Vaasan metodistiseurakunta
| Vaasan metodistiseurakunta | |
|---|---|
| Vasa svenska metodistförsamling | |
 |
|
 Vaasan metodistiseurakunnan tilat osoitteessa Rauhankatu 12. |
|
| Suuntautuminen | Metodismi |
| Kirkkokunta | Finlands svenska metodistkyrka |
| Perustettu | 1881 |
| Johtava pastori | Camilla Klockars |
| Pääkirkko |
Rauhankatu 12 65100 Vaasa |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Vaasan metodistiseurakunta (ruots. Vasa svenska metodistförsamling) on vuonna 1881 perustettu metodistiseurakunta. Vaasan metodistiseurakunta on ensimmäinen suomalainen metodistiseurakunta.[1] Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Vaasan keskustassa, Rauhankadulla. Seurakunnan johtava pastori on Camilla Klockars.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran metodismi rantautui Vaasaan merimies Gustaf Lervikin mukana kesällä 1859, jolloin hän saarnasi seudulla. Lervik oli osallistunut Bethel-laivan herätykseen New Yorkissa. Lervikin toiminnan seurauksena syntyi metodistiherätys, mutta liikkeen kohtaaman vastustuksen vuoksi tämän oli pitäydyttävä julkisesta saarnaamisesta.[3]
Uudemman kerran metodistiherätys syttyi Vaasassa ruotsalaisen metodistisaarnaajan Karl Johan Lindborgin toimesta vuonna 1881, jolloin mm. Hellmanin sisarukset Alba ja Hilda kuulivat Lindborgin saarnoja.[3] Lindborg ärsytti esiintymisellään luterilaisen kirkon papistoa, jotka kävivät Lindborgia vastaan ja kielsivät Lindborgia jatkamasta työtään. Kirkkoneuvostossa Oskar Rancken kuitenkin puolusti Lindborgin toimintaa ja kirkkoneuvoston päätös osoittautui tehottomaksi.[4]
Joitain viikkoja myöhemmin pastori J. Kihlström vieraili Vaasassa ja käynnisti seurakunnan perustamistyön. Suomen ensimmäinen metodistiseurakunta perusteettin ruotsalaisen lyseon vahtimestari L. Lundin kotona.[3]
Lindborgin työtä jatkoi kesäkuusta 1883 lähtien ensimmäinen suomalainen metodistipappi Gustaf Wagnsson, joka teki saarnamatkoja myös ympäri ruotsinkielistä Pohjanmaata. Vuonna 1886 työtä jatkoi Lars Linderot, jonka työn vaikutuksesta seurakunnan jäsenmäärä tuplaantui vuodessa.[3]
Metodistit pysyivät Vaasan kaupunkiseurakunnan yhteydessä aina eriuskolaislain julkaisemiseen saakka. Vuonna 1892 metodistiseurakunta rekisteröityi ja jäsenet siirtyivät siihen.[4]
Vaasan metodistiseurakunnassa koettiin herätys vuosina 1892–1893. Seurakunnan oma kirkko vihittiin käyttöön heinäkuussa 1894 ja seurakunta oli tuolloin koko maan suurin 138 jäsenellään. Seuraavien vuosikymmenten aikana Vaasan seurakunnasta muodostui erä suurimmista ja eläväisimmistä seurakunnista.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Näsman, Nils: Svenska Österbottens historia. Osa 2. Vasa: Svenska Österbottens landskapsförbund, 1979. ISBN 951-99097-5-3. (ruotsiksi)
- Wuorinen, Aimo: Vaasan evankelis-luterilaiset kirkot ja seurakunnat kaupungin palon jälkeisenä aikana. Vaasan Pyhän Kolminaisuuden kirkon ensimmäisen vihkimisen 100-vuotismuistojulkaisu. Vaasan evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1969.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||