Espoo Blues

Wikipedia
Ohjattu sivulta Espoon Blues
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Espoo Blues
Espoo Blues kaudella 2013–2014
Perustettu 1984
1984 Kiekko-Espoo ry
1999 Blues Hockey Oy
2012 Jääkiekko Espoo Oy
Historia Kiekko-Espoo
1984–1999
Espoo Blues
1999–
Kotiareena Barona Areena
Kaupunki Espoo, Suomi
Blues Uniform.png
Värit               
Media Länsiväylä
Kaupunkilehti Vartti
Trombit FM
Omistaja(t) Jääkiekko Espoo Oy
Toimitusjohtaja Mika Rautio
Päävalmentaja Jyrki Aho
Kapteeni Arto Laatikainen
Hopeaa 2 (2008, 2011)
Stefan Öhman vuonna 2010 kultakypärä päässä.

Espoo Blues on espoolainen SM-liigassa pelaava jääkiekkoseura, jonka kotihallina toimii Barona-areena. Vuonna 1984 perustettu seura tunnettiin ennen nimellä Kiekko-Espoo. Seura on viime vuosina tullut tunnetuksi taistelevasta pelitavastaan. Se on paikoin heikosta runkosarjamenestyksestä huolimatta pelannut kuuden kauden aikana (2006 - 2012) viidesti SM-liigan mitalipeleissä. Bluesin juniorituotantoa pidetään yleisesti Suomen parhaana[1].

Espoo Blues on Blues Hockey Oy:n aputoiminimi.[2] Bluesin on vuodesta 2004 omistanut rikkaiden varallisuudenhoitoon erikoistunut luxemburgilainen vakuutusyhtiö Lombard International Assurance.[3] Sitä ennen Bluesin omisti Jussi Salonojan sijoitusyhtiö JOY Capital Oy. Salonoja toimi myös Bluesin toimitusjohtajana 1. huhtikuuta 20016. elokuuta 2003.[4][5] 6. kesäkuuta 2011 ilmoitettiin Markus Lindströmin väistyvän toimitusjohtajan paikalta ja samalla kokonaan pois Bluesin palveluksesta. Hänen paikkansa otti jälleen Jussi Salonoja, jonka tärkeimpiin tehtäviin ilmoitettiin kuuluvan talouden tervehdyttämisen sekä omistuspohjan laajentamisen. 2. helmikuuta 2012 Blues Hockey Oy myi Espoon Bluesin Jääkiekko Espoo -yhtiölle.

Espoo Blues saavutti ensimmäisen SM-hopeansa kaudella 2007–2008 ja toisen hopeansa kaudella 2010–2011. Kauden 2007–2008 hopea oli Bluesin seurahistorian ensimmäinen mitali SM-liigassa.

Bluesin maalilauluna toimii Baha Menin "Who Let the Dogs Out".

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kiekko-Espoon aika alasarjoissa (1984–1992) [muokkaa]

15. helmikuuta 1984 Jäähonka, EPS ja EJK yhdistyivät Kiekko-Espooksi ja K-Espoo peri Jäähongan paikan II-divisioonaan. Aluksi kotikenttänä toimi Matinkylän jäähalli. Kiekko-Espoo pelasi ensimmäisen kautensa 1984–1985 II-divisioonan etelälohkossa. Kaudella 1985–1986 K-Espoo pelasi toisen kautensa II-divisioonassa ja oli lohkonsa neljäs. Kaudella 1986–1987 K-Espoo sijoittui lopulta kolmanneksi. Kaudella 1987–1988 Kiekko-Espoo oli II-divisioonan lohkonsa paras ja nousi kauden päätteeksi I-divisioonaan. K-Espoo ylsi heti kolmanneksi ensimmäisellä I-divisioonakaudellaan kaudella 1988–1989. Kausi 1989–1990 I-divisioonassa ei sujunut yhtä menestyksekkäästi K-Espoon jäädessä 9. sijalle. K-Espoo paransi sijoitustaan kaudella 1990–1991 taistelemalla itsensä viidenneksi.

Kausi 1991–1992 oli menestyksekäs Kiekko-Espoon ollessa I-divisioonan paras ja keväällä joukkue juhli nousuaan SM-liigaan pudotettuaan Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP) liigasta[6]. Joukkueen tehokkaimmat pistemiehet SM-karsinnassa olivat Jan Långbacka ja tuleva NHL-tähti Jere Lehtinen, I-divisioonassa tehokkain oli Tero Lehterä.

Kiekko-Espoon aika SM-liigassa (1992–1998) [muokkaa]

Kausilla 1992–1993 ja 1993–1994 K-Espoo vältti karsinnat ollen 11. ja kaudella 1994–1995 seura ylsi ensimmäisen kerran pudotuspeleihin, mutta nöyrtyi Lukon edessä otteluvoitoin 3–1. Jälleen kaudella 1996–1997 K-Espoo ylsi pudotuspeleihin, mutta hävisi kuitenkin ensimmäisellä kierroksella HPK:lle voitoin 3–1. Kaudella 1997–1998 viimeisiään vedellyt K-Espoo yllätti pudottamalla runkosarjan voittaneen TPS:n puolivälierissä, vaikka K-Espoo oli sijoittunut runkosarjassa vasta sijalle kahdeksan. Välierissä joukkue hävisi kuitenkin HIFK:lle sekä pronssiottelussa Jokereille, joten K-Espoo oli lopulta neljäs, joka oli Kiekko-Espoon paras sijoitus SM-liigassa.

Bluesin aikakausi 1998- [muokkaa]

Kiekko-Espoon nimi vaihtui Bluesiksi kesällä 1998 ja uudella nimellään joukkue pelasi kauden 1998–1999 alkupuoliskon evakossa Helsingin jäähallissa, sillä uusien vaatimusten takia Matinkylän jäähalli ei enää täyttänyt SM-liigan vaatimuksia. Länsiauto-areena valmistui tammikuussa 1999 Tapiolaan Bluesin uudeksi kotihalliksi. Areenan ensimmäisessä ottelussa HIFK kävi hakemassa 1–3-vierasvoiton. Areenan historian ensimmäisen maalin ampui, myöhemmin myös Bluesia edustanut silloinen HIFK-puolustaja, Jere Karalahti. Bluesin ensimmäisen maalin uudessa kotihallissa teki Christian Ruuttu laukomalla toisessa erässä siniviivalta tasoituksen 1–1:een. Kevään pudotuspeleissä vastaan asettunut HIFK oli tälläkin kertaa espoolaisia parempi, otteluvoitoin 3–1.

Kaudella 1999–2000 Bluesin alku oli lupaava ja Dale McTavish tehtaili runkosarjassa Bluesille peräti 32 maalia, mutta jälleen tie päättyi puolivälieriin, kun HPK pudotti espoolaiset voitoin 3–1. Kaudella 2000–2001 Blues jäi pudotuspelien ulkopuolelle hävittyään ratkaisevan viimeisen runkosarjapelinsä HIFK:lle 1–3 kotihallissaan.

Kaudella 2001–2002 Blues oli kahdeksas hävittyään puolivälierissä suoraan kolmessa ottelussa Tapparalle. Samaa joukkuetta vastaan päättyi Bluesin taival myös seuraavalla kaudella, kun Tappara vei puolivälieräsarjan seitsemännen ottelun jatkoajalla, jättäen Bluesin lopulta viidenneksi. Seuraavat kaksi kautta sujuivat huomattavasti vaatimattomammin. Keväällä 2004 Blues oli kahdeksas ja seuran 20-vuotisjuhlakaudella 2004–2005 vasta yhdestoista, jääden pudotuspelien ulkopuolelle. Tuona keväänä joukkue teki isoja muutoksia organisaationsa ja seuran suunta kääntyi hiljalleen nousuun.

Kauden 2005–2006 alussa otettiin käyttöön Bluesin uusittu logo, johon palasi espoolaisten vanha symboli kruunu. Kausi päättyi kahdeksanteen sijaan. Kaudella 2006–2007 joukkue eteni yhdeksän vuoden tauon jälkeen välieriin. Tälläkin kertaa joukkue hävisi pronssiottelun, jossa vastustajana oli HPK.

Kaudella 2007–2008 Blues rikkoi joukkueen ennätyksen voitettujen otteluiden putkessa 12 ottelulla, edellisen ennätyksen oltua kuusi voitettua ottelua. Pudotuspeleissä Blues eteni ensi kertaa finaaleihin pudotettuaan ensin HIFK:n puolivälierissä ja noustuaan välierissä 1–3 -tappioasemasta 4–3 -voittoon Jokereita vastaan. Finaalisarjassa Blues hävisi Kärpille otteluvoitoin 4–1. Tästä seurannut hopeamitali oli myös Bluesin kaikkien aikojen ensimmäinen mitali. Kaudella 2008–2009 Blues sijoittui runkosarjassa edellisvuoden tapaan toiseksi. [7] Pudotuspeleissä keväällä 2009 joukkue eteni välieriin, mutta jäi kuitenkin ilman mitalia kauden päättyessä tappioon pronssiottelussa KalPaa vastaan.

Kaudelle 2009–2010 Espoo Blues otti käyttöön jälleen uuden logon. [8] Pelillinen menestys jäi kolmen perättäisen mitalipeleihin johtaneen kauden jälkeen laihemmaksi, ja Blues putosi pudotuspelien Villi kortti -kierroksella Kärppiä vastaan otteluvoitoin 1–2.

Kaudella 2010–2011 Espoo Blues teki SM-liigahistoriaa nousemalla Villi kortti-kierrokselta loppuotteluihin pudottaen ensin Kärpät voitoin 2–1, puolivälierissä Ässät voitoin 4–2,[9] ja välierissä runkosarjan voittaneen JYPin otteluvoitoin 4–1. Näin ollen Blues eteni toista kertaa historiassaan liigan loppuotteluihin. Loppuottelusarjassa HIFK oli parempi voitoin 4–0 ja näin Blues voitti seurahistoriansa toisen hopeamitalin. [10]

Kaudella 2011–2012 Espoo Blues teki SM-liigahistoriaa voittamalla ensimmäisenä joukkueena pudotuspelisarjan oltuaan sarjaa ensin häviöllä otteluvoitoin 3–0. Runkosarjan voittanut KalPa hävisi Bluesille puolivälieräsarjan ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa maalein 1–4, ja lopulta otteluvoitoin 3-4.

Kaudella 2012–2013 sijoittui 12:ksi ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Sijoitus oli seuran historian huonoin.

Jääkiekon mestareiden liiga (CHL) [muokkaa]

Kaudella 2008–2009 Espoon Blues pelasi SM-liigan lisäksi uudessa jääkiekon mestarien liigassa. Samassa alkulohkossa Bluesin kanssa olivat ruotsalainen HV 71 ja sveitsiläinen SC Bern. Blues meni lohkosta jatkoon voitettuaan kaikki ottelut. Välierissä Blues hävisi sveitsiläiselle ZSC Lionsille, joka lopulta voitti koko turnauksen. Blues selvitti myös tiensä kauden 2009–2010 CHL:n karsintavaiheeseen, mutta maailmalla velloneen laman ja sponsoripulan takia liiga jouduttiin perumaan.

Tunnukset [muokkaa]

Peliasu [muokkaa]

Blues pelaa kotiottelunsa sini-kelta-valkoisella paidalla, mustilla housuilla sini-keltaisilla sukilla sekä valkoisella kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-sini-keltaisella paidalla ja valko-keltaisilla sukilla.

Logot [muokkaa]

Barona-areena [muokkaa]

Pääartikkeli: Barona-areena
Barona-areena sisältä

Blues pelaa kotiottelunsa vuonna 1999 valmistuneessa jäähallissa Espoossa, Tapiolan Urheilupuistossa. Länsiautolla ja areenalla oli vuodesta 1999 lähtien kymmenvuotinen nimisopimus, joka päättyi 28. tammikuuta 2009. Areenan uudeksi nimeksi tuli Barona-areena. Yleisökapasiteetti jääkiekko-otteluissa areenalla on 7 017.

Saavutukset [muokkaa]

Kärpät ja Blues kohtasivat finaalisarjassa kaudella 2007–2008

Miehet [muokkaa]

  • SM-hopeaa 2 – 2008, 2011

Naiset [muokkaa]

Kiekko-Espoon aikana

  • SM-pronssia 1993, 1994, 1997, 1999

Bluesin aikana

  • Suomen mestari 11 – 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2007, 2008, 2009 ja 2013
  • SM-hopeaa 1 – 2010
  • SM-pronssia 1 – 2006
  • Euroopan seurajoukkueiden hopeaa: 2005–2006, 2007–2008, 2009–2010 ja pronssia 2008–2009

Bluesin joukkueesta palkitut [muokkaa]

Raimo Kilpiö -palkinto - herrasmiespelaaja

Tero Lehterä 1994
Esa Pirnes 2006

Veli-Pekka Ketola -palkinto - runkosarjan pistepörssin voittaja

Martin Kariya 2007

Pekka Rautakallio -palkinto - paras puolustaja

Arto Laatikainen 2008

Jarmo Wasaman muistopalkinto - paras tulokas

Oskar Osala 2008

Kalevi Numminen -palkinto - paras valmentaja

Petri Matikainen 2008, 2011

Pelaajat [muokkaa]

Nykyinen joukkue [muokkaa]

(Päivitetty: 10. maaliskuuta 2013)

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
15 Suomen lippu Aaltonen, MiroMiro Aaltonen KH L 19 2013 Joensuu
13 Suomen lippu Ahlgren, VilleVille Ahlgren LH L 19 2013 Pori
6 Suomen lippu Arousva, SanteriSanteri Arousva P L 20 2013(2014)
58 Suomen lippu Hakanpää, JaniJani Hakanpää P R 21 2012 Kirkkonummi
61 Suomen lippu Huhtala, TommiTommi Huhtala LH L 25 2013 Tampere
16 Suomen lippu Ikonen, JuusoJuuso Ikonen LH L 18 2013 Espoo
7 Suomen lippu Ilvonen, HarriHarri Ilvonen P L 24 2013 Helsinki
9 Suomen lippu Jalvanti, JoonasJoonas Jalvanti P L 24 2014 Lahti
71 Suomen lippu Järvinen, MattiMatti Järvinen KH L 23 2012 Lontoo, Iso-Britannia
19 Suomen lippu Kuukka, MikkoMikko Kuukka P L 27 2014 Hämeenkyrö
17 Suomen lippu Kuusela, KristianKristian Kuusela LH R 30 2013 Seinäjoki
42 Suomen lippu Laatikainen, ArtoArto Laatikainen (C) P L 33 2014 Espoo
44 Suomen lippu Laurila, HenriHenri Laurila P R 33 2014 Lahti
80 Suomen lippu Nieminen, NikoNiko Nieminen LH R 30 2013 Espoo
29 Suomen lippu Nyberg, NicoNico Nyberg LH L 19 2014 Espoo
32 Suomen lippu Ore, AnttiAntti Ore MV L 33 2012 Joutseno
79 Suomen lippu Pöysti, EetuEetu Pöysti LH R 24 2014 Helsinki
34 Suomen lippu Riksman, JuusoJuuso Riksman MV L 36 2013(2014) Helsinki
36 Suomen lippu Rinkinen, TeemuTeemu Rinkinen LH L 26 2014 Hollola
8 Viron lippu Rooba, RobertRobert Rooba LH L 19 2013(2014) Tallinna
70 Kanadan lippu Rosa, MarcoMarco Rosa KH L 31 2013 Scarborough
40 Suomen lippu Sallinen, TomiTomi Sallinen (A) KH L 24 2012 Espoo
12 Suomen lippu Salmelainen, TobiasTobias Salmelainen LH L 28 2013 Espoo
55 Suomen lippu Tikkinen, NiklasNiklas Tikkinen P L 18 2014 Espoo
5 Suomen lippu Valkonen, JoonasJoonas Valkonen P L 19 2012 Vantaa
21 Suomen lippu Virkkunen, ValtteriValtteri Virkkunen KH L 22 2014 Espoo
31 Norjan lippu Volden, LarsLars Volden MV L 20 2012 Oslo, Norja
2 Ruotsin lippu Westin, JensJens Westin P L 23 syksy 2012 Kalix, Ruotsi

Muokkaa kokoonpanoa


Valmentajat [muokkaa]

Entisiä pelaajia [muokkaa]

mm. Ryan Keller on edustanut Espoo Bluesia.

Jäädytetyt pelinumerot [muokkaa]

Timo Hirvonen pelasi Bluesissa/Kiekko-Espoossa vuosina 1992–2003 ja 2005–2006. 12 kaudellaan Hirvonen pelasi eniten runkosarjaotteluita ja saalisti neljänneksi eniten pisteitä Bluesissa kautta aikojen. Joulukuussa 2010 Hirvonen nimettiin Bluesin apuvalmentajaksi. Hirvosen pelinumero 33 on Bluesin seurahistorian ensimmäinen jäädytetty numero.

Numero 33 on jäädytetty myös Bluesin naisilla Päivi Halosen kunniaksi. Jäädytys oli kaikkien aikojen toinen Suomen naiskiekon historiassa.

Junioritoiminta ja kasvattajaseurat [muokkaa]

Espoo Bluesin junioritoiminta on jääkiekossa yksi Suomen laajimmista, jos sen kasvattajaseurojen toiminta otetaan mukaan. Bluesilla on neljä kasvattajaseuraa: Espoon Jääklubi, Jäähonka, Espoon Kiekkoseura ja Espoon Palloseura. GrIFK toimi kauden 2011–2012 Bluesin alaisuudessa, mutta siirtyi kaudeksi 2012–2013 HIFK:n juniorituotannon alaisuuteen. Kasvattajaseurojen pelaajat liittyvät C-juniori-ikäisenä joko Bluesin tai Kiekko-Espoon C-juniorijoukkueisiin. Lisäksi kasvattajaseuroilla on toimintaa vanhemmissakin ikäluokissa, jos kaikki eivät mahdu Bluesin tai Kiekko-Espoon juniorijoukkueisiin.[11] EJK ja Jäähonka ovat perustaneet HC Espoon A-, B- ja C-juniori-ikäisille, jotka ovat ohittaneet jo kasvattajaseuravaiheen.[12]

Kasvattajaseurojen edustusjoukkue on Kiekko-Espoo, jonka joukkueita pelaa valtakunnallisissa sarjoissa A-, B-, ja C-junioreissa. Espoon Bluesin ja Kiekko-Espoon juniorijoukkueet pelaavat Kiekko-Espoo Juniorit ry:n alaisuudessa.[13]

Lisäksi Blues on yhteistyössä salibandyseura Espoon Oilersin kanssa. Yhteistyön merkiksi salibandyliigan Oilers ja Oilersien A-juniorit ottavat pelipaitoihinsa "Part of Blues Family" -tunnuksen.[14]

Espoo Bluesin A-juniorit voittivat kaudella 2008–2009 A-junioreiden SM-liigan mestaruuden. Espoo Bluesin B- ja C-juniorit voittivat kaudella 2010–2011 ikäluokkiensa mestaruudet ja A-juniorit saivat hopeaa nuorten SM-liigassa.

  • A-junioreiden mestaruudet: 1989, 1990, 2009
  • B-junioreiden mestaruudet: 1988, 1993, 2011
  • C-junioreiden mestaruudet: 2011, 2012

Kannattajat [muokkaa]

Blues Fan Club perustettiin vuonna 1992. Lisäksi seuralla on vuonna 2007 perustettu kannattajaryhmä Blues Brothers 07, joka on kehittänyt seuran kannattajatoimintaa ja järjestänyt lukuisia tifoja.

Tilastot ja luettelo [muokkaa]

Toimitusjohtajat [muokkaa]

Kausitaulukko [muokkaa]

Joukkue Kausi Sija Sija
(PO)
O V T H TM PM P Päävalmentaja Kapteeni
K-Espoo 1992–1993 11 11 48 12 7 29 122 194 31 Martti Merra Jan Långbacka
K-Espoo 1993–1994 11 11 48 13 5 30 138 197 31 Martti Merra
Hannu Saintula 12.1.1993 alk.
Jan Långbacka
K-Espoo 1994–1995 7 7 50 20 2 26 154 169 44 Harri Rindell Hannu Järvenpää
K-Espoo 1995–1996 9 9 50 18 6 26 131 164 42 Harri Rindell Jarmo Muukkonen
K-Espoo 1996–1997 6 6 50 21 9 20 154 163 51 Håkan Nygren Teemu Sillanpää
K-Espoo 1997–1998 8 4 48 20 6 22 153 139 46 Håkan Nygren
Hannu Saintula 7.3.1998 alk.
Teemu Sillanpää
Blues 1998–1999 7 7 54 21 7 26 146 183 49 Pekka Rautakallio
Hannu Saintula 27.11.1998 alk.
Juha Ikonen
Blues 1999–2000 7 7 54 19 10 25 163 165 48 Jukka Holtari
Jari Härkälä 16.1.2000 alk.
Peter Ahola
Blues 2000–2001 9 9 56 22 8 26 154 152 52 Timo Tuomi Peter Ahola
Blues 2001–2002 8 8 56 25 7 24 156 171 58 Timo Tuomi
Niki Andersson
Hannu Kapanen 4.10.2001 alk.
Valeri Krykov
Blues 2002–2003 4 5 58 27 16 15 166 145 68 Hannu Kapanen Juha Ylönen
Blues 2003–2004 9 8 56 18 15 23 134 139 56 Hannu Virta Rami Alanko
Blues 2004–2005 11 11 56 15 11 30 139 159 61 Hannu Virta
Pekka Rautakallio lokakuu 2004 alk.
Rami Alanko
Blues 2005–2006 8 8 56 23 11 22 152 135 84 Kari Heikkilä Timo Hirvonen
Markku Hurme
Joakim Eriksson
Blues 2006–2007 5 4 56 24 15 17 156 135 92 Kari Heikkilä Markku Hurme
Ville Viitaluoma
Erkki Rajamäki
Kent Manderville
Blues 2007–2008 2 2 56 33 11 12 165 114 115 Petri Matikainen Rami Alanko Hopeamitali
Blues 2008–2009 2 4 58 28 12 18 159 135 100 Petri Matikainen Rami Alanko
Erkki Rajamäki
Blues 2009–2010 8 9 58 19 16 23 145 155 82 Petri Matikainen Toni Kähkönen
Blues 2010–2011 9 2 60 21 15 24 142 151 86 Petri Matikainen Toni Kähkönen Hopeamitali
Blues 2011–2012 8 4 60 18 19 23 148 165 82 Lauri Marjamäki Toni Kähkönen
Blues 2012–2013 12 12 60 21 11 28 151 164 80 Lauri Marjamäki
Mikko Saarinen 14.2.2013 alk.
Arto Laatikainen

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. Blues Matinkylä lansivayla.fi.
  2. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: Blues Hockey Oy
  3. Kristiina Tolvanen: Espoon Bluesin liigajoukkueen omistaakin veroparatiisiyhtiö 9. lokakuuta 2008. Aamulehti. Viitattu 9.10.2008.
  4. Salonoja Bluesin toimitusjohtajaksi. Helsingin Sanomat, 2001, nro 14.3.2001.
  5. Ruutusta Bluesin toimitusjohtaja. Helsingin Sanomat, 2003, nro 6.8.2003.
  6. Bluesin historia bluesfanclub.net.
  7. SM-liigan sarjataulukko SM-liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 14.7.2009.
  8. http://www.blues.fi/images/7064_blues_final_logo_pieni.jpg
  9. Espoo Blues kuilun partaalla SM-liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 21.03.2011.
  10. HIFK mestariksi 13 vuoden tauon jälkeen SM-liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 19.04.2011.
  11. Kasvattajaseurat blues.fi. Espoo Blues. Viitattu 21.9. 2009.
  12. Seuran esittely HC Espoo. Viitattu 21.9. 2009.
  13. Seuran esittely Kiekko-Espoo Juniorit ry Viitattu=21.9. 2009.
  14. Bluesin ja Oilersin ystävyys syventyi seurusteluksi mtv3.fi. 18. elokuuta 2009. MTV3 Oy. Viitattu 18. elokuuta 2009.

Aiheesta muualla [muokkaa]