Vaasan kaupungintalo
| Vaasan kaupungintalo | |
|---|---|
| Vasa stadshus | |
 |
|
| Sijainti | Vaasa |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1883 |
| Suunnittelija | Magnus Isaeus |
| Omistaja | Vaasan kaupunki |
| Käyttäjä | Vaasan kaupunginvaltuusto |
 |
|
Vaasan kaupungintalo (ruots. Vasa stadshus) sijaitsee Vaasan Senaatinkadulla, kaupungin keskustassa. Rakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Magnus Isaeus, ja se rakennettiin vuosina 1879–1883.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginvaltuuston rakennuspäätös on vuodelta 1875. Vaasan kirkon länsipuolelle oli vuonna 1864 valmistunut raatihuone, jonka arkkitehti Carl Axel Setterberg oli piirtänyt, mutta se oli vuonna 1872 myyty valtiolle koulutaloksi. Kaupunki velvoitettiin viiden vuoden kuluessa rakentamaan uusi raatihuone. Tontiksi osoitettiin asemakaavassa koululle varattu tontti kirkon itäpuolella. Rakentamisaikaan jouduttiin kahdesti anomaan jatkoa piirustusten viivästymisen vuoksi.[1]
Rakennuksen suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Magnus Isaeus (1841–1890) ja se valmistui vuonna 1883. Rakennustyöt aloitettiin kuitenkin vasta vuonna 1879, sillä hanketta vastustettiin kaupunkilaisten valituksella: “Kaupungin kunnallishallinnon tehtävä on kaupungin järjestystä ja taloudenpitoa koskevien asioiden hoito, joihin juhlahuoneiston hankkiminen ei kuulu.” Senaatti hyväksyi kuitenkin kaupunginvaltuuston rakennussuunnitelmat juhlasaleineen. Rakennusta alettiin käyttää kaupungin virasto- ja hallintotalona. Tiloissa toimi myös pitkään kaupungin paloasema. Talon perusta ja seinät on rakennettu tiilestä, mutta välilattiat sekä katto ovat puusta.[1]
Talon kolmannessa kerroksessa sijaitsee juhlakerros ja juhlasali. Salissa on vuosien ajan järjestetty erilaisia tapahtumia, juhlia sekä seremonioita. Kaupungintalon koristelu on uusbarokkilaista ja peräisin 1890-luvulta. [2] Myös musiikkiesityksiin sali sopii erittäin hyvin: 1980-luvun alussa Helsingin Sanomien muusikko- ja kriitikkokyselyssä Vaasan kaupungintalon sali sai Suomen silloisista konserttisaleista eniten mainintoja hyvästä akustiikasta Turun konserttitalon ja Sibelius-Akatemian salin ohella.[3]
Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkokuvat julkisivussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungintalon sisäänkäyntijulkisivussa on kaksi korkokuvaa, jotka molemmat on paljastettu vuonna 1924, mutta eri päivinä. Toisella muistetaan Vaasan kaupungin perustajaa, Ruotsin kuningasta Kaarle IX:tä ja toisella Suomen valtionhoitajia, Pehr Evind Svinhufvudia ja Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.[1] Pronssisia korkokuvia, jotka ovat 130 senttimetriä leveitä ja 150 senttimetriä korkeita, kehystävät graniittipylväät ja niiden yhdistämä graniittinen, kaareva palkki. Kattopalkkien päällä on koristeena kypärät. Kivipalkkien keskellä on graniittinen kilpi. Kummankin korkokuvan alapuolella on graniittitaulu, jonka teksti on latinaksi. Korkokuvien ja niiden ympärysrakenteiden korkeus on yhteensä 4,3 metriä.[4][5]
Korkokuvat suunnitteli kuvanveistäjä John Munsterhjelm, kokonaissuunnitelma on kaupunginarkkitehti Carl Schoultzin.[1]
Kaarle IX:tä esittävä korkokuva paljastettiin 11. marraskuuta 1924. Korkokuvan lahjoitti kaupungille Vaasan Höyrymylly Oy, joka vietti paljastuspäivänä perustamisensa 75-vuotispäivää. Aloite tuli Harry Schaumanilta,[4] joka oli mukana paitsi Höyrymyllyn ja Vaasan Höyryleipomon hallinnoissa, myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen.[6] Korkokuvan kilvessä on Vaasa-suvun vaakunan lyhde, joka on myös Vaasan kaupunginvaakunassa. Graniittilaatassa korkokuvan alapuolella on latinaksi teksti, joka kertoo kuningas Kaarle IX:n perustaneen Vaasan kaupungin vuonna 1611.[4]
Toinen korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1924. Sen rahoitus hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja korkokuvan lahjoittajana toimi Vaasan taideyhdistys puheenjohtajansa professori Karl Hedmanin ollessa aloitteentekijä. Korkokuvan yllä olevassa graniittikilvessä on Suomen vaakuna. Korkokuvan alakulmissa on sukuvaakunat, Svinhufvudin vasemmalla ja Mannerheimin oikealla. Niiden välissä on vapaudenristi nauhassa, joka aihe on myös Vaasan kaupunginvaakunassa. Graniittilaatan teksti on latinaa, ja se kertoo Pehr Evind Svinhufvudin toimineen Suomen valtionhoitajana 18. toukokuuta 1918 – 12. joulukuuta 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheimin 12. joulukuuta 1918 – 25. heinäkuuta 1919.[5]
Mannerheimin ratsastajapatsaan pienoismalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungintalon sisällä kolmannen kerroksen eli juhlakerroksen porrasaulassa on Aimo Tukiaisen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan pienennös vuodelta 1990.[7] Pienennmös on tehty alkuperäisen Helsingissä olevan ratsastajapatsaan mukaan Tukiaisen valvonnassa.
Hanke ratsastajapatsaan saamiseksi Vaasaan oli alkanut jo 1930-luvulla. Kaupunki oli säilyttänyt patsaan hankkimiseen kerättyjä varoja. Patsaan hannkimisen hoiti Pohjanmaan maanpuolustuskilta. Patsass paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1990. Pienennöksen mittakaava on 1:5.[8]
Kuvia taideteoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kaarle IX (1924). -
Svinhufvud ja Mannerheim (1924). -
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, pienennnös (1990).
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kaupungintalon historia Vaasan kaupunki. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Tiesitkö tämän kaupungintalosta? Vaasanikkuna.fi. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 21.1.2017.
- ↑ Parjo, Mauri: Hyvä akustiikka on jo suunniteltavissa. Helsingin Sanomat, 28.3.1981, s. 23.
- ↑ a b c Nyberg, Aimo: Kaarle IX Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu. 12.11.2017. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ a b Nyberg, Aimo: Valtionhoitajien korkokuva Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu. 5.12.2017. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 12.2.1932, s. 3. Sanoma Osakeyhtiö. Kansalliskirjaston digitoitu aineisto. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Vaasan sotamuistomerkit: Marsalkka Mannerheimin patsas Suomen sotamuistomerki 1939-1945. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Nyberg, Aimo: Mannerheimin ratsastajapatsas Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu. 5.12.2017. Viitattu 18.3.2024.