1983–1984 37 11 4 22 121 184 26 8 SM-liiga
1984–1985 36 11 3 22 127 199 25 9 SM-liiga
1985–1986 36 7 2 27 98 169 16 10 SM-liiga
1986–1987 44 23 5 16 205 201 51 5 I-divisioona
1987–1988 44 30 3 11 239 169 63 2 I-divisioona
1988–1989 44 15 1 28 171 247 31 10 SM-liiga
1989–1990 44 20 1 23 172 205 41 8 SM-liiga
1990–1991 44 15 2 27 164 217 32 12 SM-liiga
1991–1992 44 19 4 21 176 154 42 6 I-divisioona
1992–1993 44 20 4 20 181 190 44 7 I-divisioona
1993–1994 46 23 10 13 199 160 56 3 I-divisioona
1993–1994 6 3 0 3 24 22 6 2 SM-liigan karsintasarja
1994–1995 46 34 0 12 241 137 68 1 2 I-divisioona
1995–1996 44 28 4 12 187 124 60 2 1 Fazer-liiga
1996–1997 50 13 8 29 118 181 34 11 SM-liiga
1997–1998 48 21 7 20 135 142 49 6 7 SM-liiga
1998–1999 54 25 4 25 141 153 54 6 4 SM-liiga
1999–2000 54 16 13 25 154 185 45 9 SM-liiga
2000–2001 56 24 3 29 152 154 51 10 SM-liiga
2001–2002 56 14 1 41 124 202 31 13 SM-liiga
2002–2003 56 19 6 31 134 172 48 11 SM-liiga
2003–2004 56 13 5 38 127 194 36 12 SM-liiga
2004–2005 56 18 0 38 145 195 52 12 SM-liiga
2005–2006 56 23 12 21 149 130 87 7 7 SM-liiga
2006–2007 56 20 8 28 150 181 72 11 SM-liiga
2007–2008 56 15 12 29 115 155 62 11 SM-liiga
2008–2009 58 17 7 34 138 174 62 14 12 SM-liiga

[muokkaa] Seuraennätykset

Ennätyksissä huomioitu vain pääsarjassa tapahtuneet suoritukset.[7]

[muokkaa] Tulosennätykset

  • Suurin kotivoitto: SaiPa - HJK 14-1, 15.12.1964
  • Suurin kotitappio: SaiPa - Tappara 4-16, 3.12.1972
  • Suurin vierasvoitto: WU - SaiPa 1-11, 22.12.1963
  • Suurin vierastappio: Tappara - SaiPa 16-1, 11.2.1975

[muokkaa] Pelaajaennätykset

  • Eniten maaleja yhdessä kaudessa: 29, Vladimir Machulda, 2000-2001
  • Eniten syöttöjä yhdessä kaudessa: 39, Otakar Janecky, 1990-1991
  • Eniten pisteitä yhdessä kaudessa: 60, Otakar Janecky, 1990-1991
  • Eniten maaleja yhdessä ottelussa: 4, Jorma Hietanen, SaiPa - HJK, 28.11.1965
  • Eniten syöttöjä yhdessä ottelussa: 4, Petri Skriko, SaiPa - Kärpät, 8.3.1984
  • Eniten pisteitä yhdessä ottelussa: 6, Petri Skriko, SaiPa - HPK, 30.10.1983

[muokkaa] Eniten yhdellä kaudella

  • Voittoja: 25, 1998-1999 (54 ottelua, voittoprosentti 46,3 %)
  • Tasapelejä: 13, 1999-2000 (54 ottelua, tasapeliprosentti 24,1 %)
  • Tappioita: 41, 2001-2002 (56 ottelua, tappioprosentti 73,2 %)
  • Tehtyjä maaleja: 172, 1989-1990 (44 ottelua, keskiarvo 3,9 maalia/ott)
  • Päästettyjä maaleja: 274, 1972-1973 (36 ottelua, keskiarvo 7,6 maalia/ott)
  • Pisteitä: 87, 2005-2006 (56 ottelua, keskiarvo 1,55 pts/ott)

[muokkaa] Yleisöennätykset

  • Suurin yleisömäärä: 7244, SaiPa - Karhut, 6.11.1965
  • Pienin yleisömäärä: 882, SaiPa - TuTo, 9.3.1975


[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Liiga-SaiPa Oy Saipan kotisivut. Viitattu 4.4.2009.
  2. ↑ SaiPa ja Jukurit yhteistyöhön 15.05.2009. SaiPa.fi. Viitattu 15. toukokuuta 2009.
  3. ↑ Cheerleaderit SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  4. ↑ SaiPaFanit ry SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  5. ↑ Tifo 5.12. SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
  6. ↑ Ilta-Sanomat 28.11.2006, SaiPan tähtikenttä (s. 25)
  7. ↑ Seuraennätykset SaiPan kotisivut. Viitattu 14.4.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

SaiPa
Jääkiekon SM-liigajoukkueet
        Blues • HIFK • HPK • Ilves • Jokerit • JYP • KalPa • Kärpät • Lukko • Pelicans • SaiPa • Tappara • TPS • Ässät
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaan_Pallo
Henkilökohtaiset työkalut