Martti Jarkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Martti Jarkko (s. 26. marraskuuta 1953 Tampere) on suomalainen entinen jääkiekkoilija.

Keskushyökkääjä Jarkko oli aikansa taitavimpia suomalaisjääkiekkoilijoita. Hän oli tunnettu harhautuksistaan ja jalkakikoistaan, mutta myös laiskasta harjoitusasenteestaan.

Jarkko pelasi uransa ensimmäiset seitsemän kautta Tapparassa. Seuraavat seitsemän kautta kuluivat vuorotellen TPS:ssa ja Saksan liigan Iserlohnissa. TPS:ssä hän johti johti joukkueen maineikasta ykköskentällistä, joka hänen mukaansa sai nimen "jarkkolaiset". Sen laitahyökkääjinä pelasivat Reijo Leppänen ja Håkan Hjerppe. Puolustajina olivat yleensä maajoukkueessakin ahkeroineet Timo Nummelin ja Seppo Suoraniemi.

Jarkko voitti kymmenen SM-mitalia, joista kolme on kultaista. Hän teki SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa tehoja 1,5 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Yhteensä Jarkko keräsi saldon 274+301 382 runkosarja- ja 21+37 56 playoff-pelissä. Hän on lisäksi Saksan liigan kautta aikojen tehokkain suomalainen.

Maajoukkueessa Jarkko pelasi 63 pistein 15+21. Hänet valittiin kahdesti MM-kilpailuihin muttei kertaakaan olympiakisoihin.

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3 Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979)
  • 5 SM-hopeaa ja 2 -pronssia
  • SM-liigan paras pistemies (1976, 1977)
  • SM-liigan maalipörssin voittaja (1977)
  • SM-liigan syöttöpörssin voittaja (1976, 1977)
  • Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1976, 1977)
  • New York Islanders varasi Jarkon NHL:ään numerolla 235 vuonna 1974
  • Suomen Jääkiekkoleijona #92

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]