Eero Kilpeläinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eero Kilpeläinen
Eero Kilpeläinen.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 7. toukokuuta 1985 (ikä 29)
Juva
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka Maalivahti
Hanska Vasen
Pituus 182 cm
Paino 74 kg
Lempinimi Kilpi
Seura
Seura KalPa
Sarja SM-liiga
Pelinumero 37
Pelaajaura
Pääsarjaura 2006–
Aik. seurat KalPa (Mestis)
Petes (OHL)
Hermes (Mestis)
Ässät (SM-liiga)
Jokerit (SM-liiga)
EV Zug (NLA)
NHL-varaus 5. kierros, 2003
Dallas Stars

Eero Kilpeläinen (s. 7. toukokuuta 1985 Juva) on suomalainen jääkiekkomaalivahti, joka edustaa SM-liigassa pelaavaa KalPaa. Hänellä on myös NHL-varaus kesältä 2003, jolloin Dallas Stars varasi miehen viidennellä kierroksella varausnumerolla 144.

Nuoruus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpeläinen aloitti jääkiekkoilun Juvan Pallossa, siirtyen 10-vuotiaana Mikkelin Jukureihin, ja urheilulukion aloitettuaan 16-vuotiaana Mestiksessä vielä silloin pelanneeseen Kuopioon KalPaan. Kuopiolaisseurassa Kilpeläinen torjui B- ja A-nuorten ykkösmaalivahtina, nousten tällöin myös poikamaajoukkueen luottomaalivahdiksi. Kilpeläisen vastuu Mestiksessä pelanneen edustusjoukkueen maalilla jäi kuitenkin pieneksi; yhtä Mestiksen ottelua lukuunottamatta Kilpeläiselle ei seuran kanssa yhteistä pelikokemusta kertynyt.

Kaudella 2004-2005 Kilpeläinen edusti Kanadan OHL-junioriliigassa pelaavaa Peterborough Petesiä. 38 seurassa pelattua ottelua toivat tilastoihin mukanaan 3,27 päästettyjen maalien keskiarvon ja torjuntaprosentin 90,2. Ensimmäiset pelinsä Porin Ässissä hän pelasi seuraavalla kaudella 2005-2006, jolloin Ässät ylsi hopealle. Hopeakaudella Kilpeläisen tilille kertyi vain neljän ottelun verran peliaikaa, ja koska pysyvää pelipaikkaa ei Ässissä ollut tarjolla, hänen oli haettava pelipaikkaa muualta – Ässät vuokrasikin hänet Mestistä pelaavan Kokkolan Hermeksen maalinsuulle, jossa Kilpeläinen valittiin kuukauden pelaajaksi, ja jossa hän oli sarjan ehdottomia kärkimaalivahteja. Kilpeläisen hyvistä henkilökohtaisista otteista huolimatta seuran kausi ei ollut loistelias; kausi päättyi Hermeksen putoamiseen Mestistä alempaan sarjaan, Suomi-sarjaan.

Kaudella 2006-2007 Kilpeläinen nousi porilaisjoukkue Ässien maalivahtihierarkiassa ohi ykkösvahdin pelipaikkaa pelanneen Matti Kaltiaisen. Hän pelasi kauden ykkösmaalivahtina, mutta joutui taistelemaan ykkösvahdin paikasta jo heti seuraavalla kaudella 2007-2008. Pelipaikka irtosi lopulta loppusyksystä, Kilpeläisen haettua pelituntumaa Mestiksen LeKistä, jossa hän pelasi yhden ottelun pituisen lainapestin. Jo toistamiseen Kilpeläinen nousi kesken kauden joukkueensa ykkösvahdiksi. Kausi oli Ässille kuitenkin epäonnistuminen; maalilla Kilpeläinen teki ailahtelevin ottein voitavansa, mutta Ässät jäi siitäkin huolimatta sarjan viimeiseksi, ja Kilpeläisen tilastoihin merkattiin kauden päätteeksi torjuntaprosentiksi 84,13. Tällä kyseisellä kaudella Kilpeläinen pelasi myös pääsarjauransa ensimmäisen nollapelin, Jyväskylän JYP:iä vastaan, auttaen joukkueensa 4-0 voittoon 33 torjunnallaan.

Kausi 2008-2009 oli Kilpeläiselle eräänlainen läpimurtokausi; mies nousi Ässien tärkeimmäksi pelaajaksi. Vahvat kesäharjoitukset ja miehen uusi maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen nostivat Kilpeläisen pelillisen ilmeen aivan uudelle tasolle, ja Ässät taistelikin vielä runkosarjan viimeisilläkin kierroksilla pudotuspelipaikasta. Pudotuspelien jäädessä saavuttamattomiin, edessä oli playout-kierrokset, jotka sanelivat, mikä seuroista runkosarjan sijoilla 11.-14. joutuisi karsimaan pääsarjatason pelipaikastaan. Playout-kierrokset olivat porilaisseuralle pettymys, joita seurasi liigakarsinta; Kilpeläisen hyvien otteiden avulla Ässät kuitenkin lopulta säilytti sarjapaikkansa, karsintasarjan venyessä aina seitsemänteen ja ratkaisevaan otteluun. Seitsemän pelin karsintasarjasta Kilpeläinen napsi kaksi nollapeliä. Henkilökohtaisten suoritusten saralla vahvaotteisen, joksenkin seuran kannalta epäonnisen kauden päätteeksi Kilpeläinen solmi Ässien kanssa kahden kauden jatkosopimuksen. Runkosarjan jälkeen tilastoihin jäi torjuntaprosentiksi 91,18. Tällä kaudella Kilpeläinen nappasi tilastoihinsa kokonaisuudessaan viisi nollapeliä.

Aikaisempina kausina Kilpeläinen oli joutunut taistelemaan ykkösvahdin paikasta Matti Kaltiaisen, Kimmo Kapasen ja Tuomo Karjalaisen kanssa, mutta kauteen 2009-2010 hän lähti ensimmäistä kertaa urallaan seuransa selvänä ykkösmaalivahtina. Kausi oli kuitenkin työläs; Kilpeläisen pelaamat 32 ottelua toivat mukanaan vain kuusi voittoa ja hurjat 17 tappiota, miehen torjuntaprosentin ollessa 91,05. Eittämättä joukkueen huonon menestyksen vuoksi Kilpeläisen tilalle ykkösmaalivahdiksi nousi kuitenkin joukkueen kakkosmaalivahtina toiminut Jussi Rynnäs.

Seuraava kausi 2010-2011 oli Kilpeläiseltä loistava. Runkosarjan päätteeksi Kilpeläisen tilastoihin merkattiin torjuntaprosentiksi 93,34, ja maaliskuussa 2011 Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Petteri Linnavalli arvioi Kilpeläisen pääsarjan runkosarjan parhaaksi maalivahdiksi, perustellen valintaansa sillä, että Kilpeläinen oli kauden mittaan ollut suurin yksittäinen syy Ässien upeaan runkosarjaan.[1]

11. huhtikuuta 2011 Jokerit ilmoitti tehneensä Kilpeläisen kanssa kaksivuotisen sopimuksen. Jokerien riveihin ykkösmaalivahdiksi hankittu Kilpeläinen herätti jo kauden alussa luottoa, ja helsinkiläisseuran toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen kommentoikin seuran luottavan Kilpeläisen kohdalla maalivahtipelinsä tasaisuuteen ja määrätietoisuuteen.[2] Kaudella 2011-2012 38 runkosarjaottelussa torjuneen Kilpeläisen tilastoihin kirjattiin runkosarjan osalta torjuntaprosentiksi 91,41, ja tämä oli isossa roolissa pudotuspelitorjuntaprosentillaan 94,24 Jokerien yltäessä pronssille keväällä 2012. Kilpeläinen kärsi tällä kaudella kuitenkin loukkaantumisista, joten myös kakkosmaalivahdin pelipaikasta taistelleet Frans Tuohimaa ja unkarilainen Zoltán Hetényi saivat kauden edetessä peliaikaa. Pudotuspeleissä mies teki kuitenkin loistavaa torjuntatyötä, auttaen pudotuspelien torjuntaprosentillaan 94,24 Jokerit komeasti pronssille keväällä 2012 Bluesia vastaan pelatussa pronssiottelussa. Tällä kaudella Jokerit ylsi myös European Trophy -turnauksen loppukilpailuun, häviten finaalipelissä turnauksen isäntäjoukkueelle Red Bull Salzburgille.

Torjuntatyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpeläinen on hyvin liikkuva refleksitorjuja, joka hoitaa valtaosan torjuntatyöstään yksin nopealla liikkumisellaan. Se, ettei hän ole kapean ruumiinrakenteensa vuoksi erityisen peittävä maalivahti, hankaloittaa kuitenkin hänen torjuntatyöskentelyään.[3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Petteri Linnavalli: Runkosarjan varjovalinnat. IS Urheilu, 2011, nro 11.3., s. 6.
  2. [1]
  3. Eero Kilpeläinen Jatkoaika.com-sivustolla Viitattu 29.7.2013.