Pekka Marjamäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pekka "Marja" Marjamäki (18. joulukuuta 1947 Tampere10. toukokuuta 2012 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoilija. 1970-luvun parhaisiin suomalaispuolustajiin lukeutunut Marjamäki oli aktiiviaikoinaan Suomen A-maajoukkueen runkopelaajia. Seurajoukkueissa hän kotimaassa pelatessaan edusti Suomessa vain Tapparaa.

Marjamäki tuli tunnetuksi kovasta lyöntilaukauksestaan. Hän pelasi Tapparassa kaudet 1964–1979 ja 1981–1984. Välissä Marjamäki kävi kokeilemassa Ruotsin sarjan vauhdin HV71:ssä. Hän voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän mitalia. Marjamäki pelasi kaiken kaikkiaan 476 ottelua SM-sarjan ja -liigan runkosarjassa tehoilla 125+129 sekä 50 pudotuspeliottelua pistein 14+16.

Suomea Marjamäki edusti kymmenen kertaa MM- ja kahdesti olympiatasolla. Hänet valittiin vuoden 1975 MM-kisoissa parhaaksi puolustajaksi oltuaan Suomen paras pistemies yhdessä Lasse Oksasen kanssa. Marjamäki pelasi lopulta 251 A-maaottelua ja teki niissä tehot 40+25.

Tappara on jäädyttänyt Marjamäen pelinumeron 3. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto on valinnut hänet kansainväliseen kuuluisuuksien galleriaan.

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviiliammatiltaan Marjamäki oli palomies. Hän työskenteli peliuransa aikana ja sen jälkeen 36 vuotta Tampereen pelastuslaitoksella.[1] Hänellä oli myös ravintola Ylöjärvellä. Marjamäki sai sydänkohtauksen 7. toukokuuta 2012 ja menehtyi 10. toukokuuta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.