Porin Ässät
| Porin Ässät | |
|---|---|
 Porin Ässät kaudella 2011–2012 |
|
 |
|
| Perustettu | 1967 |
| Historia | Porin Karhut –1967 Rosenlewin Urheilijat -38 1938–1967 Porin Ässät 1967– |
| Kotiareena | Isomäen jäähalli |
| Kaupunki |  Pori, Suomi |
 |
|
| Värit | |
| Media | Satakunnan Kansa Radio Pori |
| Omistaja(t) | Porin Ässät ry |
| Toimitusjohtaja | Jukka Hirsimäki |
| Päävalmentaja | Karri Kivi |
| Kapteeni | Ville Uusitalo |
| Kultaa | 2 ( 1971, 1978) |
| Hopeaa | 4 (1979, 1980, 1984, 2006) |
| Pronssia | 2 (1976, 1995) |
Ässät on porilainen jääkiekkoseura, joka perustettiin vuonna 1967, kun Porin Karhut ja Rosenlewin Urheilijat -38 yhdistettiin yhdeksi seuraksi. Porin Ässien kotihalli on Isomäen jäähalli, joka on tunnettu tiiviistä tunnelmastaan ja vaikeana vieraspelipaikkana.[1] Ässillä on ollut toimintaa myös jalkapallossa, jota se pelasi muutaman kauden ajan SM-sarjassa perittyään RU-38:n jättämän paikan. Ässien lopetettua jalkapallotoimintansa lakkautettu Porin Palloilijat herätettiin henkiin jatkamaan jalkapalloa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Saavutukset
Ässät on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 1971 ja 1978, hopeaa 1979, 1980, 1984 ja 2006 sekä pronssia 1976 ja 1995. Porin Karhut voitti mestaruuden vuonna 1965 ja RU-38 vuonna 1967 juuri ennen seurojen yhdistymistä. Ässät on voittanut Suomen Cupin vuonna 1967 ja RU-38 1965. Kansainvälisissä peleissä sen paras saavutus on Euroopan Cupin pronssi vuonna 1979.
[muokkaa] Historia
Jääkiekon SM-sarjaan oli 1960-luvun alkupuolella noussut kaksi porilaista seuraa, Karhut ja RU-38. Molemmat seurat olivat menestyneet hyvin, ja seurojen välillä käytiin kovaa kilpailua niin kentällä kuin pelaajamarkkinoillakin. Siksi seurojen yhdistyminen oli yllätys. Yhdistymisen syyt olivat Karhuilla lähinnä taloudelliset, lisäksi ei uskottu Porin kokoisen kaupungin elättävän kahta huippujoukkuetta. RU-38:n omistaja Rosenlew katsoi lisäksi, että jääkiekko ei tuonut yritykselle kyllin positiivista imagoa, pikemminkin päinvastoin.[2]
Porin Ässien synty julkistettiin kesäkuun lopulla 1967. Nimen seuralle keksi Vilho Santala, joka oli valittu Ässien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vesa Antikainen suunnitteli seuran patalogon.[3]
Ässien ensimmäiset pelit syksyllä 1967 sujuivat hyvin, jo ennen SM-sarjan alkua Ässät voitti Suomen Cupin mestaruuden. Cupin loppuottelu SaPKoa vastaan pelattiin Savonlinnassa 23. lokakuuta.[4] Ensimmäisellä kaudellaan SM-sarjassa Ässät sijoittui Rauli Virtasen valmennuksessa neljänneksi. Sen jälkeen valmentajaksi tuli Karhujen entinen valmentaja Lasse Heikkilä, joka toimi joukkueen valmentajana vuoteen 1974 asti, ja myöhemmin vuosina 1976–1981. Kaudella 1968–1969 Ässät oli jälleen neljäs ja seuraavalla kaudella kuudes. Kaudella 1970–1971 kaikki loksahti kohdalleen ja Ässät voitti Suomen mestaruuden. Mestaruuden jälkeiset kolme kautta Ässiltä sujui vaatimattomasti, mutta seura säilytti kuitenkin SM-sarjapaikkansa.
SM-liigan alkuvuosina 1970-luvun loppupuoliskolla Ässät oli yksi liigan ehdottomista huippujoukkueista, jonka omista porilaiskasvateista (ainoa ulkopuolelta tullut oli Kari Makkonen 30 kilometrin päästä Harjavallasta) koottu joukkue herätti vastustajissa pelkoa sekä kotona että vieraissa. Kaiken huippuna raamikkaat pelaajat omaava seura suorastaan jyräsi ohi ennakkosuosikkina pidetyn Tapparan Suomen mestaruuteen keväällä 1978. Joukkueen tärkein pelaaja oli joukkueen kapteeni, keskushyökkääjä Veli-Pekka Ketola joka oli palannut Pohjois-Amerikasta WHA-liigasta. Ketola voitti pudotuspelien pistepörssin ennätyksellä jonka vasta Ben Eaves onnistui rikkomaan pelattuaan huomattavasti suuremman määrän otteluita. Kahtena seuraavana keväänä Ässät otti hopeaa.
Sen jälkeen tahti on ollut huomattavasti rauhallisempaa, vain yksi mitali per vuosikymmen. 1980-luvun alkupuoliskolla joukkue oli vielä säännöllisesti mukana pudotuspeleissä, mutta vuosikymmenen loppua kohti alkoi alamäki päättyen lopulta putoamiseen silloiseen ykkösdivisioonaan kaudeksi 1989–1990.
Divisioonavisiitti jäi vain kauden mittaiseksi ja Ässien joukkue murskasi lähes kaikki mahdolliset ennätykset tuolla kaudella. Tuon kauden jälkeen Ässät palasi pudotuspelijoukkueeksi lähes koko 1990-luvuksi, mutta vuosituhannen vaihde ja 2000-luvun alku oli melkoista taaperrusta organisaation joka tasolla. Konkurssikaan ei ollut kaukana, ja johtoportaan henkilöitä kuskattiin putkaan asti epäiltynä veronkierrosta, joskin syytteet sittemmin kaatuivat. [5][6]
Viime vuosina fanaattinen porilaisyleisö ehti joukkueen heikompien peliesitysten myötä jo rauhoittua, kunnes heräsi uudelleen kaudella 2005–2006 Ässien menestyksen myötä. Joukkue eteni 22 vuoden tauon jälkeen finaalisarjaan, jossa hävisi HPK:lle otteluvoitoin 3–1. Altavastaajana kauteen lähtenyt Porin Ässät pudotti puolivälierissä mitalisuosikki Tapparan otteluvoitoin 2–4 ja välierissä mestarisuosikin Oulun Kärpät otteluvoitoin 3–1. Yllättävän menestyksen siivittämä porilainen kiekkobuumi auttoi myös nostamaan joukkueen vuosikausia kestäneestä taloudellisesta ahdingosta.
Menestystä ei kuitenkaan onnistuttu jatkamaan, vaan Ässät sijoittuivat kausilla 2006–2007 ja 2007–2008 SM-liigan häntäpäähän. Joukkue epäonnistui täysin menestyksensä hyödyntämisessä lukuun ottamatta joukkueen talouspuolta, joka teki suurin voitollista tai (vain) niukasti tappiollista tuosta. Valmentajaa vaihdettiin useampaan otteeseen, ja useat kiekkomediat tuomitsivat valmentaja Alpo Suhosen vääränä valintana. [7]
Kauden 2008–2009 alkaessa Ässät ehdittiin jo tuomita varmaksi liigajumboksi. [8][9] Kevätkaudella joukkue kuitenkin ponnisti hurjaan kiriin, joka siivitti joukkueen paitsi SM-liigan kuntopuntarin kärkisijoille myös aivan pudotuspelikarsintojen tuntumaan. Rynnistys kuitenkin pysähtyi viime metreillä pääkilpailijoille kärsittyihin tappioihin. Playout-otteluissa Ässät pelasi kyseenalaisella motivaatiolla ja hävisi ensimmäisen ottelusarjan Tapparaa vastaan suoraan voitoin 0–3. Lukkoa vastaan Ässät hävisi ottelusarjan voitoin 3–1 ja joutui karsimaan liigapaikastaan Vaasan Sportia vastaan. Liigakarsinta herätti valtalehdistönkin seuraamaan jälleen Ässien otteita – olivathan vastakkain tunnetusti suurisuiset valmentajat Alpo Suhonen ja Juhani Tamminen. Ässät onnistui viemään kuuman sarjan voitoin 4–3, vaikka oli voitoissa jo 2–3 tappiolla.
Pienen valonpilkahduksen tulevaisuudelle antavat Ässien A-nuorten loistavat otteet: kausi 2007–2008 päättyi hopeamitaleihin, ja kaudella 2008–2009 A-Ässät esiintyi valmentaja Karri Kiven johdolla jälleen mitalipeleissä jääden kuitenkin neljänneksi.
Kauteen 2009–2010 Ässät lähti uuden päävalmentajan, oman kasvattinsa ja entisen NHL-pelaajan Pekka Rautakallion valmennuksessa. Kauden alku sujui melkoisen takkuisesti, ja varmasti osasyynsä oli siinä, että Rautakallio aloitti joukkueen parissa vasta heinäkuussa, hieman ennen jääharjoituskauden alkua. Kausi kuitenkin sujui nousujohteisesti aina tammikuun loppuun. Ässät oli jopa mukana taistelussa suorasta playoffpaikasta (runkosarjan kuusi parasta). Onneton kauden loppu kuitenkin pudotti joukkueen tasaisessa sarjassa lopulta sijalle kolmetoista. Junioripuolella kausi sujui jälleen Porin heikkoihin olosuhteisiin nähden hyvin: kaikki kilpakiekkoikäluokat pääsivät playoff-peleihin ja B-juniorit saavuttivat pronssimitalit.
Kaudella 2010-2011 Ässiä povattiin kausiennakoissa viimeisten neljän joukkueen joukkoon, mutta joukkue yllätti ottamalla runkosarjassa toisen sijan ja tekemällä SM-liigan ennätyksen vierasotteluiden pisteissä. Pudotuspelien puolivälierissä Ässät kohtasi Bluesin ja joutui kesälomalle otteluvoitoin 2-4 Bluesin ollessa historian ensimmäinen "villi kortti-kierrokselta" välieriin noussut joukkue. Rautakallio ilmoitti jo ennen joulutaukoa että ei jatka Ässien valmentajana ja kakkosvalmentaja Karri Kivi nousee joukkueen uudeksi päävalmentajaksi.
Kaudella 2011-2012 Ässiä povattiin runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon joka oikeuttaa suoraan puolivälieräpaikkaan. Ässien kausi sujui ailahdellen ja joukkueella oli hankaluuksia eritysesti kotipeleissä ennalta heikompia vastustajia kohtaan. Ässät sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja sai vastaansa JYPin jolle hävisi otteluvoitoissa suoraan 4-0. Koska kaksi runkosarjassa Ässien taakse sijoittunutta joukkuetta voitti puolivälierissä vastustajansa oli Ässien loppusijoitus sarjassa seitsemäs.
[muokkaa] Tunnukset
[muokkaa] Peliasu
Ässät pelaa kotipelinsä puna-musta-valkoisella paidalla, mustilla housuilla, puna-musta-valkoisilla sukilla sekä mustalla kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-musta-punaisella paidalla sekä valko-puna-mustilla sukilla.
[muokkaa] Logot
-
Patalogo
-
Ässät-logo
[muokkaa] Musiikkia
Ässien luistellessa jäälle fanfaarin jälkeen käynnistyy Emerson, Lake & Powellin kappale Touch and Go. Ässien puolestaan tehdessä maalin tai ottelun päättyessä voittoon käynnistyy Patasydän, esittäjänä Nuoret Vihaiset Miehet.
[muokkaa] Nykyinen joukkue
(Päivitetty: 15. toukokuuta 2012)[10][11]
[muokkaa] Valmentajat
- Karri Kivi, päävalmentaja
- Pasi Kaukoranta, valmentaja
- Mikael Kotkaniemi, valmentaja
- Kari Lehtonen, maalivahtivalmentaja
[muokkaa] Pelaajat ja valmentajat
[muokkaa] Valmentajat
|
|
[muokkaa] Kapteenit
|
|
[muokkaa] Ässien jäädytetyt pelinumerot
- 2 – Antti Heikkilä
- 4 – Arto Javanainen
- 12 – Tapio Levo
- 13 – Veli-Pekka Ketola
- 89 – Jaroslav Otevřel (numero on jäädytetty, mutta sitä ei ole nostettu kattoon)[12]
[muokkaa] Porilaislähtöiset NHL-pelaajat
- Arto Javanainen
- Jesse Joensuu
- Veli-Pekka Ketola
- Tapio Levo
- Kari Makkonen
- Masi Marjamäki
- Pekka Rautakallio
- Christian Ruuttu
- Jussi Rynnäs
- Kari Takko
[muokkaa] Muita tunnettuja Ässissä pelanneita
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Juhani Tammisen Sport tarrasi momentumiinsa Porissa hs.fi. 17.4.2009. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 17.4.2009.
- ↑ Majasaari, Matti: Pitkä laukaus, s. 79-80. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0.
- ↑ Majasaari, Matti: Pitkä laukaus, s. 81. Satakunnan Kirjateollisuus Oy, 1994. ISBN 951-95837-5-0.
- ↑ Ässät opetti jääkiekkoa SaPKo:lle. Satakunnan kansa, 24.10.1967, s. 12. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.12.2009.
- ↑ Majasaari et. al: Patajätkät. , 2006. ISBN.
- ↑ Juhani Tamminen: Pelin jälkeen. , 2006. ISBN.
- ↑ Petteri Sihvonen: [www.urheilulehti.fi Sihvosen suora lähetys]
- ↑ Jääkiekkolehti: kausijulkaisu 08-09, . Suomi
- ↑ IS Veikkaaja: SM-liiga 08-09 kausijulkaisu, .
- ↑ http://www.assat.com/page.php?id=13
- ↑ http://www.eliteprospects.com/team.php?team=49
- ↑ SM-liigan jäädytetyt pelinumerot. Satakunnan kansa, 22.11.2007, s. 19. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.7.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (suomeksi) Ässien viralliset sivut
- (suomeksi) Porin Ässät ry:n sivut (Ässien juniorit)
- (suomeksi) Pataljoona, Porin Ässien kannattajat ry
- YLE Elävä arkisto: Ässät kuntoilemassa (1978)
- Ässien tilastoja (UrheiluPori.com)
|
1928–1929: 1928: Viipurin Reipas | 1929: HJK |
